perjantaina, marraskuuta 25, 2005

Lisäys Katutaide-merkintään


Kuva Katutaso-blogista Walk around Kumpula 22.5.05. Kuvan sininen väri hivelee silmääni.


Tänään luin Hesarista, että viisi Johnny Kniga- kustamon kirjailijaa vaatii graffitien maalaamisesta epäilyn helsinkiläisnaisen välitöntä vapauttamista. Nainen vangittiin 16. marraskuuta grafittien maalaamisesta junavaunuihin. Kirjailijat Otto Grundström, Ari Lahdenmäki, Torsti Lehtinen, Riku Rantala ja Roman Schatz pitävät naisen vangitsemista kohtuuttoman ankarana pakkokeinona epäiltyyn rikokseen nähden. Yhdyn kirjailijoiden vetoomukseen.


6 kommenttia:

minh kirjoitti...

Helsingin nollatoleranssi graffitien kanssa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia ja sitä ajavat ihmiset, jotka eivät pidä katutaidetta katutaiteena, vaan vandalismina. "Julisteiden liimaaminen kielletty", jokapaikassa, kauheita rangaistuksia graffiteista eikä minkäänlaista tajua siitä, että kaupunkiin kuuluu graffitit, julisteet, tarrat, seinäkirjoituksetkin.
malminkartanon juna-aseman maalaukset on vedetty harmaalla yli, vaikka tunneli oli ainutlaatuinen ja hauska graffiteineen ja maalauksineen. Niitä oli jo 70-luvulla ja muistan aseman maalausten olleen välillä malminkartanolaisten ylpeys, välillä vandalismia, välillä luvan kanssa sai maalata ja sitten taas harmaalla yli.
Missä nämä päättäjät ja nollatoleranssi-ihmiset kuvittelevat elävänsä?

Yhdyn vetoomukseen. Oliskohan jossain linkkiä, jossa voisi allekirjoittaa vetoomuksen...?
-minh-

Anita Konkka kirjoitti...

Minh,

Jos tietäisin linkin,liittäisin sen merkintääni.

Kirogurun kurakori http://www.jaritammi.fi/blog/
kirjoittaa asiasta tänään.

Helsingin Uutisten mielipide-sivulla otetaan myös kantaa asiasta. Nimim. Wanted sanoo graffiteista: Maalaus on kannanotto, tapa tuoda rakkaus ja raivo esille! Niin kuin joku viisas mies sanoi: Tyhjät seinät merkkaavat tyhjää päätä.

Anonyymi kirjoitti...

Ei maalata maalausten yli,
maalaukset mielummin yli
kaiken pitkän ja harmaan
tyhjän tilan...

Nainen pois vankilasta,
ei turhia vankeja Suomessa,
tämä on turha vanki.

Sven Laakso kirjoitti...

"Maalaus on kannanotto, tapa tuoda rakkaus ja raivo esille!"

Hmm. niin varmaan, mutta oikea paikka ei välttämättä ole julkinen rakennus tai vastaava.

Itse en pidä tällaisia raivonpurkauksia suuriarvoisina. Vain todellinen tasavaltalainen erittäin pitkälle menevällä ja raudanlujalla filosofialla pohjustettu libertaarinen vallankumoushenki on jonkinlainen yritys parempaan. Epäselvempi on turhaa hyttysen ininää, ja sellaista ei pitäisi ainakaan julkisiin rakennuksiin kohdistaa.

Silmää graffiti voi piristää, jos sattuu olemaan sillä päällä että haluaa sympatiseerata sellaista... Silmänpiristysajatusta yleensä en todellakaan pidä huonona. Silti olisi parempi, että sellaiset olisivat tilaustöitä, todella oikeilta vallankumouksellisen mielikuvituksellisilta, suurilta taiteilijoilta, eikä esimerkiksi joiltain Suomen establishmenttiin kuuluvilta, jotka saattavat edustaa ihan mitä henkistä tasoa tahansa.

Suomessa määrää vain raha. Taiteen arvostus on puhtaasti auktoriteettiuskoa, eikä todellisella taiteellisella sisällöllä ole mitään tekemistä sen touhun kanssa mitä täällä pönkitetään.

Mutta silti, että julkisille paikoille tehtäisiin jonkin suunnitelman mukaan, ja tehtäisiin rohkeaa (kun on kuitenkin ihan varma, että ne eivät todellakaan vaikuta globaalin markkinatalouden mekanismiin millään tavalla).

Vain todella kaunis on rohkeaa, ja meillä kiellettyä - ei mikään pahan olon purkaminen, joka on aivan tuskastuttvan jokapäiväistä meidän itse kunkin elämässä. Pahanolon ilmauksista meillä ei ole runsaudenpulaa - kauniin tunteen todella anarkistisista ilmauksista on.

Kukaan ei siedä banaalia käsitystä kauniista. Perusteetonta yritystä kauneuteen. Siksi puhtaan avaran ja suurilinjaisen kauneuden ilmaiseminen julkisessa rakennuksessa, arkkitehtuurissa tai katutaiteessa vaatii suurinta mahdollista rohkeutta.

minh kirjoitti...

"Silmänpiristysajatusta yleensä en todellakaan pidä huonona. Silti olisi parempi, että sellaiset olisivat tilaustöitä, todella oikeilta vallankumouksellisen mielikuvituksellisilta, suurilta taiteilijoilta, eikä esimerkiksi joiltain Suomen establishmenttiin kuuluvilta, jotka saattavat edustaa ihan mitä henkistä tasoa tahansa."

Siis voi Luoja mitä ylimielisyyttä!

Kadut kuuluvat kaupunkilaisille, edustivatpa he minkälaista henkistä tasoa tahansa. Ja ihanko totta vain "suuret taiteilijat" voivat olla vallankumouksellisia ja tehdä kauniita ja silmääpiristäviä töitä? Mikä olisi kriteeri? taiteilijaliittoon kuuluminen ja vähintään 10 näyttelyä?
Ei kaikki taidekaan ole tarkoitettu kauniiksi ja silmää piristäväksi, vaan herättämään ajatuksia. Se voi olla rumaa ja järkyttävää.ja Tärkeää.
Tällaisilla kannaotoilla ollaan viemässä kaupunkilaisilta oikeus omaan kaupunkiinsa ja itsensä ilmaisemiseen siellä. kaikki eivät halua opiskella taidetta, vaan tehdä sitä itsensä ja muiden iloksi tai antamaan ajattelemisen aihetta.

vainko puhtaat ja steriilit, suuret modernit lasi- ja muut pinnat ovat kauniita ja sopivat helsinkiin?
Käyppä lähiöissä, joissa ei ole kuin sitä harmaata ja graffitit pelastavat siltä viimeiseltä harmauteen hukkumiselta ja ottavat vähän omaansa takaisin. meitä on tungettu niihin harmaisiin lähiöihin ihan riittävän kauan, pitääkö se arkkitehtuuri ja asuinolosuhteet vielä hyväksyä mukisematta, kun joku vitun insinööri on suunnitellut vain mahdollisimman halpaa ja mahdollisimman paljon asukkaita vetävän mahdollisimman pienen tilan?
Missä se vallankumous oikein elää?
-minh-

FLaKE ! 25 kirjoitti...

itse maalaan "katutaidetta" jos niin haluaa sanoa..ja olen ehdottomasti sitä mieltä että kirosanat yms ovat yksinomaan typerää vandalismia..sen tekee paperille se on tyhmää sen tekee seinään se on yhä tyhmää..mutta kun tekee graffitin paperille se on hieno ja kun tekee graffitin seinälle se on yhä hieno niin kauan kun muistan ihmiset ovat valittaneet kolkkoja ja karuja tiilirakennuksia yms jos niihin tekee graffitin sehän on vain ehostus yritys ei suinkaan vandalismia...ja mitä enemmän meidän graffiteja poistetaan sitä enemmän me niitä maalaamme yön pimeydessä.