lauantaina, heinäkuuta 26, 2008

Hyvä Jerofejev

Viktor Jerofejev kirjoitti vuonna 2004: "Venäjän historian tärkein paradoksi on mielestäni siinä, että kaikesta huolimatta Stalin on siellä pysynyt myönteisenä kansansankarina. Rakkaus Staliniin on osoitus venäläisten konservatiivisuudesta. Ja tosi on: 1990-luvulla hänestä ei tehty selvää kaikista paljastuksista huolimatta. Hän selvisi. Hänessä on unelma [...] Ei ole sattumaa, että puolet nyky-Venäjästä kieltäytyy näkemästä Stalinissa pahantekijää. Stalin on leikattu venäläisen kaavan mukaan. Lapset ojentavat häntä kohti pikku kätösiään: setä! setä!" ( Hyvä Stalin, s. 361-362, suom. Jukka Mallinen, Like 2007)

Le Monde kertoo tänään verkkolehdessään, että Stalin on ensimmäisellä sijalla valtiollisen televisiokanavan järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen suosituimmasta henkilöstä Venäjällä. Hyvänä kakkosena on bardi Vladimir Vysotski, venäläisen laululyriikan voittamaton ikoni. Hän on jäättänyt jälkeensä niin Pietari Suuren, Leninin kuin Pushkininkin. Äänestyksestä on raportoinut jo aikaisemmin Minun Venäjäni-blogi. Venäläiset ovat todella paradoksaalista väkeä.

Kuunnelkaa Vysotskia ( hän laulaa hevosesta, enempää en sanoista ymmärtänytkään), minä menen kastelemaan viljellyksiäni. Kerron myöhemmin kuka on Viktor Jerofejev ja miksi hän on hyvä.

tiistaina, heinäkuuta 22, 2008

Pessoa ja peto

Sunnuntain The Observer kertoi, että Fernando Pessoan jälkeenjääneet paperit ( 2000 sivua) huutokaupataan Lissabonissa. Papereiden joukossa on Pessoan ja Aleister Crowleyn kirjeenvaihto (800 sivua).
How a shy poet was spellbound by the beast? The Observer otsikoi. ( Kuvassa Priit Pärnin Pessoa- kuva Levottomuuden kirjassa)

Pessoa tutki astrologiaa ja oli kiinnostunut okkultismista. Hänen ja Crowleyn kirjeenvaihto alkoi vuonna 1930 kun hän kirjoitti Crowleylle havainneensa joitakin virheitä horoskoopissa, jonka tämä oli julkaisstu Confessions-teoksessa. Kun tapasivat toisensa Portugalissa, seurauksena oli kansainvälinen skandaali, The Observerin mukaan.

Pessoa suhtautui okkultismiin kriittisesti, ainakin ajoittain. Hän kirjoittaa Levottomuuden kirjassa ( suom. Sanna Pernu, Andalusialainen Koira 1999):

"Olen aina tuntenut melkein fyysistä vastenmielisyyttä kaikkea salaista kohtaan: vehkeilyä, diplomatiaa, salaseuroja, okkultismia. Varsinkin kaksi viime mainittua ovat ärsyttäneet minua jatkuvasti [...] Kaikkein eniten noissa näkymättömän maailman mestareissa minua ihmetyttää se, että kun he kirjoittavat ja kertovat tai vihjailevat mysteereistään, he kirjoittavat kaikki kömpelösti. Älykkyyttäni loukkaa se, että ihminen joka väittää kykenevänsä hallitsemaan paholaista ei hallitse portugalin kieltä. Miksi olisi helpompi kamppailla demonien kuin kieliopin kanssa? Miksei se, joka kykenee omien sanojensa mukaan näkemään astraalinäkyjä harjaannuttamalla pitkään keskittymis- ja tahdonvoimaansa, kykene paljon pienemmällä keskittymiskyvyn ja tahdonvoiman käytöllä näkemään syntaksia? Mikä Suuren Magian dogmeissa ja rituaaleissa estää kirjoittamasta, en sano enää selvästi, sillä epäselvyys saattaa kuulua salaisen luonteeseen, mutta edes tyylikkäästi ja sujuvasti?" (s.192-193, päiväämätön merkintä)

Yritin kerran lukea Crowleyn kirjaa The Book of Lies, ostin jopa sen, mutta se oli niin sekavasti kirjoitettu, etät en jaksanut kuin muutaman sivun. Pessoa on oikeassa, okkultistit eivät osaa kirjoittaa selkeästi.

Crowley oli runoilija, kirjailija, musta maagikko, pahamainen mies joka veljeili mm. Hitlerin kanssa, "the wickedest man in the world, " alias The Beast 666, kuten hän halusi itseään kutsuttavan. Hän saavutti 73. sijan vuonna 2002 BBC:n järjestämässä yleisöäänetyksessä 100:sta suurimmasta brittiläisestä ( että se noista yleisöäännetyksistä!).

Törmäsin Crowleyn nimeen ensimmäisen kerran, kun luin W.B. Yeatsin elämänkertaa. Molemmat miehet olivat Golden Dawnin, okkultistisen salaseuran jäseniä, kunnes Crawley riitaantuntui sekä Yeatsin että muiden seuran johtohenkilöiden kanssa. Hän oli luonteeltaan aikamoinen rettelöitsijä. Suomessa hän taitaa olla tunnetuin tarot-pakastaan. Sen kuvia voi käydä katsomassa mm. täältä.

maanantaina, heinäkuuta 21, 2008

Viikon runoilija

Lissabon on kulttuurikaupunki. Seiniltä löytyy muutakin kuin töhryjä. Tämä Fernando Pessoan kuva oli vuosi sitten Bairro Alton kaupunginosassa Diario de Noticias-kadulla. Tekijä on nimimerkki Jef Aerosol. Lisää hänen katutaidettaan on täällä. Saisipa joskus nähdä yhdenkin suomalaisen runoilijan kuvan seinällä Helsingissä tai missä tahansa suomalaisessa kaupungissa!

Löysin Pessoan kuvan sattumalta, kun etsin netistä kuvaa patsaasta, jossa hän istuu kantapöydässään kadulla jonka nimeä en muista. Kun kävin Lissabonissa, kantapöydässä istui paikallinen juoppo jalkojen juuressa kilisevä kassi ja hihkui hilpeästi ohikulkeville ihmisille. Juopon lähdettyä istuin Pessoan pöytään. Tuttava otti kuvan minusta, mutta se kuva on kadonnut. Osasikohan Pessoa eläessään kuvitella edes unelmissaan, että niin moni istahtaa hänen viereensä kantapöydän tyhjälle tuolille ja haluaa tulla kuvatuksi hänen kanssaan? Hän oli mies josta tuli suosittua seuraa vasta kuoleman jälkeen. Eläessään hän oli yksinäinen mies, sivullinen ja outo, mies joka ihmetteli ihmisiä ja mietti mitä tapahtui ohikulkijoiden mielessä. Ehkä hänestä tuli suosittu siksi että moni tunnistaa hänen yksinäisyydessään oman yksinäisyytensä.

"Kaikki rakastavaiset ovat suudelleet sielussani,
kaikki tyhjäntoimittajat ottaneet nokkaunet päälläni,
kaikki hyljityt ovat hetken nojanneet olkaani vasten,
minuun tukien kulkeneet kadun yli kaikki vanhat ja raihnaat,
ja on salaisuus jonka kaikki murhaajat
ovat kuiskanneet korvaani."

Katkelma runosta Hetkien vaellus, jonka kirjoitti romanttinen laivainsinööri Alvaro de Campos, yksi Fernado Pessoan kolmesta pseudonyymistä ja suomensi Pentti Saaritsa Ilse von Hellensin raakakäännöksestä. Pessoa ilmestyi Suomeen Saaritsan käännöksinä vuonna 1974 ja minä rakastuin häneen ensisilmäyksellä. Eikä se rakkaus ole kuollut vieläkään.


Tämä Pessoan kuva on peräisin Pierre Assoulinen blogista La republique des livres, hänen eilisestä Pessoa- kirjoituksestaan. En tiedä millä kadulla kuva on, Assouline ei kerro sitä. Lisää Pessoasta Wikipediassa

PS. Jos sivupalkin dynaaminen blogroll ( = blogiluettelo) ei päivity ajantasaisesti, niin kannattaa tyhjentää cache. Firefoxissa se löytyy Työkalut-painikkeen alta kohdasta Poista yksityistietoja. Rastita kohdat: sivuhistoria , väliaikaistiedostot ja todennetut istunnot ja klikkaa sen jälkeen: "poista valitutu tiedostot." En tiedä miten cachen tyhjentäminen tapahtuu muilla selaimilla.


keskiviikkona, heinäkuuta 16, 2008

Nimi selvisi

Edit 16.7. klo 23.23 ( Lisäys alempana)

Yksityiskohta 25-metrisestä katutaideteoksesta

Aamun lehdestä selvisi, että teoksen tekijä on Topi Äikäs ja teoksen nimi on Vuo. (Kts. alempana oleva blogimerkintä: Oikeus kuvaan). Lehdessä kerrottiin, että varkaat vievät valokuvia katunäyttelystä, jossa on yhteensä 500 valokuvaa. Äikään ( Äikäksen?) mukaan viikossa lähtee kymmenkunta kuvaa kävelemään. Näyttely on seinässä elokuun loppuun asti. Sen löytää Vuorikadun ja Yliopistokadun kulmasta.

Briljantteja blogeja

Timbuktun klaanilta tuli toinenkin briljantti. Palkinnon tarkoituksena on antaa vinkkejä muista blogeista ja sen vastaanottamisen ehtona on seitsemän (7) blogin nimeäminen. Palkinnosta saa kieltäytyä, jos: a) inhoaa palkintoja b) inhoaa blogimeemejä c) palkintoplakaatti ei sovi blogin graafiseen ilmeeseen.



Turhamaisena ihmisenä otan mielihyvin vastaan toisenkin briljantin ja jaan sen edelleen seuraaville blogeille:

Kulttuurinavigaattori - taidetietouden levittämisestä
Solin ihmeellinen työhuone - raikkaista mielipiteistä
Hannun blogi -epäsovinnaisuudesta
S.Liuhto - avoin valehdeltu elämäni - anarkismista
Tikkis - kauneuden tähden
Olo ja muoto - runoudesta
Sisyfoksen kivi - sisukkuudesta

Oho, peräti kolme briljanttia meni Turkuun. Tasapainottamisen vuoksi kahdeksannen briljantin saa:
Lyhyttavaraliike Helsingistä - minimalismista

Lisää briljantteja! ( Lisäys 16.7. klo 23.23)

Neonvalojen Teemu lähetti kolmannen briljantin, mikä velvoittaa minut (taas!) nimeämään seitsemän blogia. Pieni pyyntö , älkää hyvät ihmiset lähettäkö tänne lisää brilantteja, etten ylpistyisi liikaa. Totta puhuen, muut hommat kutsuvat, ei ole aikaa tehdä linkityksiä ja ilmoittaa valituille palkinnosta.

Kas tässä, seitsemän kirjallista blogia Google Reader- listaltani:
Ajatusviiva
Alaston lounas
Kaikki on hetken tässä
Kirjaamo
Savurenkaita
Suomentajan huomioita
Toinen kuvakirja

Tekisi mieli antaa myös Dionysoksen keväälle briljantti, mutta kun viimeksi annoin tunnustuspalkinnon Dionysokselle, hanhensulka lakkasi liikkumasta. Palkinnoilla voi olla tuhoisa vaikutus. Ne voivat aiheuttaa kirjoitusblokin.

tiistaina, heinäkuuta 15, 2008

Oikeus kuvaan

Valokuvanauha Helsingin Vuorikadulta Porthanian seinästä( klikkaa isommaksi). Otin kuvan lauantaina, kun kävin kaupungilla. En tiedä kuka on valokuvanauhan tekijä. Jos joku tietää, niin otan tiedon kiitollisena vastaan.

Tässä on yksityiskohta, jonka valokuvasin Vuorikadun valokuvanauhasta. Kenellä on tekijänoikeus tähän kuvaan? Minulla vai hänellä joka otti kuvan näistä työmiehistä? "Kuvaaajalla on oikeus valokuvaansa, mutta entä jos joku on ottanut kuvan taideteoksesta," kysyy Ripsa Kritiikin kuolema? - nimiessä blogikirjoituksessa ( kannattaa lukea).

Tämä on yksityiskohta julkisesta taideteoksesta, jonka tekijää en tiedä/muista. Julkinen taideteos seisoo Senaatintorilla ja sen nimi on Aleksanteri II:n patsas. Turistit kuvaavat patsasta innokkaasti. Heillä on oikeus valokuviinsa, samoin minulla. Ulkotiloissa saa ottaa taideteoksista kuvia, mutta sisätiloissa so. suomalaissa taidemuseoissa ei saa ottaa, toisin kuin monissa euroopplaisissa museoissa, joissa kuvaaminen on sallittu ilman salamaa ja jalustaa. Kukahan selittäisi minulle, miksei museoissa saa kuvata kotitarpeikseen ja panna kuvia blogiinsa. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin monimutkaisia, että ne eivät minun ahtaaseen järkeeni mahdu.

PS. Olen kokeillut viikon verran sivupalkissa Bloggerin Blogiluetteloa ( = Blogrollia). En tiedä onko kukaan muu kuin Maalainen ja Ripsa huomanneet sitä, kommentteja ei muilta ole tullut. Se ei toimi Firefox 3- selaimessa kunnolla, Firefoxin aikaisemissa versioissa se toimii, samoin Microsoftin Internet Explorerissa. Safarista ja Operasta en tiedä, kun en ole niiden selaimien käyttäjä. Parnasso-blogin kanssa on ongelmia edelleen. Nyt näkyvät päivitykset, mutta kun sivun klikkaa auki, tulee ilmoitus:" 404 Not Found." Siitä huolimatta olen jättänyt Parnasso-blogin sivupalkkiin, koska siitä näkee milloin sitä on päivitetty, ja sitten voi mennä sivupalkin Kirjallista- linkkilistan kautta sinne. Kokeilu jatkuu.