torstaina, marraskuuta 19, 2009

Marraskuun valo





Auringonlasku Vartiokylänlahdella 19.11.09


Valokuvatorstai toivoi  väriä marraskuun harmauteen  ja  antoi  haastesanaksi  räiskyvän.    Miksi  ihmeessä  marraskuussa pitäisi  räiskyä?  Minusta  marraskuu  on  hieno kuukausi  harmautensa ja pimeytensä takia. Se kutsuu  ihmistä sisäistymään.  Joulukuussa ollaan   sosiaalisia. Minunkaltaisellenin intovertille se on hermostuttava kuukausi.   Tammikuu  on vuoden  ikävin kuukausi,  se on pitkä kuin  nälkävuosi, rahat ovat lopussa  ja postiluukusta tipahtelee laskuja, mitään ei tapahdu.  Helmikuussa   valostuu ja  on aika  tutkia  siemenluetteloita ja suunnitella tulevan kesän   viljelyksiä. 





Mies ja vene  auringonlaskun jälkeen  Vartiokylänlahdella 19.11.09
Voi kun osaisi kuvata kaikki marraskuun harmauden hienot vivahteet!


9 kommenttia:

Elämänkulkija kirjoitti...

Ei minustakaan marraskuun tarvitse räiskyä, muut kuukaudet ovat sitä varten. Marraskuu on omanlaisensa.

savisuti kirjoitti...

Molemmat kuvat ovat kauniita tavallaan. Tammikuu on minustakin vuoden pisin ja vaikein kuukausi. Ennen sitä on ollut marraskuukin mutta tänä vuonna tämä on mennyt ihmeen nopeasti ja ollaan huomaamatta jos aika pitkällä.

Iines kirjoitti...

Sanoit ääneen ajatukseni, kun luin marraskuun haasteen. Jopa hivenen ärryin siitä, sillä pidän marraskuun ankeasta kauneudesta. En suostu räiskymään ennen kuin kuvaan uudenvuoden raketit.

Juuri katsoin jonkin lehden valokuvateemaakin, ja se olikin juuri tuo "ankea kauneus", ehkä vähän toisin sanoin.

Kuvasi ovat kauniit!

sami liuhto kirjoitti...

Valokuvaamisen taito on hieno taito. Minusta noissa(kin) kuvissa taitoa on.

Sitten toisen asiaan: luin juuri artikkelin "Alitajunnan sihteeri" Kari Levolan toimittamasta teoksesta. Pidin artikkelista kovasti. Oliko sen nimi "Alitajunnan sihteeri"? Siihen suuntaan kuitenkin. Joka tapauksessa artikkeli antoi ajattelemisen aihetta ja myös toivoa meille, jotka olemme enemmän tai vähemmän, lähinnä enemmän, hukassa sanaveistelyjemme suhteen. Aion vihdoin lukea sen Ravenna-kirjan, kunhan pääsen kirjastoon, josta se toivon mukaan on lainattavissa. Tai olisi parempi, jos se/ ne olisivat kaikki lainassa ja varausjono hyvin pitkä.

Ei muuta. Jatketaan.

Pellon pientareella kirjoitti...

Vähän samaa mieltä. Ainoa räiskyvä joka tulee mieleen, on elävä tuli, se sopii marraskuuhun ja talveen. Kauniita kuvia todellakin.

arle kirjoitti...

Tämän marraskuun voi ottaa myös niin että on aika hiljentyä ja opetella vaikka harmaan sävyjä. Tässä ajassa on lohdullisuutta ja tilaisuus mietiskelylle, pysähtymiselle ja pienille hyville asioille. Kuppi teetä, villasukat ja kirja.
Tavoitat valokuvissasi jotain olennaista marraskuusta.

Anita Konkka kirjoitti...

Kiitos kiitoksista. Se on sattumasta kiinni onnistuvatko kuvat. En ymmärrä valokuvaamisen tekniikasta yhtään mitään, kun en ole ehtinyt opiskella sitä, sen kun räpsin kuvia. Eilen oli hieno valo ja sumu, ja kamerassakin asetukset jotakuinkin kohdallaan. Räiskyviä kuvia olis varmaankin löytynyt vanhoista kansioista, mutta en jaksanut ruveta etsimään, joten vastasin haasteeseen päivän kuvilla.

Alitajunnan sihteeri sisältyy Kari Levolan toimittamaan Kirjailijan työmaat -teokseen, ja kertoo millaista on kirjailijan työ, varsinkin uran alussa. Ei se ole kauhean hohdokasta. Se vaan on sellainen käsittämätön intohimo joka tuhoaa ihmissuhteita ja normaalia elämää.

Hilma kirjoitti...

Sumu pehmentääkin kauniisti kuviesi värit. Viehättäviä maisemia.

Oh-show-tah hoi-ne-ne kirjoitti...

Tuo ylempi on kyllä niin maalauksellisen "räiskyvä". Upea otos!
Harmaasusi