"Koska olen arvoton," sanoo Banksyn rotta.
Nykyään Banksyn rotalla on arvoa. Moorfieldsin silmäsairaala myi ulkoseinällään olleen rotan 30.000 punnalla, kerrotaan tämänpäiväisessä The Independentin artikkelissa Banksy: The Man Behind the Wall. Banksyn teokset puretaan seiniltä tiili tiililtä ja myydään taidehuutokaupoissa. Kiinteistöjen omistajat tekevät voittoa. Entä Banksy itse, mitä hän saa? Sitä ei Independentin artikkelissa kerrota. Taidekapitalismi kukoistaa jo graffitienkin alalla.
Graffitit ovat trendikkäitä, koska myös tämänpäiväisessä Hesarissa oli koko sivun juttu suomalaisesta graffititaiteilija Egsistä. Hänen töitään on esillä Porin taidemuseossa 27. toukokuuta asti. Hesarin juttu on maksullinen, siksi siihen ei voi linkata, mutta linkkaan Egsin Helsingin näyttelyyn, joka oli kaksi vuotta sitten.
Tälläinen graffiti on ilmestynyt alikukukäytävään, jonka kautta pyöräilen päivittäin palstalle maanmuokkaushommiin. Mahtaako teos olla Helsingin kirjoittajien - Writers of Helsinki töitä?
WoH - Writers of Helsinki. Kirjoittajien/ kirjailijoiden logo saman alikukukäytävän päädyssä.
Jos olisin nuori, voisin liittyä WoHiin. Mutta seinille kirjoittaminen ei ole halpa harrastus. Maalit maksavat. Köyhällä on varaa kirjoittaa vain paperille. Minun pitäisi mennä johonkin hyvin palkattuun toimeen, vaikkapa mainostoimistoon kuten Egs.
Kun olin nuori pyrin mainostoimistoon copy-writeriksi, mutta työhönottaja katsoi epäillen minua ja ansioluetteloani, koska siinä luki että olen kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä Ylioppilaslehteen ja Suomen Sosialidemokraattiin (Demariin, nyk. Demokraattiin). En päässyt mainostoimistoon.
Siihen aikaan graffiteja oli vain Yliopiston vessan ja Vanhan kuppilan vessan seinillä. Ehkä jossain muuallakin, mutta en käynyt niissä paikoissa. Graffiti tulee muuten kreikankielen sanasta graphein, joka tarkoittaa kirjoittamista. Graffitit tulivat Helsingin katukuvaan joskus 80-luvun puolivälissä, mikäli muistan oikein.
