tiistaina, huhtikuuta 25, 2006

Graffiti ja kuvia

Päivitys 17.10.2008

Koska tälle sivulle googlataan jatkuvasti etsimään kuvia graffiteista, niin suosittelen graffitin etsijöille tuoreempia sivujani:

Kriminaalia, jossa on linkkejä Tampreen ja Helsingin graffiteihin sekä tageihin ja tarroihin kuin myös linkit Banksyn kotisivulle sekä 50 kauniiseen graffitiin.

Töhryfest Helsingissä, jossa on linkki Töhryfestin kuviin.

Viron graffiteja

Luxemburgin graffiteja

Petroskoin graffiteja



Edit: Anteeksi haamupäivitys. Pakko korjata kirjoitusvirhe. Yleensä en huomaa omia kirjoitusvirheitäni.

Kuvassa pariisilainen graffiti Joerg Huberin kirjasta Paris Graffiti, joka on minulla pikalainassa. En ole nollatoleranssin kannattaja minkään suhteen asian enkä varsinkaan graffitien suhteen. Muutama ilta sitten Teema-kanavalta tuli Joan Miro-dokumentti, jossa hän puhui mm. graffiteista. Hän sanoi suunnilleen niin, että graffitit kiinnostavat häntä ja ovat olleet inspiraation lähteenä hänelle. Miro on yksi minun mielitaiteilijoistani, koska on surrealisti ( mutta Dalista en pidä kovin paljon). Helsinkiläisiä graffiteja voi käydä katsomassa Katutaso-blogista. Siellä on hienoja kuvia.

Sain digikameran korjaamosta ja tein sen kanssa sunnuntaina kevään ensimmäisen Uutelan lenkin. Näin kolmen tien risteyksessä hylätyn ristin. Olisikohan jäänyt sinne pääsiäisestä lojumaan? Jeesus karannut ristiltä?

Kuvasin Miina Äkkijyrkän peltilehmät. En vielä hallitse digikuvauksen tekniikkaa, kun en ole ehtinyt tutustua opaskirjoihin. Oikeat lehmät eivät olleet laitumella. Tänään Miina sanoi radiossa, että ei ole voinut päästää niitä ulos, kun on ollut niin kylmä kevät. Viime keväänä ne pääsivät laitumelle huhtikuun 16. päivä. Äkkijyrkkä puhui mehevän rikasta kieltä, oli korvalle ilo kuunnella häntä. Radiosta on iloa muutenkin enemmän kuin telkkarista, ainakin Yle ykkösessä on jopa kirjallisuusohjelmia. Telkkaristahan se on kadonnut lähes kokonaan, mitä nyt kerran kuukaudessa tulee Runoraati.

Kun tulin kotiin, kuvasin parvekkkeeltani näkymän Aurinkolahdelle, siellä oli sunnuntaina vielä tummia jäälauttoja. Tänään niitä ei enää näkynyt. Naapuri ennusti että tänä keväänä jäät lähtevät lahdesta 24. päivä. Ennusti päivälleen oikein.

Talon koirat ovat ihan hulluina, kun maa on niin täynnä ihmeen ihania hajuja. Talon kissoista en tiedä, kun niitä ei päästetä ulos. Voi kissan elämän kurjuutta kaupungissa. Nuoret miehetkin ovat hulluina, lähestyvä vappu vaikuttaa mielentilaan. Illan viimeisessä metrossa neljä hilpeää goottipoikaa keskusteli roolipeleistä ja minä kuuntelin korva pitkänä. Yksi goottipojista kysyi pois lähtiessään minulta: ”Anteeksi leidi, tiedättekö mistä voisi ostaa vappuna häpyä?” Minua rupesi naurattamaan kysymyksen muoto contra sisältö. Jotkut nuoret osaavat kohteliaat puhuttelumuodot.


Kirjailijoiden ilkeä huvi

Lainattu Kun kirjoitan –blogista:

”Margaret Attwood kirjoitti kerran, että eräs kirjailijoiden ilkeä huvi on haluttomuus heittäytyä toisten fiktiivisiin maailmoihin, oma riittää.”

Tuohon toteaisin, että kun on kirjoittaa omaa fiktiivistä maailmaa, on hirveän vaikeata mennä toisen maailmaan. Romaanit jäävät kesken, sitä lukee ja lukee ja huomaa että ei ymmärär mitään eikä muista mitään, kun omat jutut pyörivät mielessä. Runoihin pääsee helpommin sisään, runot insipiroivat ja avaavat omaa kieltä/ mieltä.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei.
Viimeksi New Yorkin Manhattanilla ja siellä main vieraillessani etsin graffiteja valokuvattavaksi. Eipä löytynyt ainuttakaan, vaikka niitä siellä varmasti on. Hiukan pohjoisemmasta New Havenista, Yalen nurkilta (köyhää aluetta), löytyi yksi aneeminen töhry, jota ei graffitiksi voi laskea alkuunkaan. Eilen junamatkalla Helsinkiin ja sieltä takaisin graffiteja näkyi vaikka kuinka paljon. Metrikaupalla graffitia siellä täällä pitempien rakennusten seinämissä. Suhtautumiseni graffiteihin on ristiriitainen. Joissakin niistä on jonkinmoista taikaa ja mielelläni valokuvaan, jos mahdollista. Toisaalta ne ovat usein rumia. Surettaa myös tieto, että käytetyt spraymaalit ovat myrkkyä hengitettyinä ja useat "maalarit" eivät luultavasti ole käyttäneet hengityssuojainta graffiteja tehdessään.

Maurelita kirjoitti...

Pariisissa on paljon huikeita graffitteja, etenkin purkutuomion saaneiden rakennusten seinissä.

Tästä tuleekin mainio blogitusaihe minulle ; kiitos kipinästä !

*vilkuttaa iloisesti*

a-kh kirjoitti...

Lie vaikka risti karannut Jeesukselta. Uutelassa en ole vähään aikaan käynyt. Vikkulanniemen kärjessä pääsee jo merellisiin tunnelmiin. Likellä on pieni luoto, liekö nimeltänsä Voinappi. Siinä oli keväisin lahnatuulen aikaan hyvä syönti. Kalviikin männyistä olen aina pitänyt. Sen on muuten Salpausselän harjua, joka sillä kohden painuu mereen.

Anita Konkka kirjoitti...

Maria, ehkei Manhhattanilta graffitteja löydy, kun sielläkin toimii nollatoleranssi.

Maurelita, odotan innolla kuvia Pariisin nykygraffiteista. Minun lainakirjani graffitit ovat vanhoja, 80-luvulta.

S.Liuhto, mitenkäs se sanonta kuuluukaan: ei näe malkaa omassa silmässä. En muista. Mutta niin on minun tapauksessani, eikä ainoastaan kirjoitusvirheiden suhteen.

Hotanen, ei tiennytkään että Kallivikin niemi on Salpausselän jatkoa. Minulle tulee kyllä Punkaharju mieleen, kun ajalen siellä pyörällä.

Anonyymi kirjoitti...

Minä olen löytänyt hienoimmat graffitit tähän mennessä Barcelonasta.

Flickrissä olevasta kuvakansiostani
http://flickr.com/photos/anukoski/sets/897241/
löytyy kuvia graffiteista. Kuvat on otettu Barcelonassa, Helsingissä, Turussa, Amsterdamissa ja Tukholmassa.

Anita Konkka kirjoitti...

Kiitos Anu linkistä, todella hienoja graffiteja olet löytänyt ja kuvannut.