Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mawlana Rumi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mawlana Rumi. Näytä kaikki tekstit

lauantaina, tammikuuta 06, 2024

Kaksi unta


 

 



Kuvassa Paul Kleen maalaus. En tiedä sen  nimeä. Olisko  "joulukuusi loppiaisena"? Radiossa soi "hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa"  Seuraavan kerran niitä kuullaan joulukuussa 2024. Vietin vuodenvaihteen Madridissa enkä nähnyt siellä  yhtään unta, nukuin niin sikeästi .  Mikäli näin, niin en muista mitään.

Ensimmäinen uni

Kolme vuotta kolme kuukautta sitten näin unta, että etsin Suomalaisesta kirjakaupasta runoushyllyä. Kun en löytänyt sitä, myyjä tuli avuksi ja vei minut takahuoneeseen, jossa runoushylly oli. Hylly näytti  siltä, ettei  sitä ole  aikoihin järjestetty.  Minulla ei ollut  mielessä ketään erityistä runoilijaa. Katselin kirjoja ja ilahduin kun löysin alahyllyltä Rumin runokirjan. Se oli pölyinen, vanha   ja   repaleinen.  Sen minä ostin.   

Olin lukenut Rumia aikaisemmin englanninkielisenä joskus 90-luvulla kun olin kiinnostunut suufilaisesta mystiikasta.  Katso  https://akonkka.blogspot.com/2011/10/rakkaus-on-musta-leijona.html


Toinen  uni

Kolme yötä sitten palattuani Madridista näin  unta Rumin runojen suomentajasta Jaakko Hämeen-Anttilasta, joka  en ole tavannut unessa enkä todellisuudessa aikaisemmin. Rumin  runojen (Rakkaus on musta leijona ja Ruokopillin tarinoita) lisäksi  hän on suomentanut   Háfezia (Ruusu ja satakieli) ja Sad'ia (Ruusutarha), myös Omar Khaijamia, mutta  hänen kirjaansa  ei hyllystäni  löytynyt. Nuorena  luin  häntä.

 Uni oli sellainen, että  tapasin  hänet kaupungilla. Hän kysyi lähtisinkö  hänen kanssaan  yhteen   tilaisuuteen.   Matkalla selvisi, että tilaisuus oli   Ylen Ykkösen perjantaistudio,  jonka puheenaiheita  ovat kulttuurin ajankohtaiset tapahtumat. Rupesin epäröimään, kun  ei minulla ollut mitään   aihetta.  En ollut lukenut   lehtiä enkä mitään muuta  kuin  kirjaa  Dostojevskista, eikä se  ollut ajankohtainen  aihe.   Hämeen-Anttila  sanoi, että ei se  haittaa.  Ja niin minä päädyin  istumaan pyöreän pöydän ääreen. Uni päättyi siihen.

 Samana päivänä oli lukenut  netistä, että   Hämeen-Anttila on kuollut  äkillisesti  ennen joulua  vain 6o-vuotiaana. Uutinen hänen  kuolemastaan kosketti minua ja   monia muitakin.  

Otin hyllystä Rumin runokokoelman Rakkaus on musta leijonan ja  tökkäsin etusormeni sen sivujen  väliin. Ajattelin, että se runo, jota etusormi osoittaa on minun uudenvuodenrunoni, kun en Madridissa voinut toteuttaa vanhaa uudenvuoden yön rituaaliani.    Vuoden 2024 runoksi tuli  Matkaanlähtö.  Se on  niin pitkä, että kopioin tänne vain pari  ensimmäistä säkeistöä. 


Jaloillenne, rakastajat!

Matka käy taivasta kohti.

Me olemme nähneet jo maailman,

toista maailmaa kohti lähdetään!


Ei,ei

     vaikka tarhat ovat kauniita

ne   jääkööt taakse,

tarhurin luokse lähdetään!


Toivotan blogin lukijoille  hyvää vuotta 2024. Lukekaa ystävät  Rumia ja  muitakin runoja!