Tällaiselta Helsinki näyttää turistin silmin ( klik)
Näillä nurkilla kuvattiin lähes 30 vuotta sitten eilisiltana telkkarista tullut elokuva
Punaiset, aiheena Venäjän vallankumous, pääosissa Diane Keaton ja Warren Beatty, joka ohjasi elokuvan. Hollywood- glamour ei tehonnut minuun, katsoin vain Helsinki- jaksot. Illan pääprojektina oli katsoa Greta Garbon tähdittämä
Mata Hari.
(klik)
Kävin eilen pitkästä aikaa kaupungilla. Ihmiset istuskelivat Senaatintorilla. Jotakin oli tapahtumassa, mutta en jäänyt seuramaaan tapahtumien kulkua, kun piti mennä Kodin Anttilaan ostamaan kaislamatto ja kukkaruukku. Se mitä torilla tapahtui, selvisi tänään
lyhytaaltoradiosta. Amnesty International oli järjestänyt Kiinan ihmisoikeustilanteen vuoksi hiljaisen mielenosoituksen. Kadunkivitasolta nähtynä torilla istuskelevat ihmiset näyttivät järjestäytymättömältä joukolta, mutta yläilmoista kuvattuna heistä muodostui sana VAPAUS. Käy katsomassa ylhäältä otettuja kuvia
Amnestyn sivustolta.PS 1. Keskustelu kritiikistä ja netistä jatkuu
The Guardianissa:
Blog critics: A penny for your thoughts ,ja niin myös tuolla alempana
Oodi suklaanväriselle hevoselle -postauksen kommenttiosastossa. Keskustelu sai alkunsa The Guardisanin kirjablogissa julkaistusta kirjoituksesta:
So farewell then, lit-crit. Se löytyy sivupalkin
Jaetuista otsikoista.PS 2. Joku on ehtinyt kaivata Paul Austerin kirjalistaa (
Paul Auster's topten list). Se löytyy sivupalkin Clipprollista, kun klikkaa auki kohdan: See more clips ja vierittää klippilistaa alaspäin.
Tällaiselta Helsinki näyttää turistin silmin ( klik)
(klik)
3 kommenttia:
Amnestystä luin.
En ollut nähnyt Reds-elokuvaa ennen, nyt katsoin. Se oli minulle kotiseutuhistoriaa: Portland, Oregon, Helsinki, Suomi. Minulla on otos tuosta Sofiankadulta, (?) otin kuvan juuri sen jälkeen kun poika oli tullut uuden vaimon kanssa Suurkirkon sivukappelista avioliiton siunaustilaisuudesta (siis ei häät), siitä ei ole kuin vähän aikaa, mutta ilmeisesti jo kauan.
Niistä Amerikan punaisista tunsin muutaman vanhan Wobblien, IWW-jäsenen eli International Workers of the Worls. Gary Snyderilla on runo siitä, jota en nyt tähän löydä (meillä on miltei kaikki Snyderin kirjat kyllä), mutta siinä suomalainen Wobblie tulee ulos työväentalosta jossakin Portlandissa.
Suomen kommunistit saivat tukkityömaille aikaan ensimmäisen 8-tuntisen työpäivän ja tukkikäämpille puhtaat peitot ja lakanat. Siis Oregonissa. Ne ammattiyhdistysmiehet olivat suomalaisia punapakolaisia.
Kissat ovat levottomia ja toistensa kimpussa. Haluaisivat ulos tietysti. Mutta ulkona raivoaa humalainen nuoriso.
Suomessa kämppälaki tuli voimaan niin sanotun jatkosodan jälkeen. Se tarkoitti sitä että jätkät saivat yöpyä katon alla eikä ulkona tulilla kuin aikaisemmin. Mitään lakanoita tai peittoja ei ainakaan puolesta yhtiön puolesta ollut jollei sellaisiksi laskettu voimapaperisia patjapusseja. Ehkä oli metsurien onni että jatkosodassa jäimme hävinneiden puolelle, muuten kämppälakia olisi ehkä jouduttu odttamaan pitkään.
Häviöllä on hyvät puolensa.
Lähetä kommentti