tag:blogger.com,1999:blog-155764532024-03-13T01:55:56.257+02:00SanatAnita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.comBlogger871125tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-5418290022690646942024-02-19T23:25:00.000+02:002024-02-19T23:25:30.213+02:00Jorge Semprúnista ja tutkimus tekoälyn kirjallisuustietoisuudesta<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFL8wsiAZf22Lqn7-8JszJ6IpAB6XTR6OTwHY4hLRxMHQBoB-f_9QY3D4hyphenhyphenP0poeMRjjmG0HFdZokg2yFn1WufNGFr0OWzvSl8NYC0qAiI2rWxVW0z7pCpDwzPTJqEEXgOph-FWKHq-g9hNY3ohB7JvLLO2kS2hm3rsnK-YjtPgjyqApUJc8TnjA/s3646/IMG_20240214_094926.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3646" data-original-width="3048" height="430" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgFL8wsiAZf22Lqn7-8JszJ6IpAB6XTR6OTwHY4hLRxMHQBoB-f_9QY3D4hyphenhyphenP0poeMRjjmG0HFdZokg2yFn1WufNGFr0OWzvSl8NYC0qAiI2rWxVW0z7pCpDwzPTJqEEXgOph-FWKHq-g9hNY3ohB7JvLLO2kS2hm3rsnK-YjtPgjyqApUJc8TnjA/w361-h430/IMG_20240214_094926.jpg" width="361" /></a></div><br /> <p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Lukurauhan päivänä ( 18.2.) kävin
Oodissa, lainasin elokuvaohjaaja Jean Renoirin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kirjan ”Renoir, isäni”,luin Jorge Semprúnin muistelmateosta ”Hyvästi,
kesiemme aurinko…”ja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>keskustelin kolmen tekoälyn kanssa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Muistelmateoksen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>on suomentanut vuonna 2003 Irma Koistinen ja
runot ovat<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Väinö Kirstinän, Otto
Mannisen , Matti Rossin ja Tarja Roinilan suomentamia.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Alkuteos teos ilmestyi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>vuonna 1998 nimellä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>” Adieu,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>vive<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>clarté…”<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>(Hyvästi, eläköön selkeys).<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>2000-luvun alkuvuosina lainasin Semprúnin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirjan ensin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kirjastosta ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>luettuani sen,
totesin, että se on niin hyvä kirja, että se<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>täytyy omistaa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Semprúnin omin
sanoin:<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Tämä kirja on nuoruusiän ja
maanpakolaisuuden, maailman ja naiseuden kohtaamisesta ja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>löytämisestä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Lisäksi ja ehkä ennen kaikkea ranskan kielen
omaksumisesta.”<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kirjan suomenkielisen laitoksen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>takakansi<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>esittelee hänet<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>seuraavasti: ”…
syntyi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>vuonna<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>1929 [tosiasiassa vuonna 1923, minun huomatukseni]<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Madridissa diplomaattiperheeseen. Maanpaon
vuosina hän liittyi [minun huomatukseni: Espanjan maanalaiseen]
kommunistipuolueeseen ja vastarintaliikkeeseen, minkä vuoksi Gestapo toimitti
hänet<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Buchenwaldin keskitysleirille [20-vuotiaana,
minun huomautukseni].<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Runsaat kaksikymmentä vuotta
sitten, kun luin Semprúnin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>muistelmateoksen ensimmäisen kerran,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ihastuin häneen, koska <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hän kertoi
puhelinkauhustaan, vaikeudesta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>astua
yksin julkiseen tilaan ja miten kauheata oli ,kun hän<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>meni <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>leipomoon,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>pyysi croissantin viheliäisellä espanjalaisaksentilla. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Leipurin vaimo ei ymmärtänyt mitä hän halusi,
vaan töllisteli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>häntä ”röyhkeästi
kauppiaitten tapaan osoittaen lievää ulkomaalaisvihaa”… Hän kirosi minun
kauttani<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ulkomaalaiset, <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>espanjalaiset<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>etenkin, ennen kaikkea punaiset, jotka tungeksivat noina aikoina
Ranskaan [ Espanjan sisällissodan aikana, minun<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>huomautukseni] eivätkä saaneet<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kunnolla edes sanaa suustaan.”<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Leipurin vaimo oli karkottanut hänet pois valittujen yhteisöstä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>loukkaavaksi <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tarkoitetuilla sanoilla ” tappion<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kärsineen armeijan espanjalainen.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Semprún toteaa, että hänen
vastenmielinen aksenttinsa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>esti saamasta
croisanttia ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>eristi hänet myös
kieliyhteisöstä, joka oli ”yksi yhteiskunnallisten suhteiden ja yhteisen
kohtalon perusaineosasia. Hän teki päätöksen, että hänen ulkomaalaisuutensa ei
saanut näkyä,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ei olla millään tapaa
havaittava. Sen täytyi olla salainen ominaisuus. Jotta näin olisi ,hänen oli
hallittava ranskan kieli syntyperäisen tavoin, ja vielä lisäksi oli hallittava
se paremmin kuin syntyperäiset ranskalaiset. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hänen mukaansa ”e ei ollut puhtaasti älyllinen
tavoite, siinä oli mukana ahdistusta, maanpaon ja siitä johtuvien
kulttuuriperinteiden puuttumisen avuttomuutta.”<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Hän joutui lähtemään
perheensä kanssa maanpakoon vuonna 1936, kun Espanjassa syttyi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sisällissota.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Hänen perheensä oli kuulunut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Espanjan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>valtaeliittiin,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sekä isän<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>että äidin puolelta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>suvussa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>oli ollut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>useita pääministereitä.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Maanpakolaisuus<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jo sinänsä
oli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>traumatisoivaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>leipurin vaimon<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>halveksivat
sanat<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>shokki<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>nuorelle pojalle joka<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ei ollut täyttänyt kuuttatoista vuotta
pian<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>jälkeen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kun<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tasavaltalaiset<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>olivat vuonna<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>1939 hävinneet sisällissodan.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Nuoren<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Semprúnin pelastus oli kirjallisuus.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Hän kertoo, että <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>André Giden
valoisan proosan, erityisesti <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Paludesin </i>avulla
hän ylitti<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>salaa mahdollisen
turvapaikkamaan rajat. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Pakenin tuon
kielen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yleispätevyyteen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>André Giden <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Paludes,</i> hänen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>monikerroksinen proosansa mahdollistivat pääsyn<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tähän universaalisuuteen.”<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tunnistin noissa Semprúnin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sanoissa<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>16-vuotiaan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>itseni, joka
kirjoitti kouluaineen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>otsikolla ”Kun en
pidä ihmisten maailmasta, pakenen kirjojen maailmaan.” Sain aineesta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>10 ++ ja opettajan kiitokset. Rakastin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Giden<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kirjoja, varsinkin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Vääränrahantekijöitä </i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja halusin ylioppilaaksi päästyäni mennä
Sorbonneen opiskelemaan ranskalaista kirjallisuutta. Mutta toisin kävi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Kaksikymmentäviisi vuotta
myöhemmin Semprún kirjoitti 40-vuotiaana<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>esikoiskirjansa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Suuren<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>matkan</i><span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ranskaksi, vaikka ” olisi ollut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>loogista, jos olisin kirjoittanut sen espanjaksi, olihan se
espanjalaispunikin tarina eikä<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kertomuksen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>olennainen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sisältä ollut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>riippuvainen kielestä,” kuten hän sanoi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vuosien mittaa häneltä oli kysytty miksi
hän<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>oli vaihtanut kielensä ranskaksi ja
hän oli oli selittänyt syitä monella tapaa, mutta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>todellinen syy oli selvinnyt vasta, kun hän
oli ruvennut kirjoittamaan<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>nuoruusvuosiensa muistelmissa lähes<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>75-vuotiaana. Hän oli vaihtanut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kielen, koska hänellä oli tarve vastata Saint-Michelin bulevardin
leipurin vaimolle ja myös Henrik IV:n lyseon ranskanopettajalleen, joka
oli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>antanut erinomaisen arvosanan (
18/20 pistettä) hänen ensimmäisestä ranskankielisestä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirjoituksestaan, mutta lisännyt punakynällä
kirjoituksen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>alkuun: ”Näin, ellette ole
tätä kopioinut!...” Huomautus oli<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>nöyryyttänyt Semprúnia.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Kiitos Giden <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Paludesin</i>
hänestä tuli ranskankielinen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kirjailija.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hänrn mukaansa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tällä kirjalla on poikkeuksellisia ansioita.
”Se on<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>epätavallisen uudenaikainen,
vaikka onkin kirjoitettu vuonna 1895. Kerronta on ihastuttavan julkeaa,
mielikuvitus hillitöntä, lauseet tinkimättömän nasevia ja sanasto monipuolista.
Yksi ominaisuus on kuitenkin ylitse muiden: sit6ä ei voi ajatella kirjoitetuksi
muulla<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kielellä kuin ranskaksi.[…]
Ainoastaan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ranskassa on mahdollista on
mahdollista saavuttaa tuollainen tasapaino lauseen täsmällisyyden ja
henkevyyden, sääntöjen noudattamisen ja mielikuvituksen kesken”.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hän sanoo tarvinneensa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>nuorena<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>tätä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>selkeyttä, kuten tarvitaan
vettä lähteestä janoisena pitkän ja uuvuttavan marssin jälkeen.” Tätä
lähteenkirkasta vettä kiitoksena työstä, joka on<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>elävöittänyt tavanomaisen velton ja
epätäsmällisen kielen. ” <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;">Semprún<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>antoi<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>nuoruuden muistelmineen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>nimen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Adieu, vive<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>clarté…, (</i>suomeksi<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Hyvästi, eläköön selkeys…)<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></i>kiitoksena
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ranskankielelle ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Paludesille.
</i>Mutta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirja ilmestyi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Suomessa nimellä <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Hyvästi,</i> <i style="mso-bidi-font-style: normal;">kesiemme<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>aurinko…<span style="mso-spacerun: yes;">
</span></i>kenties siksi, että kirja päättyy<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Baudelauren runon sanoihin: ”Hyvästi, liian<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lyhyiden kesiemme aurinko!”<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"></p><p align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt;">Keskustelu<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tekoälyn<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>kanssa 1</span></b></p>
<p align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="font-size: 16pt;"><o:p> </o:p></span></b></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l2 level1 lfo1; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="color: #1f1f1f; font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt;">Koska <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Paludesiaa<span style="mso-spacerun: yes;">
</span></i>ole suomeksi ja Yliopiston Kaisa-kirjaston ainoa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ranskankielinen laitos<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>oli<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>lainassa, päätin kysyä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Googlen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Gemini-tekoälyltä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>millainen kirja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>se on.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Gemini vastasi: </span><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l2 level1 lfo1; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="color: #1f1f1f; font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p> </o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l2 level1 lfo1; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="color: #1f1f1f; font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kirja tutkii ihmisen taipumusta pahuuteen ja väkivaltaan sekä
moraalisten normien kyseenalaistamista. Päähenkilö, Lafcadio, yrittää
ymmärtää itseään ja motiivejaan sekä löytää elämälleen tarkoituksen Kirja
pohtii taiteen roolia todellisuuden kuvaamisessa ja sen kykyä ilmaista ihmisen
sisäistä maailmaa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Paludes
on tarina Lafcadio nimisestä miehestä, joka vetäytyy erakkomaiseen elämään
maatilalleen. Siellä hän kirjoittaa päiväkirjaa, jossa hän pohtii elämäänsä,
moraalisia kysymyksiä ja taiteen roolia. Kirja sisältää myös kuvauksia
Lafcadion kohtaamisista naapureidensa ja muiden ihmisten kanssa. Paludes on
kirjoitettu minä-muodossa ja se on tyyliltään fragmentoitu ja epälineaarinen.
Se sisältää runsaasti filosofisia pohdintoja ja metaforia. Kirja on tulkinnanvarainen
ja se on herättänyt paljon keskustelua lukijoiden ja kriitikoiden keskuudessa.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo2; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="color: #1f1f1f; font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kirjan nimi "Paludes" tarkoittaa "soita"
ranskaksi. Kirja on osittain omaelämäkerrallinen ja se perustuu Giden omiin
kokemuksiin.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo2; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="color: #1f1f1f; font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Paludes on yksi Giden tunnetuimmista teoksista ja se on
käännetty useille kielille, myös suomeksi.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: 0cm; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Pyysin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tekoälyä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mihin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>lähteisiin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sen tiedot
perustuvat.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Se vastasi: Tietysti.
Vastaukseni perustuvat seuraaviin lähteisiin:<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l1 level1 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="color: #1f1f1f; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kirjat: </span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Gide,
André. Paludes. Paris: Gallimard, 1930.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l1 level1 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Guyon,
Bernard. André Gide. Paris: Gallimard, 1990.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l3 level1 lfo4; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Verkkosivut:
</span><a href="https://www.babelio.com/livres/Gide-Paludes/1762" target="_blank"><span style="color: blue; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">https://www.babelio.com/livres/Gide-Paludes/1762</span></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l3 level1 lfo4; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;"><span style="mso-list: Ignore;">·<span style="font: 7pt "Times New Roman";">
</span></span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Muut lähteet: Omat tietoni ja ymmärrykseni </span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">André Giden tuotannosta. Huomaa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>että käytän myös Google-hakua<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>löytääkseni lisätietoa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Paludesista. Toivottavasti tämä auttaa!<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kysyin voiko<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tekoälyllä<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>olla omaa ymmärrystä? Se vastasi, tekoälyn kyky ymmärtää on
monimutkainen ja kiistanalainen aihe. Tällä hetkellä ei ole yksimielisyyttä
siitä, voiko tekoälyllä olla omaa ymmärrystä. Se lähetti listan tekoälyn<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>puolesta puhuvia<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sekä sen ymmärryksen vastaisia
argumentteja. En ryhtynyt argumentoimaan sen kanssa. Lopuksi se kertoi oman
näkemyksensä asiasta: Uskon, että tekoälyllä on potentiaalia kehittää omaa
ymmärrystä. Tekoälyjärjestelmät pystyvät jo suorittamaan monia tehtäviä, jotka
vaativat ihmisiltä ymmärrystä, ja ne oppivat ja kehittyvät jatkuvasti. On
kuitenkin tärkeää muistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat vain työkaluja. Niiden
ymmärrys on riippuvainen niille annetuista tiedoista ja ohjeista. Ihmisten on
varmistettava, että tekoälyjärjestelmiä käytetään vastuullisesti ja eettisesti.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Koska<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>en löytänyt<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kansalliskirjaston
Finnasta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tietoa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Paludesin suomennoksesta, <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kysyin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>tekoälyltä.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Vastaus tuli tuota
pikaa: Giden Paludes-kirjan on suomentanut <b>Pentti Saarikoski</b> ja sen on
julkaissut <b>Otava</b> vuonna 1962. Kirjan toinen painos ilmestyi vuonna 1983.
Muita suomalaisia Paludes-käännöksiä: <b>Helvi Hämäläinen</b> (WSOY, 1947 )<b>Matti
Rossi</b> (Kirja-Aurora, 1972). Huomaa, että Helvi Hämäläisen lyhennetty
käännös vuodelta 1947 on nimeltään <b>"Suot"</b>.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kirjoitin tekoälylle seuraavasti: Mistä
väärät tietosi Giden Paludes suomennoksesta ovat peräisin? Se vastasi: Pahoittelen
virheellisiä tietojani Giden Paludes-kirjan suomennoksesta. Olen vielä
kehitteillä ja teen virheitä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Virheelliset tietoni ovat peräisin
seuraavista lähteistä: <b>Kirjasampo:</b> Kirjasampon tietokanta sisältää
virheellisen tiedon, jonka mukaan Pentti Saarikosken käännöksen nimi olisi
"Paludes". <b>Kansalliskirjasto:</b> Kansalliskirjaston
Finna-tietokanta sisältää virheellisen tiedon, jonka mukaan Helvi
Hämäläisen käännös olisi täydellinen versio.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Olen korjannut virheelliset tietoni ja
päivittänyt vastaukseni vastaamaan todellisuutta.Kiitos, että huomautit
virheistä. Pyrin jatkuvasti parantamaan tarkkuuttani ja luotettavuuttani.<o:p></o:p></span><span style="text-align: center;"> </span></p><p></p><p align="center" class="MsoNormal" style="text-align: center;"><br /></p><p align="center" class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-margin-top-alt: auto; text-align: center;"><b><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Keskustelu tekoälyn kanssa 2<o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-margin-top-alt: auto;"><b><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> </span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> Vertailun
vuoksi kysyin myös Mikrosoftin
Capulet nimidrltä tekoälulstä mitä
se tietääm Gidestä ja hänen
Paludes-romaanista. Se vastasi:</span><span style="color: white; font-size: 12pt;">Tutustu</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-margin-top-alt: auto;"><a href="https://www.suomienglantisanakirja.fi/paludes" target="_blank"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Paludes on ranskalainen sana, joka
tarkoittaa suota tai rämettä suomeksi</span></a><a href="https://www.suomienglantisanakirja.fi/paludes" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">1</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">. </span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andr%C3%A9_Gide" target="_blank">Paludes on myös André Giden
kirjoittama romaani, joka ilmestyi vuonna 1895</a></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Andr%C3%A9_Gide" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">2</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">. </span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Nobelin_kirjallisuuspalkinnon_saaneista" target="_blank">Gide
oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1947</a></span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Nobelin_kirjallisuuspalkinnon_saaneista" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">3</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">. </span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiskirjailijat-suosittelevat-lue-nama-kolme-kirjaa/3307616" target="_blank">Paludes
on humoristinen ja ironinen teos, joka kuvaa kirjailijan elämää ja
luomisprosessia</a></span><a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiskirjailijat-suosittelevat-lue-nama-kolme-kirjaa/3307616" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">4</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></p><ul type="disc">
<li class="MsoNormal" style="background: white; color: #111111; mso-list: l2 level1 lfo1; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Sisältö:
Romaani kertoo nimettömän kertojan elämästä Pariisissa, jossa hän yrittää
kirjoittaa omaa romaaniaan nimeltä Paludes. Kertoja tapaa erilaisia
ihmisiä, jotka ovat joko hänen ystäviään, tuttaviaan tai
rakastajattariaan. Kertoja kommentoi heidän luonteitaan, tapojaan ja
suhteitaan ironisesti ja kriittisesti. Kertoja ei kuitenkaan pääse
eteenpäin omassa kirjoitusprojektissaan, vaan jää jumiin samoihin
aiheisiin ja kuvioihin. Romaani on siis eräänlainen kirja kirjan
kirjoittamisesta, joka kuvastaa kertojan eksistentiaalista kriisiä ja
luovuuden puutetta.<o:p></o:p></span></li>
<li class="MsoNormal" style="background: white; color: #111111; mso-list: l2 level1 lfo1; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Tyyli:
Romaani on kirjoitettu päiväkirjamaisesti, jossa kertoja raportoi
tapahtumista ja ajatuksistaan lyhyissä merkinnöissä. Kertojan ääni on
humoristinen, ironinen ja satiirinen. Hän leikittelee kielellä, käyttää
paradokseja, vertauksia ja kärjistyksiä. Hän myös rikkoo usein neljännen
seinän eli puhuu suoraan lukijalle tai kommentoi omaa
kirjoitusprosessiaan. Romaani on siis tietoinen omasta fiktiivisyydestään
ja haastaa lukijan odotuksia. Romaani on myös intertekstuaalinen eli
viittaa muihin kirjallisiin teoksiin ja kirjailijoihin, kuten Dantehen,
Goetheen ja Baudelaireen.<o:p></o:p></span></li>
</ul><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="color: #111111; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kysyin mikä on Paludesin merkitys. Se vastasi:<o:p></o:p></span></p><p class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="margin-bottom: 0cm; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo2; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;">·<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Paludesin
merkitys on monitahoinen ja riippuu lukijan tulkinnasta. Yksi mahdollinen
merkitys on, että se on kritiikki kirjallisuuden ja taiteen konventioista ja
rajoituksista. Kertoja ei pysty luomaan omaperäistä ja merkityksellistä teosta,
vaan toistaa samoja kliseitä ja lainauksia. Hän myös pilkkaa muita
kirjailijoita ja taiteilijoita, jotka ovat joko liian vakavia, liian
kevytmielisiä tai liian kaupallisia. Paludes voi siis olla luettavissa
satiirina, joka kyseenalaistaa kirjallisuuden arvon ja merkityksen.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm 36pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;">·<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Toinen
mahdollinen merkitys on, että se on kuvaelma kertojan eksistentiaalisesta
ahdistuksesta ja tyhjyydestä. Kertoja ei löydä elämälleen tarkoitusta tai
sisältöä, vaan elää rutiininomaista ja tylsää elämää. Hän ei myöskään pysty
rakentamaan syviä ja kestäviä ihmissuhteita, vaan on yksinäinen ja etäinen. Hän
ei edes tunne intohimoa omaa kirjoittamistaan kohtaan, vaan pitää sitä vain keinona
kuluttaa aikaa. Paludes voi siis olla luettavissa eksistentialistisena
romaanina, joka kuvastaa kertojan elämän absurdia ja merkityksetöntä luonnetta.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 36.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm 36pt; mso-add-space: auto; mso-list: l1 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;">·<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Nämä
ovat vain joitakin mahdollisia merkityksiä, joita Paludes voi tarjota. Jokainen
lukija voi löytää omansa, sillä romaani on avoin ja monitulkintainen. Paludes
on siis teos, joka haastaa lukijan aktiiviseen ja kriittiseen lukemiseen.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 18.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm 18pt;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 18.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 18pt;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> Minä: Onko
kirja käännetty suomeksi?<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kyllä,
Paludes on käännetty suomeksi nimellä <b>Räme</b>. Suomenkielisen
käännöksen on tehnyt <b>Eila Pennanen</b> ja se julkaistiin vuonna
1961. Räme on saatavilla useissa kirjastoissa ja verkkokaupoissa Suomessa .<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Minä: Paludesiaa ei ole suomennettu.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 18pt; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Capulet:
Olet oikeassa, Paludes ei ole ilmestynyt suomeksi. Pahoittelen, että annoin
väärää tietoa. Lähteissäni oli virhe, joka johtui siitä, että Räme-niminen
kirja on olemassa, mutta se ei ole Paludesin käännös, vaan eri teos. </span><a href="https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-joy-fieldingin-kirjoja-ei" target="_blank"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Räme on
suomalaisen kirjailijan <b>Juhani Ahon</b> kirjoittama novelli, joka
ilmestyi vuonna 1891</span></a><a href="https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-joy-fieldingin-kirjoja-ei" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">1</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">. Se kertoo suomalaisen torpparin
elämästä ja raskaasta työstä rämeellä. </span><a href="https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-joy-fieldingin-kirjoja-ei"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Räme on osa Ahon <b>Rautatie</b>-nimistä
novellikokoelmaa</span></a><a href="https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/Bourdieun%20sosiaalipolitiikka.pdf" target="_blank"><sup><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">2</span></sup></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 18.0pt; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm 18pt;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kiitos, että huomautit virheestäni. Olen
oppinut jotain uutta suomalaisesta kirjallisuudesta. Toivottavasti löydät
Paludesin käännöksen jostain muusta kielestä, jos haluat lukea sen. </span><span style="font-size: 12pt; mso-ascii-font-family: Calibri; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-hansi-font-family: Calibri;">😊</span><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p></o:p></span></p><p align="center" class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto; text-align: center;"><b><span style="font-size: 16pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Keskustelu
tekoälyn kanssa 3<o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> Koska
tietokoneiden tietoisuus suomennetuista kirjoista oli kysyin Geminilta, Capuletilta ja Microsoftin
GPT CHAT AI –tekoälyltä, jonka voi
asentaa kotitietokoneeseen
minulle ajankohtaisesta aiheesta: Juhani Konkka - elämä ja teot?<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Gemini
vastasi: </span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Juhani Konkka oli inkerisuomalainen
kirjailija, kääntäjä ja toimittaja. Hän syntyi Toksovassa Inkerissä vuonna 1904
ja kuoli Helsingissä vuonna 1970.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Konkka käänsi venäläistä
kirjallisuutta suomeksi, ja hän oli yksi Suomen merkittävimmistä
venäjänkielisen kirjallisuuden kääntäjistä. Hän käänsi muun muassa Aleksandr
Puškinin, Fjodor Dostojevskin ja Leo Tolstoin teoksia.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Konkka oli myös tuottelias
romaanikirjailija. Hänen tunnetuimpia romaanejaan ovat <i>Me sankarit</i>
(1929), <i>Punainen viiva</i> (1932) ja <i>Täällä Pohjantähden alla</i>
(1959–1962).<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Konkka oli myös poliittisesti
aktiivinen. Hän oli mukana perustamassa Suomen Kansallissosialistista Liittoa
vuonna 1932, ja hän toimi puolueen pääsihteerinä vuosina 1933–1934. Myöhemmin
hän erosi puolueesta ja kääntyi sosialismille.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Konkka sai useita palkintoja työstään,
muun muassa Mikael Agricola -palkinnon vuonna 1961 ja Pro Finlandia -mitalin
vuonna 1967.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Konkan teoksia:</span></b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;">·<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Romaanit:</span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Me
sankarit (1929)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Punainen
viiva (1932)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Täällä
Pohjantähden alla (1959–1962)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Isänmaa
on sana (1964)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Suuri
viha (1966)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: Symbol; font-size: 10pt; mso-bidi-font-family: Symbol; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: Symbol;">·<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Käännökset:</span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Aleksandr
Puškin: Jevgeni Onegin (1949)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Fjodor
Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1951)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Leo
Tolstoi: Sota ja rauha (1955–1956)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; mso-list: l0 level2 lfo3; mso-margin-top-alt: auto; tab-stops: list 72.0pt; text-indent: -18pt;"><!--[if !supportLists]--><span style="font-family: "Courier New"; font-size: 10pt; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Courier New";">o<span style="font-family: "Times New Roman"; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variant-position: normal; font-variation-settings: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Anton
Tšehov: Kirsikka puutarha (1958)<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Teos-
ja käännösluettelo meni Geminilta pieleen. Oikeiniolivart vain <i>Me sankarit</i> ja Dostojevskin <i>Rikos ja
rangaistus</i>. Pro Finlandiaa hän ei saanut.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="background: white; margin-left: 18pt; mso-margin-bottom-alt: auto; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> </span></p><p style="margin-bottom: 0cm;"><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Capilot vastasi: </span></b><strong><span face=""Calibri","sans-serif"" style="font-size: 12pt; mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Juhani
Konkka</span></strong><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"> (4. syyskuuta 1904 – 22. kesäkuuta 1970)
oli inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija, toimittaja ja venäläisen
klassisen kirjallisuuden suomentaja. Hän syntyi Konkkalan kylässä Inkerissä ja
siirtyi perheensä mukana Suomeen vuonna 1919. Konkka opiskeli Itä-Karjalan
Kansanopistossa, Sortavalan seminaarissa ja Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa.
Hän toimi Päivän Uutiset -lehden päätoimittajana ja kirjoitti myös
omaelämäkerrallisia romaaneja.<o:p></o:p></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Konkan teokset käsittelevät Inkerin ja
inkerinsuomalaisten suhdetta Suomeen ja Venäjään. Hän kirjoitti avoimesti
omista kokemuksistaan ja elämästään. Hänen omaelämäkerrallinen sarjansa
sisältää teokset <em><span face=""Calibri","sans-serif"" style="mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Kulkurin kesä</span></em>, <em><span face=""Calibri","sans-serif"" style="mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Kulkurin kahleet</span></em> ja <em><span face=""Calibri","sans-serif"" style="mso-ascii-theme-font: minor-latin; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-hansi-theme-font: minor-latin;">Kulkurin
koulut</span></em>. Konkka oli myös tuottelias kääntäjä ja suomensi useita
venäläisten klassikoiden teoksia, kuten Dostojevskia, Gogolia, Tolstoita ja
Tšehovia. </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Konkka"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Konkan
lapset Anita, Urho ja Heikki lahjoittivat vuonna 2020 hänen suomennostensa
tekijänoikeudet Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolle</span></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"><o:p></o:p></span></p><p style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 9.0pt; margin: 9pt 0cm 0cm;"><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;">Capilot
</span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"> ilmoitti myös lähteet. Niitä olivat: </span><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Konkka" target="_blank"><span style="font-size: 12pt; text-decoration-line: none;"><span class="text-container">fi.wikipedia.org</span></span></a><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin;"> inkerilaiset.finlit.fi </span><span style="color: #111111; font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"> wikiwand.com
journal.fi en.wikipedia.org<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">GPT
CHAT AI </span></b><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">vastasi:<b> </b>Juhani Konkka oli
suomalainen jääkiekkoilija, joka syntyi 2. huhtikuuta 1956 Helsingissä. Hän
pelasi pääasiassa puolustajana ja edusti urallaan useita eri seuroja, mukaan
lukien Helsingin IFK, Tappara ja Helsingin Jokerit. Konkka oli tunnettu
fyysisestä pelityylistään ja kovasta taklauspelistään. Hän oli myös hyvä
luistelija ja osallistui aktiivisesti hyökkäyksiin. Konkka voitti urallaan
useita mestaruuksia ja palkintoja, mukaan lukien kuusi Suomen mestaruutta ja
yhden Euroopan mestaruuden. Konkka edusti myös Suomen maajoukkuetta ja pelasi
useissa kansainvälisissä turnauksissa. Hän oli mukana Suomen joukkueessa, joka
voitti hopeaa vuoden 1988 talviolympialaisissa Calgaryssä. Juhani Konkka
lopetti aktiiviuransa jääkiekkoilijana vuonna 1992. Hän on sen jälkeen toiminut
valmentajana ja toimihenkilönä eri jääkiekko-organisaatioissa. Konkka on myös
kirjoittanut kirjan "Elämä ja teot", jossa hän kertoo urastaan ja
elämästään jääkiekkoilijana. Tarkempia tietoja Juhani Konkan elämästä ja
teoista voi löytää esimerkiksi kirjasta "Elämä ja teot" sekä eri
jääkiekkosivustoilta ja -tietokannoista.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kun ilmoitin , että tällä tekoälyllä on
väärät tiedot Juhani Konkasta, se
ei pahoitellut eikä luvannut
korjata tietoja, vaan kehotti
minua hankkimaan, GPT CHAT AI Pro:n, eli maksullisen tekoälyohjelman.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal">
</p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">Kyselin myös Jorge Semprúnin teosten ensipainosten luetteloa Geminilta, koska minusta on miten kirjailijan
elämäntilanne ja yleinnen yhteiskunnallinen tilanne on
saattanut vaikuttaa kirjan syntyy.
Esimerkiksi Geminin julkaisuluettelo ilmoitti teoksen
<i>Kirjoittaminen tai
elämä </i>ilmestyneen vuonna 1979,
mutta se oli mahdotonta. Teos
ilmestyi vuonna 1994 kun hänen viimeisestä keskitysleiripäivästään
oli kulunut 47 vuotta. Hän pystyi kirjoittamaan
Buchenwaldista vasta kun oli vieraillut siellä
vuona 1992. Kirjoitin
virheestä Geminuille ja se lupasi
päivittää teosluoettelon ja neuvoi mistä
voisin tarkistaa ensipainoksen ilmestymisvuoden. Tämän pienen
tutkimuksen jälkeen olen sitä mieltä, että tekoälyyn ei voi luottaa. Sillä on puutteelliset lähteet eikä se tunne kirjallisuutta.</span></p><p class="MsoNormal"><br /></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: 12pt; mso-bidi-font-family: Calibri; mso-bidi-theme-font: minor-latin; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";"><br /></span></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-22295097013583866842024-02-03T18:35:00.002+02:002024-02-04T18:06:21.937+02:00Auschwitzin etuvyöhyke - The Zone of Interest<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgUuO2xB0vPrD0XTs-h_ohmKlh-FLqv4g5XdsAKC3SjlejTVzp9nWo4sCGKySb_H_vSyFkK9lD-13RLKlp2Y7UO1DbZ1fnHq2LBL-hTUP3EDUMuNLpNKhhQCiTjY7ejEzPi3rdAJr5_W2jwyK3mx6Pum-O9YLZohAQQJXSwYxBrzQ1DqkU7HsCMA/s1000/Trailer%20A%2024%20Zone%20%20of%20Interest.webp" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="563" data-original-width="1000" height="276" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjgUuO2xB0vPrD0XTs-h_ohmKlh-FLqv4g5XdsAKC3SjlejTVzp9nWo4sCGKySb_H_vSyFkK9lD-13RLKlp2Y7UO1DbZ1fnHq2LBL-hTUP3EDUMuNLpNKhhQCiTjY7ejEzPi3rdAJr5_W2jwyK3mx6Pum-O9YLZohAQQJXSwYxBrzQ1DqkU7HsCMA/w526-h276/Trailer%20A%2024%20Zone%20%20of%20Interest.webp" width="526" /></a></div><div style="text-align: center;">Rouva Höss ja vauva kotipuutarhassa (Trailer A24)</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;">Kävin
pitkästä aikaa elokuvissa katsomassa
Jonathan Glazerin ohjaaman
elokuvan <i>The Zone of
Interest</i> . Suomeksi se olisi kai Kiinnostuksen vyöhyke tai Etuvyöhyke?
Harmi
ettei nimeä jostain syystä ole
suomennettu. Elokuva kertoo Rudolf
Hössistä ja hänen
perhe-elämästään. Höss oli
Auschwitzin tuhoamisleirin komendantti, joka
tapatti yli miljoona ihmistä. Elokuva on saanut kriitikoilta viittä tähteä
sekä runsasta ylitystä ja viisi Oscar- ehdokkuutta, joista kaksi ohjaajalle,
niistä toinen sovitetusta
käsikirjoituksesta. Idean ja elokuvan nimen hän on saanut Martin Amisin samannimisestä
kirjasta.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Kävin katsomassa <i>The Zone of Interestin</i> neljä
päivää ensiesityksen jälkeen Helsingissä. Salissa oli noin viisi ihmistä minun
lisäkseni. Syynä luultavasti
iltapäivänäytös, mutta ajattelin, että ehkä ihmisiä eivät kiinnosta holokaustielokuvat. Minua elokuva kiinnosti, koska olin vastikään lukenut espanjalaisen Jorge Semprúnin <i>Tarvittavan ruumiin,</i>
autofiktion keskitysleiriltä sekä
hänen omaelämäkerrallisen esseeromaaninsa <i>Kirjoittaminen
tai elämä. </i>Kummassakin kirjassa
hän kertoo ilman katkeruutta kokemuksistaan Buchwenwaldissa Hän liittyi toisen maailmansodan aikana
Ranskan vastarintaliikkeeseen.
Hän oli vain 19-vuotias, kun Gestapo nappasi hänet ja passitti
vuoden 1944 alussa Buchenwaldiin,
suomeksi se on Pyökkimetsä<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;">Glazerin elokuva alkaa
valkokankaankokoisena mustanharmaana kuvana, taustalla soi
epämusiikki, josko sitä voi lainkaan sanoa musiikiksi. Mitään ei
tapahdu muutamaan minuuttiin. Yhtäkkiä katsojan silmien eteen rävähtää
vihreä joenrantamaisema täynnä valoa ja linnut alkavat laulaa. Rannalla on Hössin perhe, viisi lasta, vaimo ja kotiapulainen uintiretkellä. Minun huomioni kiinnittyy lintujen
riemukkaaseen lauluun. Voiko se olla totta Auschwitzissä?<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Muistan <i>Kirjoittaminen tai elämän</i> alun. Kolme Liittoutuneiden armeijoiden upseeria
nousee autosta huhtikuussa 1945 Buchenwaldissa.
Kun he näkevät Semprúnin, heidän
silmiinsä nousee pelästys ja
kauhu niin kurjannäköinen ihmisolento
hän on. Järkytykseltään he eivät pysty sanomaan mitään, kenties he
näkevät ensi kertaa keskitysleirivangin.
Hän kysyy heiltä, mikä hätänä, kummastuttaako metsän hiljaisuus heitä
niin paljon? Sitten hän kertoo heille, että linnut lähtivät, koska krematorion savu
pelotti ne pois. ”Tässä metsässä ei ole
koskaan lintuja…. Poltetun lihan. haju,
sepä se. Upseerit kakistelevat kuin aikoisivat oksentaa. Heidän pahoinvointinsa on melkein
käsin kosketeltavaa”, toteaa Semprún. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Elokuvan Höss yököttelee natsieliitin juhlien jälkeen, mutta ei saa kunnon oksennusta aikaan.. Jotain inhimillistä hänessä kaikesta
huolimatta on. Hän yrittää olla hyvä isä
lapsilleen milloin ehtii keskistysleirihommiltaan, hänen kun pitää kehitellä entistä tehokkaammin toimivia
krematorioita. Hän vie lapsiaan uimaan ja kanoottiretkille, kunnes käy ilmi, että joesta löytyy keskitysleirin ruumiiden jäänteitä.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Hössien kodin erottaa keskitysleiristä
vain korkea tiiliskiviaita. . Aidan takaa näkyy vartiotorni ja krematorion
piippu, kuuluu vankien huudot, vartijoiden
käskyt, vahtikoirien haukunta,
aseiden laukaukset ja jatkuva jyminä. Elokuvan äänimaisema sai parhaan äänityksen
Oscar-ehdokkuuden. Krematorion piippu
syöksee taivaalle tulta ja tuhkapilviä. Tuulten mukana tuo outo haju – Semprúninm kuvauksen mukaan: ”Tuuli tuo oudon hajun, imelän ja
viekkaan, happamiin oksettaviin huuruihin sekoittuneen. Eriskummallisen hajun,
krematorion hajun, todella itsepintaisen.”
Niitä hajuja ei elokuva voi välittää.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;">Miten
Höss ja hänen vaimonsa selittivät lapsille tuon hajun, jos selittivät
mitenkään. Lapset ovat hajuille
herkempiä kuin aikuiset. Heidän pikkutyttönsä
kyyröttää pimeässä käytävässä ja
tuijottaa ikkunaa, jonka takana krematorion piippu sylkee savua. Tyttö kärsii unettomuudesta ja
näkee painajaisunia. Isä Höss saa hänet
nukahtamaan viereensäkertomalla hänelle öisin
satuja. </span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Kun
Hössille tarjotaan parempaa virkaa koko valtakunnan keskitysleiriverkoston organisaattorina,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;"> Auschwitsista pitäisi
lähteä, mutta rouva suostu lähtemään. Hän ei halua luopua isosta virka-asunnosta, kukoistavasta
puutarhasta ja
muista miehensä viran tuomista eduista: keskitysleirin ilmaisesta työvoimasta: kotiapulaisista ja puutarhan hoitajista, jotka
kastelevat, kitkevät ja
kärräävät puutarhaan poltettujen
juutalaisten tuhkaa, mikä sai puutarhan kukoistamaan.. Mies lähtee ilman perhettä uuteen työpaikkaansa, luultavasti Berliiniin. </span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;"> Millaiset
jäljet Auschwitz mahtoi jättää
Hössin lapsiin, varsinkin pikkutyttöön?
Heille olisi ollut parempi päästä isänsä kanssa pois tuosta helvetin esikartanosta. Isä palasi myöhemmin takaisin, </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 16px;">sai yökötyskohtauksia suuressa maailmassa,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;"> ei ehkä voinut elää ilman perhettään .</span></p>
<p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"> Jonathan Glazer syntyi
1954 Lontoossa juutalaisperheeseen. Hän
opiskeli lavastajaksi Nottinghamissa ennen kuin hänestä tuli ohjaaja. Lavastusopinnot näkyvät Hössin talon pitkissä pimeissä käytävissä ja ahtaissa kulmauksissa. En tiennyt hänen taustastaan enkä opinnoistaan
mitään ennen kuin näin <i>The Zone of Interestin </i>ja<i> </i> luin e</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 16px;">lokuvan jälkeen </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;">netistä, että Glazer oli tutkinut vuosia
Hössin perheen historiaa ennen kuin elokuva
syntyi.</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;"> Useassa arvostelussa elokuvaa
sanottiin ahdistavaksi. Se oli
minusta erinomaisen hyvin tehty elokuva, mutta ei se ahdistanut eikä järkyttänyt minua, ehkä siksi
että olin juuri lukenut Semprúnin
kaksi keskistysleirikirjaa, joista olen ajatellut kirjoittaa lisää myöhemmin. Elokuvan jälkeen kävin kirjastossa lainaamassa Primo Levin
kirjan </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;">Tällainenko on Ihminen. </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 12pt;">Hänet oli karkotettu Auschwitsiin vuonna 1944. Helmetin luettelon mukaan kirjaa oli lainattavissa kaikkiaan 37 kappaletta
Helsingin alueen kirjastoissa,
suurin osa oli lainassa,
joten päättelin että holokausti
kiinnostaa ainakin lukijoita.</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;">Tätä kirjoittaessani iltapäivän radiouutissa kerrotaan, että Berliinissä on alkamassa suurmielenosoitus äärioikeistolaista AfD-puoluetta vastaan. Paikalla on 120 000 ihmistä ja lisää tulee kaiken aikaa. Uutissa puhutaan vuoroin laitaoikeistosta, vuroin äärioikeistosta. Käsitykseni mukaan äärioikeistolaiset ovat enemmäni rasistisia ja fasistisia kuin laitaoikestolaiset. Mutta voin olla väärässä. Entisen DDR:n alueilla on äärioikeistolaisia paljon enemmän kuin kuin muualla. Niillä alueilla ei ole voitu eika pystytty käsittelemään natsimenneisyyttä kuten läntisessä Saksassa. Euroopan äärioikeiston nousu huolestuttaa. Se kasvaa tavallisisten ihmisten elämässä kuten Glazer todistaa elokuvallaan. Suosittelen elokuvaa, se panee ajattelemaan mihin suuntaan olemme menossa.</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAJfnnHUFk_8md2sJ8uXNZ728x-DeO-jf2tDWrh0WH15QJosoD0bYBx3A3xjo5VqiKvNNDt_JP1RrNQPEg27bihPOoHaa9O6DmkLbEJs8BUZZD0RCKC5dlKCHEur9F5j6C9kE8EGqxqZfQ0EYZ54s4xzOKUkeeMgeTS506eocdNHGTUfJnXFSNFg/s4000/IMG_20240203_145642.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAJfnnHUFk_8md2sJ8uXNZ728x-DeO-jf2tDWrh0WH15QJosoD0bYBx3A3xjo5VqiKvNNDt_JP1RrNQPEg27bihPOoHaa9O6DmkLbEJs8BUZZD0RCKC5dlKCHEur9F5j6C9kE8EGqxqZfQ0EYZ54s4xzOKUkeeMgeTS506eocdNHGTUfJnXFSNFg/w369-h240/IMG_20240203_145642.jpg" width="369" /></a></p><div style="text-align: left;">Herra Höss tarkastelee tiluksiaan ( Trailer A 24)</div><div style="text-align: center;"><br /></div><p></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 12pt;"><br /></span></p></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /> <p></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-45239756553446000042024-01-14T15:26:00.005+02:002024-01-16T21:47:54.753+02:00Dostojevskista<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPkSU6c8bdd09Dul9i94pa-o4ubsUSwF7qC_5YxVvnSO3nIa2ALzIYn3sjEOf02JwykTm9zpJYH01saOgKumTSudHj3GjPrlNhHmApkRskxVaefbHuFfFm5symSwI7chCggDYibOXKjo5qYh2rh7oVNG_1xXEUa4NRGZhalUoAMHw5GaoXDqFt8w/s3803/Dostojevsk,kiistaton%20ja%20kiistelty.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3803" data-original-width="2734" height="466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPkSU6c8bdd09Dul9i94pa-o4ubsUSwF7qC_5YxVvnSO3nIa2ALzIYn3sjEOf02JwykTm9zpJYH01saOgKumTSudHj3GjPrlNhHmApkRskxVaefbHuFfFm5symSwI7chCggDYibOXKjo5qYh2rh7oVNG_1xXEUa4NRGZhalUoAMHw5GaoXDqFt8w/w313-h466/Dostojevsk,kiistaton%20ja%20kiistelty.jpg" width="313" /></a></div><br /><div style="text-align: center;"><b> Dostojevski - kiistaton ja kiistelty</b></div><div style="text-align: center;"><b><br /></b></div><div style="text-align: center;"><b><br /></b></div><div style="text-align: center;"><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> Dostojevski
-kirja , josta näin unta ennen loppiaista Se on ilmestynyt vuonna 2017.
Niin vanha kirja, että voiko siitä edes,
epäilin unessa puhua radion ajankohtaisessa kulttuuriohjelmassa. Kirja oli
jäänyt minulta huomaamatta silloin kun se ilmestyi. Kun näin kirjan palautettujen pöydällä
kirjastossa, lainasin sen, koska olen yhäkin
vähän hulluna Dostojevskiin. Se hulluus alkoi noin viisitoista- tai
kuusitoistavuotiaana. Olin lukenut pelkkiä dekkareita pari vuotta, Mieli oli murrosiän kuohuissa niin levoton ja lyhytjänteinen, että en
pystynyt lukemaan mitään muuta.. Kodin kirjahyllystä löytyi kirja nimeltä <i>Rikos ja rangaistus</i>. Luulin sitä dekkariksi. Kirja ahmaisi minut sisäänsä eikä
päästänyt sivuiltaan ennen kuin lukenut sen loppuun asti. Sama tapahtui noin puolen vuoden kuluttua
juhannuksena. Seurasaaren juhannusjuhlissa oli niin tylsää, että lähdin kotiin
kesken kaiken. Siitä tuli ikimuistettava juhannus. Otin kirjahyllystä <i>Karamzovin veljekset</i>. Se oli
niin paksu kirja, ainakin kaksi tai kolme osaa, että luin sitä koko yön,
seuraavana päivänä ja sitäkin seuraavana päivänä. En voinut lopettaa lukemista ennen kuin sain
selville kuka murhasi Karamazovien veljesten isän. <o:p></o:p></span></p></div><div style="text-align: center;"><b><br /></b></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;">Kodissani oli aikoinaan venäläistä
kirjallisuutta sekä suomeksi että venäjäksi. Isäni suomensi venäläistä kirjallisuutta,
ensin sivutoimekseen ja myöhemmin päätoimisesti. Hän aloitteli uraansa kaksikymmentävuotiaana
Viipurin lääninvankilassa. Siellä hän luki
suomeksi ääneen venäjänkielistä </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;">Rikosta ja rangaistusta </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;">pikkuserkulleen,
joka ei osannut venäjää. He olivat
joutuneet vankilaan neuvostovakoilijoiksi epäiltyinä. Hänen viimeiseksi suomentamansa kirjaksi
jäin, kuinka ollakaan, </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;">Rikos ja rangaistus. </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;"> Se ilmestyi hänen kuolemansa jälkeen vuonna
1970 Otavan Maailmankirjallisuuden mestariteoksia sarjassa. Hän
oli samaa mieltä kuin venäläiset kirjallisuusihmiset, että Dostojevski ei ollut
prosaisti, vaan dramaatikko, joka ei kirjoittanut yhtään näytelmää. Hänen
mukaansa Dostojevskilta puuttui kielentaju, virkkeet olivat usein sekavia ja lauseet hämäriä.. Kaikesta huolimatta isäni suomensi häntä ja
kehui jopa hänen huumorintajuaan. En tiedä millaista Dostojevskin venäjänkieli on,
sillä en oppinut venäjää, vaikka isäni
yritti opettaa, kun olin lapsi – ja Muusa Vahros myöhemmin Helsingin yliopistossa. Minusta espanjalainen kirjailija Jorge Semprún on ymmärtänyt kielen merkityksen oikein, kun kirjoitti muistelmateoksessaan </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;">Hyvästi kesiemme aurinko,</i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt; text-align: justify;"> että romaanien
sisältö ei lepää kielen varassa</span></div><div style="text-align: center;">
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevski -kirjan ovat </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">toimittaneet Martti Anhava, Tomi Huttunen
ja Pekka Pesonen.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Aloitin
kirjan </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">lukemisen viimeisestä </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">esseestä </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Martti</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Anhavan esseestä </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">TODELLA EHKÄ</i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Havaintoja Dostojevskin kielestä. </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Hänellä on</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">suomentajana</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ollut samankaltaisia
ongelmia Dostojevskin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kielen kanssa </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kuin isälläni, joka tuskaili</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevskin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kompuroivaa kielenkäyttöä. Dostojevski teki</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">taustatyöt hyvin, luki lehtiartikkeleita ja
kirjallisuutta aiheesta, josta aikoi kirjoittaa,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ja antoi palaa kun oli kirjoittamisen
aika.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Koska hän julkaisi romaaninsa
ensialkuun </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">jaksoina aikakauslehdissä,
niin lehtien</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ilmestymisajankohta
määräsi</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">työtahdin. </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Kiirettä piti, tuskin hän ehti</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">korjailla lauserakenteitaan eikä </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">tainnut korjata niitä sittenkään</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kun käsikirjoitus meni kustantajalle,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">tai ei nähnyt niissä mitään korjattavaa. Oli
ehkä sanasokea. Ihmettelen että eikö 1800-luvun </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">luvun Venäjällä ollut </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kustannusliikkeissä</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kustannustoimittajia ja kielenkorjaajia.
Kääntäjät joutuvat nyt parantelemaan Dostojevskin lauseita, jotta heitä ei </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">syytettäisi</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">huonoista käännöksestä.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Anhava kyselee
esseensä lopussa olisiko Dostojevskin ”kielellinen epävarmuus</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">jossakin määrin synnynnäisistä
luontumuksista</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">johtunut ja sitten
nuoruudessa </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ahmittujen klassikoiden
tarjoamien kauneuselämysten ja hänen oman suorituskykynsä epäsuhdasta
vahvistusta saanut, opettanut hänelle jotakin myös ihmisen psyyken hataruudesta
ja monipohjaisuudesta, samalla</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kun se on
tarjonnut sen kuvailuun</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">sopivan
ilmaisutavan. Vaiko kääntäen: vahvistiko Dostojevskin taipumus kaoottiseen ja
kömmähtelevään ilmaisuun hänen kiinnostuksensa sellaisten ristiriitojen ja
sieluntilojen kuvaukseen joiden yhteydessä ilmaisun rosot eivät niin
haitanneet?”</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Häntä kiinnostivat
Dostojevskin kielelliset ongelmat</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">sen
verran, että hän toivoi muidenkin lukijoiden miettivän niitä.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Minua Dostojevskin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kielelliset ongelmat mietityttävät, kun
olen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kärsinyt dyslektiasta,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">lukemisen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ja kirjoittamisen </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kehityksellisestä
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kielihäiriöstä eli luki-häiriöstä.
Kenties </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevski oli dyslektikko
ilman lukemisen häiriötä,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">koska oppi
lukemaan</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">jo</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">nelivuotiaana. </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Hän osasi
ranskaa ja käänsi ranskankielestä Balzacia yhtä
vapaasti kuin Saarikoski englannista Joycen </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Odysseusta.</i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
Luultavasti hän pärjäsi
myös
saksankielellä ainakin Saksan pelikasinoilla Dostojevskin kielellinen epävarmuus saattoi johtui siitä,
että kenties hän oli synnynnäisesti
vasenkätinen, joka pakotettiin oikeakätiseksi kuten Venäjällä oli tapana ja Suomessakin vielä minun lapsuudessani. Minä
aloin änkyttää,kun isoäitini
yritti pakottaa minut oikeakätiseksi.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevskia alkoivat</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">vaivata </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">äkilliset </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">epileptiset kohtaukset kahden</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ensimmäisen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">romaanin jälkeen. </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Voi olla</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">että epilepsian </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">aiheuttanut </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">aivojen poikkeama </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">heijastui</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">hänen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">proosaansa toistaitoisena
puheena, epämääräisyytenä,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">hahmottomuutena kuin myös ennakoimattomuutena ja </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">äkkikäännöksinä,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">joista Tomi</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Huttunen kirjoittaa esseessään </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">IDIOOTIN
ENNAKOIMATON PUHE. </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Huttunen</span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">on tilastoinut</span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">miten
usein</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">äkkiä -sana, vdrug venäjäksi,
esiintyy</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevskin romaaneissa – </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">esim. </span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Idiootissa 630 </i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kertaa,</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">mutta esikoisessa (</span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Köyhää väkeä</i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">) vain 30 kertaa</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ja </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">toisessa romaanissa (</span><i style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Kaksoisolento</i><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">) 80 kertaa. </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Sanan esiintymistiheys alkoi kasvaa myöhemmissä
teoksissa Siperiasta paluun jälkeen syntyneissä romaaneissa</span></p></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: center;"><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg70jDPqr-9KMuWqjX0IcnOuQtUs1xfkCXKACNk_SVgQLD5FIOgSlV8nhRhNErFr7reXSA9MnHYbFU6Dbq5pLNQkOQIyO-m3Px3DpBHZxQlvHQ-b2ZKSs_ZO2Movv-wRl3YvE2Ue2-quvaIoEkVjALBrNFsAgOVBj8JeHvFP3oVQIbozd6PGJ40BA/s3085/Dostojevskin%20projekti.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3085" data-original-width="2059" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg70jDPqr-9KMuWqjX0IcnOuQtUs1xfkCXKACNk_SVgQLD5FIOgSlV8nhRhNErFr7reXSA9MnHYbFU6Dbq5pLNQkOQIyO-m3Px3DpBHZxQlvHQ-b2ZKSs_ZO2Movv-wRl3YvE2Ue2-quvaIoEkVjALBrNFsAgOVBj8JeHvFP3oVQIbozd6PGJ40BA/w429-h640/Dostojevskin%20projekti.jpg" width="429" /></a></div><br /><p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> Postikortti löytyi korttitelineestä pienen Uzèsin kaupungin kadulta Ranskan eteläosasta. Vietin
siellä talven 2001. Kiinnitin
kortin pylvääseen, joka seisoi
keskellä vuokrahuonettani kenties pitelemässä sisäkattoa, ettei se romahtaisi
niskaani. Kirjoitin siellä romaania joka ei koskaan valmistunut ja kävin
päivittäin kävelyllä puistossa, jossa majaili synkännäköinen nuorimies. </span><span style="font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 13.5pt;">Hänellä on pitkä
musta takki, jonka liepeet ovat tahriintuneet savessa, musta huivi kaulassa,
mustat housut, kuluneet kengät, pitkät tummat kiharat niskassa, korkea otsa ja
kaunis profiili. Hän näytti Dostojevskin romaanista karanneelta
Raskolnikovilta, joka hautoi kuumeisesti onko ihminen torakka, ja jos on, niin onko hänellä oikeus tappaa ihmistorakka.
Yleensä hän kuljeskeli levottomana
pitkin puistokäytäviä ja istui joskus
penkillä ruokkimassa puluja, jotka
tunsivat hänet ystäväkseen. Kiinnostava
henkilö, minä ajattelin, ehkä entinen näyttelijä joka oli tullut hulluksi, ehkä
juuttunut Raskolnikovin rooliin niin ettei ollut päässyt siitä irti. Tai
runoilija, jonka suuret haaveet eivät olleet käyneet toteen. Hän ei ollut kestänyt todellisuuden paineita,
vaan oli mennyt pirstaleiksi</span><span style="font-size: 13.5pt;">.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Kuvassa on</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">tiukkakatseinen nuori Dostojevski. Valokuvaaja on tuntematon eikä ajasta
ja paikastakaan </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ei ole tietoa. Kuvan
julkaisija on pariisilainen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Hazan
-kustantamo vuonna 1999. Julkaisijalla näyttää olleen tiedossa, että
Dostojevski inhosi keltaista väriä, koska uskoi sen tekevän ihmisestä
(hänestä)</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">hullun. Hänellä oli taipumusta
paranoiaan ja hän oli</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">taikauskoinen
kuin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">venäläiset yleensäkin. Hän suostui
asumaan vain sellaisessa talossa, joka sijaitsi katujen kulmauksessa ja ainakin
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">hänen työhuoneensa piti olla
ehdottomasti kulmahuine.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Muunlainen
asuminen tuotti epäonnea.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">K</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ortissa lukee: ”J’ai un projet: devenir fou.”
Kysyin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">huvin</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">vuoksi tekoälyltä mitä tuo Dostojevskin
lause</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">tarkoittaa.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Se vastasi: ”Minulla on projekti: tulla
hulluksi”, ja jatkoi, että lause on lainaus</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ranskalaiselta kirjailijalta</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Fiodor Dostojevskilta.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Eipä ole
luottamista tekoälyyn! ajattelin ja</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kirjoitin tekoälylle, että Dostojevski on venäläinen kirjailija. Tekoäly
vastasi, että ”olet oikeassa. Dostojevski on venäläinen kirjailija. Pahoittelen
virhettäni. Kiitos, että korjasit minua. Olen aina halukas oppimaan uutta ja
parantamaan tietojani.” </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Dostojevski oli
kirjoittanut </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">veljelleen Mihailille 1840
luvun loppupuolella kirjeessä, että</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">hänen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">projektinsa on tulla
hulluksi.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Siihen
aikaan hänen elämänsä oli yhtä helvettiä.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Esikoisromaanin loistavan vastaanoton jälkeen syntyi toinen romaani,
joka haukuttiin maanrakoon eikä</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">sen
jälkeen </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kirjoittaminen</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">ei</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">sujunut.</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Vissarion</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Belinski, Suomenlinnassa syntynyt </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">venäläinen huippukriitikko oli hylännyt hänet
ja</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kirjailijakollegat</span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">kohtelivat häntä kuin koulukiusaajat .</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">Venäläisistä
kirjailijoista Dostojevski oli venäläisin niin hyvässä kuin pahassakin. Nuorena hän oli edistyksellinen radikaali ja
kannatti maaorjien vapauttamista. Hän osallistui Mihail
Petra</span><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ševskin
lukupiiriin, jossa keskusteltiin
muun muassa yhteiskunnallista kysymyksistä. Lukupiiriin oli todennäköisesti soluttautunut
salaisen poliisin urkkija, joka ilmiantoi
piirin jäsenet kumouksellisesta toiminnasta. Dostojevski oli lukenut piirissä Belinskin
kirjeen, jossa tämä tuomitsi Gogolin
konservatiiviset yhteiskuntakäsitykset.
Sen lukemisesta Dostojevski tuomittiin kuolemaan teloittamalla. </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> Kun hän seisoi teloituspaikalla huppu päässä
valmiina kuolemaan, kuriiri ratsasti
viime hetkellä paikalle tuomaan tsaarin armahduksen. Valeteloitus eli armahdus viime hetkellä oli
Nikolai I:n keino rangaista poliittisia vankeja – siitähän oppivat pysymään aisoiss!. Dostojevskin tuomio
muutettiin neljäksi vuodeksi pakkotyötä
siperialaisella vankileirillä.
Siellä, jos missä, hän sai syventävää opetusta niin pahasta kuin
hyvästäkin. Saattaa olla ettei hänestä ilman valeteloitusta ja pakkotyötä olisi
tullut koko maailman tuntemaa Dostojevskia.
Vanhemmiten hänestä tuli kylläkin patavanhoillinen konservatiivi, silti hän
kirjoitti mielestäni parhaan
romaaninsa <i>Karamazovin veljekset</i> ja
kuoli kohta sen jälkeen.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;"><o:p> </o:p></span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Kristina Rotkirch
pohtii</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">esseessään </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">DOSTOJESKIN
PIMEÄÄ PUOLTA, </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">pääasiassa hänen suhtautumistaan</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">juutalaisiin. </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Dostojevski perusti</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Kirjailijan
päiväkirja</i><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">-nimisen aikakauslehden,
jonka</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">sivuilla</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hän kirjoitti</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">mielipiteitään</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ajankohtaisista aiheista.</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Olen vältellyt</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hänen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">lehtensä lukemista </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">tietäen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">miten</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">antisemitistisiä,</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">muukalaisvihaisia – sanalla</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">sanoen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">rasistisia juttuja hän</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kirjoitti.</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Venäläisten lukijoiden mieleen
lehti oli, he löysivät siitä kaikupohjaa omille tunteilleen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ja ajatuksilleen. Sitä luettiin paljon
enemmän kuin hänen romaanejaan. Venäläinen sielu kaiketi </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hykerteli mielihyvästä, kun se </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">luki
Dostojevskin</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">mielipiteitä ”jutkuista.”</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Yksi Dostojeskin lehden teemoista oli panslavismi. </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Hän ajoi venäläisen Euroopan asiaa ja inhosi
läntistä</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Eurooppaa. ”Jos menet
Eurooppaan, menet hautausmaalle.</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Eurooppa on suuri hautausmaa”, siteerasi </span><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Karamazovin veljesten</i><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> Ivanin sanoja muuan venäläiskirjailija Kaliningradin
yliopiston järjestämässä keskustelutilaisuudessa, johon osallistuin 2000-luvun
alussa. Keskustelun teemana oli yhtenäistyvä Eurooppa ja </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">sen kulttuuri sekä kirjallisuus. Se oli
positiivisen kehityksen aikaa Euroopassa, mutta ukrainalaisten ja
moskovahenkisten kirjailijoiden välinen jännite oli havaittavaa, melkeinpä käsin
kosketeltavaa.</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Kuka olisi uskonut
silloin että länteen päin suuntautuva</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Ukraina</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">olisi niin</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">suuri uhka Venäjälle, että</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">sen piti</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ryhtyä</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">sotilaalliseen operaatioon
pelastaakseen Ukrainan länsieurooppalaisilta fasisteilta, kuten operaatiota
perusteltiin Moskovassa.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">”Dostojevski pyrki kaikin keinoin olemaan profeetta, mutta
vajosi vääjäämättä pamfletistiksi,” toteaa venäläisen kirjallisuuden nuoremman
polven tutkija</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Mika Mihail</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Pylsy ( nimi viitannee</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">inkeriläistaustaan) </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">esseessään ELÄMÄSSÄ KÄRSIEN KUIN</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">HELVETISSÄ: </span><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Huomioita Dostojevskin vastaanoton historiasta. </i><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Hän on nimennyt esseen </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Nabokovin Dostojevski-runon</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ensimmäisen säkeistön ensimäistä säestön mukaan:</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Elämässä kärsien kuin helvetissä</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;">kuvottavana, kouriintuntuvan kirkkaana,<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;">profeetallisissa houreisansa<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;">synkän aikamme hän hahmotteli.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;"><o:p> </o:p></span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Nabokov inhosi </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Dostojevskia kuin</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kateellinen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kirjailija, joka mielipahaa purkaakseen haukkuu kollegaansa ”kolmannen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">luokan </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kirjailijaksi, jonka maine perustuu
väärinymmärrykseen... </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">eskinkertainen sentimentaalisten goottilaisromaanien</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kyhäilyyn, ja oli karkea koomikko sekä surkea</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">lehtimies.”</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> Nabokov </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">oli
sitä mieltä että Dostojevskin suosio johtuu lukijoiden puutteellisesta
lukutaidosta. </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Epäilen kuteinkin että
hänen</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Dostojevski-inhonsa </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">taustalla on</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">jotain </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">muuta </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kuin normaalikateutta,</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kenties </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hänen sisimmäinen </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">venäläisyytensä,</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">jonka </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hän </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">yrittänyt
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">päästä irti </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">vaihtamalla kielensä</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">englanniksi ja </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">ryhtymällä amerikkalaiseksi </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kirjailijaksi, </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">mutta </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">aina vain venäläisyys</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">pyrki</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">livahtamaan jostain
raosta esiin. </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Dostojevskin kirjat</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">saavat hänessä aikaan</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">vahvan</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">tunnereaktion venäläisyyttä vastaan.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="background: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman","serif"; font-size: 14pt;"><o:p> </o:p></span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Pylsy</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">kirjoittaa, että
” valitettavasti Dostojevski on säilyttänyt aktuaalisuutensa myös</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Kirjallisuudentutkija</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Omri Ronen on huomauttanut,
että kirjailijan uskonnollinen ja sovinistinen maailmankuva on painavaa
valuuttaa Venäjän ideologissa etsinnöissä uudella vuosituhannella.” Pylsy soisi,
että Nabokovin toivoman ”kirjallisuushistoriallisen vääristymän oikaisu alkaisi
vihdoinkin vihdoin häämöttää.”</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Ehkä se
on jo alkanut, kun nuoret eivät enää lue Dostojevskia. Hänen kirjansa </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">siirtyvät Pylsyn runollisen kuvan mukaan</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">hitaasti Lethen kirjastoon. Sinne</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">on </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"> </span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">vaipunut</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">
</span><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Goethen </span><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;">Nuoren Wertherin kärsimyksetkin.</i></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"><br /></i></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><br /><i style="color: #333333; font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 14pt;"><br /></i></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlAuEsnlh0Bc4eI9WiX7z9znwEsSvi_AmGD7Y8WJIIw5kMgQEZb62yVUwasUUiZ04WkAROnntaXinL2kBlDkrN-lhKf2KvgPGQfT1J_LAicjqUsrSFvPLs1c-Ipze8YLxiH-vAiTXwHoe3bT73CTKrgWZYpL7rIgc396mwzz4ICXuMAs8shpRjVQ/s4064/IDosto%20maatuska.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4064" data-original-width="3048" height="363" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlAuEsnlh0Bc4eI9WiX7z9znwEsSvi_AmGD7Y8WJIIw5kMgQEZb62yVUwasUUiZ04WkAROnntaXinL2kBlDkrN-lhKf2KvgPGQfT1J_LAicjqUsrSFvPLs1c-Ipze8YLxiH-vAiTXwHoe3bT73CTKrgWZYpL7rIgc396mwzz4ICXuMAs8shpRjVQ/w272-h363/IDosto%20maatuska.jpg" width="272" /></a></div><p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;">
</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="color: #333333; font-family: Times New Roman, serif;"><span style="background-color: white; font-size: 18.6667px;">Dostojevski - maatuska seisoo pöydälläni. Ostin sen 1980-luvun loppuolella Pietarista ( nimi taisi olla silloin Leningrad) Muistan monet arvokeskustelut,joita Pietarissa käytiin siitä kumpi on suurempi kirjailija: Dostojevski vai Tolstoi. Tämän maatuskanuken tekijällä on minun näkökulmastani oikeat arvot. Dostojesvki on suurin, hänen sisällään on Tolstoi, jonka sisällä on Pushkin. Pushkinin sisällä on Gogol ja hänen sisällään Tshehov, jonka sisällä Lermontov ja Lermontovin sisällä Brodski..</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;"><span style="font-family: "Times New Roman", "serif"; font-size: 13.5pt;"> </span></p></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><p></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-50728881952458258242024-01-06T15:44:00.005+02:002024-01-06T21:54:11.909+02:00Kaksi unta<p><br /> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"> <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb1zaJdQ_FL0PWYTdjgRyjVG3ho0y2abQPoQaUK79YfpuHSh_kMJBhAtfvA9zveX_BBJkAMycYtqV_rqoBeLDDId4R79WVQjsr21e4FeRKV9Z3VAz_Si9aFYbltlEiqhPIRMxYvKxIp-bQLMsczfaX40E7-zAUUTc0zNF41AFDCG-hSHiyxG8RpQ/s600/Paul%20Klee.%20Yksin%C3%A4inen%20kuusi.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="381" height="479" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjb1zaJdQ_FL0PWYTdjgRyjVG3ho0y2abQPoQaUK79YfpuHSh_kMJBhAtfvA9zveX_BBJkAMycYtqV_rqoBeLDDId4R79WVQjsr21e4FeRKV9Z3VAz_Si9aFYbltlEiqhPIRMxYvKxIp-bQLMsczfaX40E7-zAUUTc0zNF41AFDCG-hSHiyxG8RpQ/w304-h479/Paul%20Klee.%20Yksin%C3%A4inen%20kuusi.jpg" width="304" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span>Kuvassa</span><span> </span><span>Paul Kleen maalaus. En tiedä sen nimeä. Olisko "joulukuusi loppiaisena"? Radiossa soi "hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa" Seuraavan kerran niitä kuullaan joulukuussa 2024. Vietin vuodenvaihteen Madridissa enkä nähnyt siellä yhtään unta, nukuin niin sikeästi . Mikäli näin, niin en muista mitään.</span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><b><span style="font-family: georgia;">Ensimmäinen uni</span></b></p><h1 style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: small;"><span style="font-weight: normal;"><span style="font-family: georgia;">Kolme vuotta kolme kuukautta sitten näin unta, että </span><span style="font-family: georgia;">etsin</span><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">Suomalaisesta kirjakaupasta</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">runoushyllyä. Kun en löytänyt sitä, myyjä tuli</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">avuksi ja vei minut</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">takahuoneeseen, jossa runoushylly oli.</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> Hylly</span></span><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> näytti</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">siltä, ettei</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">sitä ole</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">aikoihin järjestetty.</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">Minulla ei ollut</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">mielessä ketään erityistä runoilijaa. Katselin kirjoja ja ilahduin </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">kun löysin</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">alahyllyltä</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; text-align: left;">Rumin runokirjan.</span></span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> Se oli pölyinen, vanha</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;">ja</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;">repaleinen.</span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"> </span></span><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"><span style="font-weight: normal;">Sen minä ostin. </span></span></span></h1><h1 style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-size: small;"><span style="background-color: #fefdfa; color: #333333; font-family: georgia; text-align: left;"><span style="font-weight: normal;">Olin lukenut Rumia aikaisemmin englanninkielisenä joskus 90-luvulla kun olin kiinnostunut suufilaisesta mystiikasta. Katso </span> </span><span style="text-align: left;"><span style="color: #333333; font-family: georgia;"><a href="https://akonkka.blogspot.com/2011/10/rakkaus-on-musta-leijona.html">https://akonkka.blogspot.com/2011/10/rakkaus-on-musta-leijona.html</a></span></span></span></h1><p style="clear: both; text-align: justify;"><br /></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><b>Toinen uni</b></span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Kolme yötä sitten palattuani Madridista näin unta Rumin runojen suomentajasta Jaakko Hämeen-Anttilasta, joka en ole tavannut unessa enkä todellisuudessa aikaisemmin. Rumin runojen (<i>Rakkaus on musta leijona</i> ja <i>Ruokopillin tarinoita</i>) lisäksi hän on suomentanut Háfezia (<i>Ruusu ja satakieli</i>) ja Sad'ia (<i>Ruusutarha</i>), myös Omar Khaijamia, mutta hänen kirjaansa ei hyllystäni löytynyt. Nuorena luin häntä.</span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"> Uni oli sellainen, että tapasin hänet kaupungilla. Hän kysyi lähtisinkö hänen kanssaan yhteen tilaisuuteen. Matkalla selvisi, että tilaisuus oli Ylen Ykkösen perjantaistudio, jonka puheenaiheita ovat kulttuurin ajankohtaiset tapahtumat. Rupesin epäröimään, kun ei minulla ollut mitään aihetta. En ollut lukenut lehtiä enkä mitään muuta kuin kirjaa Dostojevskista, eikä se ollut ajankohtainen aihe. Hämeen-Anttila sanoi, että ei se haittaa. Ja niin minä päädyin istumaan pyöreän pöydän ääreen. Uni päättyi siihen.</span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"> Samana päivänä oli lukenut netistä, että Hämeen-Anttila on kuollut äkillisesti ennen joulua vain 6o-vuotiaana. Uutinen hänen kuolemastaan kosketti minua ja monia muitakin. </span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Otin hyllystä Rumin runokokoelman <i>Rakkaus on musta leijonan ja </i> tökkäsin etusormeni sen sivujen väliin. Ajattelin, että se runo, jota etusormi osoittaa on minun uudenvuodenrunoni, kun en Madridissa voinut toteuttaa vanhaa uudenvuoden yön rituaaliani. Vuoden 2024 runoksi tuli <i>Matkaanlähtö. </i>Se on niin pitkä, että kopioin tänne vain pari ensimmäistä säkeistöä. </span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Jaloillenne, rakastajat!</span></span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Matka käy taivasta kohti.</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Me olemme nähneet jo maailman,</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">toista maailmaa kohti lähdetään!</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">Ei,ei</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"> vaikka tarhat ovat kauniita</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">ne jääkööt taakse,</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;">tarhurin luokse lähdetään!</span></p><p style="clear: both; text-align: left;"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></p><p></p><p></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;">Toivotan blogin lukijoille hyvää vuotta 2024. Lukekaa ystävät Rumia ja muitakin runoja!</span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><b style="font-family: georgia; font-size: x-large;"><br /></b></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: large;"> </span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><br /></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></p><p style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="font-family: georgia;"> </span></div><p></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-32397214763103858962023-12-18T22:03:00.001+02:002023-12-18T22:08:20.382+02:00Me sankarit<p><img border="0" data-original-height="3436" data-original-width="3048" height="629" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhIGrkNJb8FUXsinHZbKCI9n43dOxv1vIW71hKaeYScHCbMrLMoOPhLgkf9crfxqor9-Y3npwylX4HSFADu2dUHGFykVckOyOTJ0toFndsAQeiAnBlsgZBECHddN9wr7B8hJv_MBUSNF80nDNjbfNT1hIBPS_pfTgb_6Vnd0zZUsonnwQoHOEuDFA/w640-h629/Me%20sankarit%202.jpg" style="text-align: center;" width="640" /></p><p><span style="background-color: white; color: #050505; font-family: inherit; font-size: 15px; white-space-collapse: preserve;">Valitettavan ajankohtainen sotaromaani </span><i style="color: #050505; font-family: inherit; font-size: 15px; white-space-collapse: preserve;">Me sankari</i><span style="background-color: white; color: #050505; font-family: inherit; font-size: 15px; white-space-collapse: preserve;">t, Juhani Konkan esikoisromaani vuodelta 1921, joka perustuu hänen sotapäiväkirjaansa.</span></p><div class="xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Ntamo -kustantamo julkaisi kirjan uudelleen syksyllä 2023. Kustantaja esittelee kirjan seuraavasti:</div><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Me sankarit on inkerinsuomalaisen Juhani Konkan salanimellä 1929 julkaisema pasifistinen romaani, joka perustui nuoruuskokemukseen aseellisesta selkkauksesta 1921 itärajan takana, aiheutti kirjasodan ja aloitti ainutlaatuisen uran julkisessa <span style="font-family: inherit;"><a style="color: #385898; cursor: pointer; font-family: inherit;" tabindex="-1"></a></span>sanassa. Ntamo-uusintapainokseen sisältyy tekijän tyttären kirjailija Anita Konkan jälkisana ja kuvia kovia kokeneesta Karjalasta. <span style="font-family: inherit;"> #</span><span style="font-family: inherit;"><a class="x1i10hfl xjbqb8w x6umtig x1b1mbwd xaqea5y xav7gou x9f619 x1ypdohk xt0psk2 xe8uvvx xdj266r x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r xexx8yu x4uap5 x18d9i69 xkhd6sd x16tdsg8 x1hl2dhg xggy1nq x1a2a7pz xt0b8zv x1fey0fg" href="https://www.ntamo.net/?fbclid=IwAR2V5QXjBzjfAFKTSD9Vlr4UVVWmRIkHFn1ZTwQZWCS1L9cZwxclNpw215o" rel="nofollow noreferrer" role="link" style="-webkit-tap-highlight-color: transparent; background-color: transparent; border-color: initial; border-style: initial; border-width: 0px; box-sizing: border-box; cursor: pointer; display: inline; font-family: inherit; list-style: none; margin: 0px; outline: none; padding: 0px; text-align: inherit; text-decoration-line: none; touch-action: manipulation;" tabindex="0" target="_blank">https://www.ntamo.net/</a></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; font-family: "Segoe UI Historic", "Segoe UI", Helvetica, Arial, sans-serif; font-size: 15px; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto" style="font-family: inherit;">Ehkpä kirjan pasifismi aiheutti silloisen äärioikeiston hyökkäyksen kirjaa vastaan. Ei ollut pasifismi huudossa silloin, eikä taida olla nykyäänkään.' <span style="font-family: inherit;">,</span><span style="font-family: inherit;"></span></div></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><b style="text-align: left;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Otteita Me sankarit – romaanin jälkisanoista</span></b></div><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><b><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> </span></b><span style="font-size: 12pt;">Isäni Juhani Konkka (1904–1970) oli saapunut Inkerinmaalta
1919 Suomeen. Perhe asettui itäiselle Karjalankannakselle Rautuun, kunnes
palattiin 1921 Inkeriin. Kuusitoistavuotias Juhani jäi kuitenkin maahan, kiersi
kesän työnhaussa Pohjanmaalla ja sai paikan Ylistaron tiilitehtaalta. Kun
siellä houkuteltiin syksyllä nuoria miehiä Venäjän bolševikkihallinnon
vastaiselle retkelle Vienan Karjalaan, hän ilmoittautui mukaan ensimmäisten
joukossa. Konkka aloitti 11. joulukuuta 1921 junassa sotapäiväkirjan, jonka etusivulle
hän merkitsi motoksi Inkerin kansallishymnin alkusäkeet. </span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;">Nouse Inkeri, jo herää
työhön,</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;">aamunkoi jo sulle heijastaa!</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"> Valoa jo elämäsi yöhön
leviää, </p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">oi armas synnyinmaa.</p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;">.Pohjanmaalaisten nuorten värväämisen oli organisoinut
suojeluskunta. Niinpä Konkallakin oli matka-asunaan suojeluskuntapuku, päässä
valkoinen Mannerheim-turkislakki ja jaloissa kippurakärkiset pohjalaiset
hiihtotossut, joiden sivuissa heilahtelivat siniset tupsut. Vyöllä oli
saksalaisvalmisteinen Mauser-pistooli, jota ohjeiden mukaan tuli piilotella.
Ylistaron suojeluskuntapäällikkö oli käskenyt sanomaan mahdollisille
kyselijöille, että määränpäänä oli tukkisavotta rajametsissä. </span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt;">"Hyvästi
Etelä-Pohjanmaa, kenties iäksi. Koska olen nuori, en voi ajatella kuolemaa,
mutta en myöskään pelkäisi, jos minulle joku sanoisi, että Karjalan vapaus
vaatii henkeni. Olen synkällä mielellä, ei voi ajatella mitään muuta kuin
punaisia ryssiä".</span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;"> Sortavalasta hän osti kukkakaupasta tulppaanin ja lähetti sen
eräälle ylistarolaiselle neidolle. Sen jälkeen hän hankki sotapojan eväät:
näkkileipää </span>makkaraa, voita, juustoa ja sardiineja.</p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;">Konkka näki Tuulivaaran tienoilla Lusmankylän lähellä ensimmäiset vihollisen kaatuneet.
Päiväkirjan perusteella kokemus järkytti.</p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;">"En saanut mielestäni pois kolmea
kaamean näköistä ruumista, vaikka
yritin teeskennellä iloista. Joku
Karjalan pojista sanoi, että koskahan
itse kukin on tuon näköinen. Pyysin,
etteivät hautoisi sellaisia asioita
mielessään". </p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Pohjanmaalaistuneen inkeriläisen matka jatkui
Lentiiraan. Siellä hän tovereineen seisoi rivissä
pataljoonan komentajan, 24-vuotiaan Paavo
Talvelan (1897–1973) edessä. Tämä komennusvastuussa ollut upseeri, tuleva Suomen armeijan kenraali, teroitti ”vapaustaistelun” vaatimaa
”sitkeää kestävyyttä, voimia ja tarmoa”. Konkasta
Talvela teki kirjurin, mistä tämä ei lainkaan
pitänyt. Ilokseen hän sai pian luovuttaa toimistotehtävät turkulaiselle tulokkaalle ja saattoi
haaveilla taistelu- ja tiedustelutehtävistä: ”Erittäin
houkuttelevaa!” Hänet kuitenkin määrättiin
tulkiksi erään vangin kuulusteluun, missä häntä
vaivasi käsky teloittaa ”säälittävältä” vaikuttanut
neuvostosotilas.</span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> "Ensimmäisen kerran koin millaista
sissisota voi olla. Miksi piti viedä
saunan taakse mies, joka oli aseeton,
haavoittunut ja mitä säälittävimmän
näköinen? Totta totisesti niin raaka
en voi olla, ja siksi tunsin inhottavan
olon sydämessäni. Samassa muistin,
että velvollisuuteni on totella päällikön
käskyä. Komensin punaisen sotilaan
edelleni ja sanoin että vien hänet
pataljoonan esikuntaan. Olin jo hyvin
lähellä saunaa, kun kuulin päällikön
huutavan:
–Tuo takaisin!"</span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Konkka pääsi lopulta mukaan taisteluun. Hän
sai tulikasteensa Kuutamolahden valtauksessa
jouluaatonaattona. Jo aattoiltana hän haavoittui
vakavasti Porajärven suunnalla, kun luoti iski
203
hänen reiteensä takaapäin, omien joukosta.
Reisiluuvamma vaati kymmenen kuukauden
toipumisen Sortavalan sairaalassa. </span><span style="font-size: 12pt;"> Alaraajaan jäi iso kolo. Se ihmetytti minua
nelivuotiaana pikkutyttönä, kun näin sen joulusaunassa. Juhani kertoi kolon tarinan ja näytti
luunkappaleita, jotka oli poistettu reidestä. Hän
säilytti niitä vanhassa nahkalompakossa kuin
henkilötodistusta.
Minä katselin isää kuin suurta sankaria</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: center;"><b>Heimosodan jälkeen</b></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Saksalaisen Erich Maria Remarquen (1998–1970)
sotaromaani <i>Länsirintamalla ei mitään uutta</i> (Im
Westen nichts Neues, 1928) ilmestyi heinäkuussa
1929 suomeksi opettaja Armas Hämäläisen (1884–
1955) käännöksenä. Konkka luki kirjan kahteen
kertaan ja eli uudelleen omat heimosodan
kauhunsa ja kärsimyksensä.
Remarque iski suoraan ytimeen. Konkka alkoi
kirjoittaa suuren innoituksen vallassa esikoisromaaniaan, joka perustuisi hänen rintamapäiväkirjaansa ja kertomuksiin, joita oli kuullut
Itä-Karjalan pakolaisilta.</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Hän kirjoitti syyskuun
lopussa aikoinaan Sortavalan seminaarissa 1923–
1925 tutuksi tulleelle Heikki Myllärille, että oli
laatinut parissa kuukaudessa noin 200-sivuisen kaunokirjallisen teoksen <i>Me sankarit</i>, jonka hän
julkaisee Urho Torikan salanimellä, koska halusi suojella Inkerinmaalle jääneitä omaisiaan. Etunimen ilmeistä
herooisuutta täydensi ja muunsi leikkimielishalventavaa ”torrakka”- tai ”torrakko”-sanaa
eli kivääriä muistuttava sukunimi. ”Kirjassa
kohotetaan ensimmäisen kerran puolustusääni
karjalaisten puolesta”, Konkka viestitti. Hän kertoi
ja pohti enemmänkin.</span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">" Olen jo myynyt teoksen Kansanvallalle.
Mikään porvarillinen kustantaja ei olisi
sitä ottanut. Se on liian suorasukainen
ja rehellinen teos. Kansanvalta maksaa
minulle palkkion 20 %:n mukaan. Se
on korkein palkkio mikä kirjailijalle
maksetaan Suomessa. Ensi keskiviikon
jälkeen saan nostaa ennakkona 5 000
markkaa. Jos ensimmäinen painos
2 500 kpl myydään loppuun, saan
kaikkiaan 15 000 markkaa. Välisalmi, Kansanvallan
kirjallinen johtaja on sitä mieltä,
että teosta menee vähintään 5 000
kappaletta, joten tuloni tulee olemaan
vähintään 30 000 markkaa. Yleensä
toveripiirissäni ollaan sitä mieltä, että
kirja tulee herättämään yhtä suurta
huomiota kuin Haanpään novellikokoelma <i>Kenttä
ja kasarmi</i>. Eikä kirjani ole vailla taiteellista
puoltakaan. Eräät asiantuntijat sanovat,
että siinä kuvataan yksilön elämää ja
tunteita sissisodassa mestarillisella
tavalla. Luulen muuten, että AKS:laiset
repivät minulta silmät päästä. Kirjassa
annetaan heitäkin nokalle. Eniten
siinä tietysti tehdään pilaa Suomen
kapitalistien Suur-Suomi[-]politiikasta,
ja tämä siinä eniten ärsyttää
porvaristoa. "</span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> Konkan oma poliittinen ajattelu oli jatkuvassa
murroksessa.
Hän oli opiskelijana lähentynyt Kansalaiskorkeakoulun rehtorina Helsingissä vaikuttanutta
Yrjö Ruutua (1887–1956, alk. Ruuth), joka oli
kulkenut pitkän tien jääkäriliikkeestä valkoisen
armeijan kautta heimoaktivistiksi ja 20-luvun
omintakeisen ”valtiososialistisen” ideologiansa
pääedustajaksi. Konkka toimi ensin tämän
perustaman ja vain puoli vuotta jaksaneen
Päivän Uutiset -lehden (1928) päätoimittajana ja
sitten ruutulaisen aikakausjulkaisun Tähystäjän
(1928–1930) toimitussihteerinä. Romaanihankkeen
yhtenä tavoitteena oli itsenäistyä näistä pesteistä ja
sidoksista.</span><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">.</span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> "Jos saan kirjastani vähintään 20 000
markkaa, eroan Tähystäjästä ja
antaudun yksinomaan kirjoittamaan.
Luulen, että minulla on hyvät
mahdollisuudet vapaana ammattilaisena.</span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-size: 12pt; text-align: center;">Joulukuussa 1929 ilmestyneen <i>Me sankareiden</i> Reino
Kivekkään hahmossa Konkka saattoi tarkastella
heimoaatteen ja aggressiivisen nationalismin lumoa
ja ongelmia. Päähenkilön sota kesti vain kuukauden,
mutta siinäkin oli puolet enemmän kuin kirjailijalla.
Teoksen yksi avainrepliikki sijoitetaan Kivekkään
ystävän ja sotakaverin Pekkalan suuhun:</span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">" Meidän kaikkien sydämet on
myrkytettyjä. siksi emme koskaan
tunne todellista onnea. Toiset
meistä saattavat mennä naimisiin
ja saada lapsiakin, mutta se on
suuri onnettomuus, me tuhoamme
vaimojemme ja lapsiemme elämän." </span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: center;"><b>Esikoisteoksen poliittinen vastaanotto</b></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;">Konkka ennusti oikein. Suur-Suomi-aatteen
innoittaman vaikutusvaltaisen Akateemisen
Karja-Seuran (1922–1944) ”kansallispoliittisessa
aikakauslehdessä” Suomen Heimossa (1923–1944)
nimimerkki Vasara löi matalaksi sekä kirjan
että tekijän. Kriitikko oli sydänjuuriaan myöten
loukkaantunut kaikkien niiden heimosoturien
puolesta, jotka olivat taistelleet Karjalan vapauden puolesta:" romaani häpäisee miehiä, jotka ovat olleet
tuolla onnettomasti päättyneellä vapautusretkellä.
He ovat sadisteja, homoseksualisteja
ja yhteiskunnan hylkiöitä. Torikka
lausuu paksuja syytöksiä tovereistaan.
Hän on kerta kaikkiaan päättänyt
raivata itselleen tien kuuluisuuteen.
Hän toimittaa Tähystäjä-lehteen,
jonka taloudenhoitaja hän itse on,
kehumisia kirjastaan ja korostaa sen
sensaatioluonnetta. Totisesti on sillä
pojalla moraalia!"</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;"> Lisää lunta tupaan tuli saman lehden palstoilla.
Suomen Heimon kirjallisuustoimittaja nimimerkki
P. Mustapää alias Martti Haavio (1899–1973) lyttäsi
neljällä rivillä <i>Me sankarit</i>. Hänen mielestään kirja
oli pelkkää pötyä, jota oli reklamoitu Karjalassa
taistelleen koulupojan kirjoittamaksi:
Kirja ei ole muuta kuin äärimmäisen
kunnianhimoisen miehen tekele ja
[…] sen tekijä ei ole koskaan millään
Karjalan retkellä ollutkaan."</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;"> Kaksikymmentäviisivuotias esikoiskirjailija
raivostui. Konkka soitti Haaviolle ja sanoi: ”Te
tiedätte erinomaisesti, että minä olen ollut Karjalan
retkellä ja olen siellä vakavasti haavoittunut. Jos te olisitte puhunut vain kirjasta ja sen ansioista
ja heikkouksista, silloin en olisi vaivautunut
soittamaan teille, mutta kun teidän tarkoituksenne
oli loukata minua henkilökohtaisesti, niin sanon
teille ilman sarvia ja hampaita, mikäli te nyt näinä
päivinä osutte minun eteeni, niin isken teitä
nyrkillä leukaan.” </span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;">Hän tapasi Mustapään onneksi
vasta runsaan kymmenen vuoden kuluttua.
Haavio oli tunnetusti pitkävihainen ja
-muistinen mies. Hän ei unohtanut saamaansa
uhkausta, josta oli haittaa Konkalle, sillä Haavio
oli noussut kustannusmaailmassa portinvartijaksi
työskennellessään WSOY:llä editorina 1924–1931
(jatkaakseen sitten Suomalainen Suomi -lehden
päätoimittajana 1933–1945).</span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;"> Kirjankustannustoimintaa 1918–1934
harjoittanut Kansanvalta oli jo ennen <i>Me
sankareiden</i> ilmestymistä puffannut uutuuttaan
sensaatioteokseksi. Romaanin mainoskampanjaa
edisti käänteisesti ja huomattavasti entinen
ilmavoimien komentaja Arne Somersalo (19891–
1941), joka sittemmin toimitti äärioikeistolaisten
lehtiä, Lapuan liikkeen <i>Ajan Sanaa </i>(1930–1942) ja
Isänmallisen Kansanliikkeen <i>Ajan Suuntaa </i>(1932–
1944) sekä vaikutti IKL:n kansanedustajana 1933–
1936. Everstiluutnantti oli aktiivinen esimerkiksi
antikommunistisen Suomen Suojelusliiton
(1923–1944) pääasiamiehenä ja Mäntsälän kapinallisena 1932. Hän lähetti porvarillisten
lehtien päätoimittajille kiertokirjeen, jossa hän
kehotti lehtiä vaikenemaan <i>Me sankarit </i>-kirjasta
maan yleisen edun vuoksi.</span></p><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%; text-align: left;"><span style="font-size: 12pt;">" Karjalan retkikunnan esittää Torikka
vain suomalaisten liikemiesten
häpeämättömäksi metsäkeinotteluksi ja
kapitalistiseksi saalistusyritykseksi. [...]
Upseerit ja alipäällystö ovat järjestään
hulikaaneja ja rikollisia. Isänmaallisia
tunteita ja ”Suur-Suomi”-aatetta
pilkataan kirjassa mitä törkeimmällä
tavalla melkein joka toisella sivulla.
[...] Porvarillisella lehdistöllä ei liene
mitään syytä tukea sosialistista isänmaan ja puolustushengen vastaista
propaganda."</span></p></blockquote><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"></p><div style="text-align: center;"><b>Isänmaallisuuden pornografiaa</b></div><div style="text-align: center;"><b><br /></b></div><span style="font-size: 12pt;">.
Kiertokirje sai aikaan kirjasodan. Kansanvalta-yhtiön
niin ikään kustantama Suomen Sosialidemokraatti
(1895–, alk. Työmies, nyk. Demari) nimittäin julkaisi
sen etusivullaan 14. joulukuuta 1929.
Vasemmistolehdet kiittivät kirjan rehellisyyttä
ja totuudellisuutta, sen kaunokirjallisia arvoja,
tyyliä ja mainiota henkilökuvausta, kun taas
oikeistotoimitteet vaikenivat noudattaen Somersalon kehotusta. Vain kokoomuslainen Iltalehti
(1919–1930), joka kuului Uuden Suomen (1919–
1991) konserniin, julkaisi arvostelun. Nimimerkki A. P. totesi, että ”teoksen kirjalliset avut eivät
ole olemattomat. Siinä on tyylin nasevaa
iskevyyttä, hyvää kuvien valintaa, terävästi
piirrettyjä tilanneasetteluja, vaikkakin usein
raakoja ja ruokottomia, ja päähenkilön
psykologinen kehityskin on uskottavaa”.
Yhtä kaikki arvostelun mukaan romaani ”on
muodollisista ansioistaan huolimatta hengeltään
eräänlaista isänmaallisuuden pornografiaa. Ja
muutamassa kohdassa tavattava tahallinen
Jumalan-pilkka panee ajattelemaan, onko
sellainen kirjallisuudessamme sallittua edes
tyylillisissä tarkoituksissa.”</span><p></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt;"> Kriitikko toivoo,
ettei vastaava parjaus saisi laajempaa jalansijaa
kirjallisuudessamme.
Kustantajan riemuksi <i>Me sankareista</i> tuli kuin
tulikin kohuteos. Joulukuussa 1929 ilmestynyt
ensimmäinen painos myytiin loppuun ennen
pyhiä. Toinen painos otettiin tammikuussa ja<i>
Krasnaja Karelij</i>a (Kaunis Karjala) -niminen lehti
(1919–2011, alk. Izvestija, myöh. Kurjer Karelii)
julkaisi alakertoina venäjänkielisen käännöksen
kirjasta, mutta Juhani ei saanut käännöspalkkioita.
Se ei kuulunut itänaapurin tapoihin silloin eikä
myöhemminkään, eikä hän onnistunut saamaan
Neuvostoliiton lähetystöstä lehden numeroita.
Petroskoissa ilmestynyt kuukausijulkaisu
<i>Kommunisti </i>(1925–1937) piti romaania sinänsä tervetulleena soraäänenä suomalaisten
muuten harrastamassa sapelinkalistelussa ja
”lahtariagitatsioonissa”. Ei tosin maltettu olla
luonnehtimatta Torikkaa / Konkkaa ”porvarillisen
yliopistosivistyksen saaneeksi Karjalan
rosvoretkeen osallistuneeksi pikkuporvariksi”.
Suomen puolella esimerkiksi sosiaalidemokraattinen
<i>Kansan Työ</i> (1919–1963) ylisti romaanin ”tärisyttävää
tragiikkaa”. Se oli päätoimittajansa – entisen
punavangin ja tulevan SAK:n puheenjohtajan ja
ministerin – Eero A. Wuoren (1900–1966) suulla
valmis julistamaan Konkan ”Suomen Remarqueksi”,
ja tätä kirjailijalle varmastikin mairittelevaa nimitystä
Kansanvalta sitten käyttikin taajaan<i> Me sankarit</i>
-markkinoinnissaan. </span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"> </span></p><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><br /></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-45198628782584550272023-12-07T19:54:00.001+02:002023-12-07T23:38:04.568+02:00Ingeborg Bachmannista<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnBXaSEa3KbJ-KYIUsZQpF0tiuPTRwYUGNCnz7winjQuAdEZGETpnJvDs3Hovd4bj44QIHutgJOr5bW-IMSZnDPNOrO3YfOKeJ1OlSF_V21cMkWYZnrIbiSpCp3KIpqebqxi5cKM5-d9T8EGyhCfex0tGBOyVk7lePBysUk53qNnXt0dzM6X87kQ/s4064/Kirjoja%20ty%C3%B6p%C3%B6yd%C3%A4ll%C3%A4.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: inherit;"><img border="0" data-original-height="3048" data-original-width="4064" height="423" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjnBXaSEa3KbJ-KYIUsZQpF0tiuPTRwYUGNCnz7winjQuAdEZGETpnJvDs3Hovd4bj44QIHutgJOr5bW-IMSZnDPNOrO3YfOKeJ1OlSF_V21cMkWYZnrIbiSpCp3KIpqebqxi5cKM5-d9T8EGyhCfex0tGBOyVk7lePBysUk53qNnXt0dzM6X87kQ/w625-h423/Kirjoja%20ty%C3%B6p%C3%B6yd%C3%A4ll%C3%A4.jpg" width="625" /></span></a></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Kävin katsomassa Margarethe von Trottan elämäkertaelokuvan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Ingeborg Bachmann – Matka aavikolle</i>. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Elokuva vaikutti aika sekavalta. Ajattelin
että se johtuu käsikirjoituksesta. Mutta saattaahan se johtua myös Bachmannin elämästä.
Hänestä ei ole kirjoitettu vielä elämäkertaa, koska hänen henkilökohtaiset
arkistonsa pysyvät omaisten toiveesta suljettuina vuoteen 2025 asti.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sen jälkeen hänestä alkaa taatusti ilmestyä
elämäkertakirjoja samaan tahtiin kuin Sylvia Plathista. Hänen kuolemansa oli
traaginen – itseaiheutettu mutta ei itsemurha kuten <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Plathin kuolema.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Elokuva ei ehkä olisi vaikuttanut niin sekavalta, jos olisin
hakenut <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>netistää<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tietoja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ennen elokuvaan menoa <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tai lukenut edes<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>arvostelut. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Netistä selvisi, että <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>käsikirjoituksen oli tehnyt von Trotta. Hän
oli<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>käyttänyt<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>pohjana itävaltalaisen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>toimittaja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja elokuvantekijä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Adolf Opelin kirjaa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">'Wo mir das Lachen zurückgekommen ist' </i>(Missä naurusi palasi). Se kertoo
Opelin ja Bachmannin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yhteisistä matkoista.
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Yksi matka 60-luvun suuntautui Egyptiin
60-luvun alkupuolella. Elokuvan mukaan se oli Bachmannille matka vapauteen. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hän vapautui kirjailija <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Max Frischistä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Ihmettelin elokuvissa istuessani onko ryhmäseksisessio kahden
arabin ja yhden nuorenpuoleisen miehen eurooppalaismiehen kanssa Egyptissä
elämäkerrallisesti kovinkaan merkittävä tapahtuma.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Nettiselailun jälkeen ymmärsin, että oli se
tärkeä kohtaus, joka kertoi Ingeborgin vapautumisesta <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>eikä vain fyysisesti, vaan myös henkisesti. Se
oli esteettisestikin kaunis kohtaus.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Tosin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>se ei <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ns. todellisuudessa tapahtunut Egyptissä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>vaan Ateenassa eivätkä miehet olleet<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>arabeja vaan kreikkalaisia. Mutta ei kai <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>elokuviin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tosiasioita mennä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hakemaan. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Mieleeni jäi elokuvasta repliikki,. jonka elokuvan Ingeborg -hahmo
sanoi Max -hahmolle. Se kuului suunnilleen seuraavasti: ”Fasismi ei kuollut vuonna
1945, vaan se jatkuu miesten ja naisten välisissä suhteissa.” <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Löysin netistä tiedon, että Bachmann oli puhunut
patriarkaalisen yhteiskunnan vaikutuksesta naisiin ja sanonut<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>jossain <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yhteydessä
sanonut: <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Olen miettinyt<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ennenkin mistä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>fasismi alkaa. Se ei ala ensimmäisistä
heitetyistä pommeista, vaan ihmisten välisistä suhteista.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Se vaikuttaa ennen kaikkea miehen ja naisen
välisessä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>suhteessa.” <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Kävin katsomassa elokuvan
sen ensiesitysviikolla Maximissa. </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Salissa
istui joitakin naisia</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">siellä täällä ja </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">yksi mies.</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Kirjailijaelokuvat eivät suomalaisia
liiemmin kiinnosta, kun urheilukansaa ollaan. Arvostelutkaan eväti olleet</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">innostuneita.</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt;">Samalla viikolla kuoli muuten</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt;">Henry Kissinger.</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Hän oli
yksi</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Bachmannin elämän </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">miehistä,</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt;">Saksan juutalaisia joka</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">pakeni </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">perheen mukana</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt;">Yhdysvaltoihin vuonna 1938. </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Hän kutsui
Bachmannin </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Harvardissa pidettyyn
symposiumiin kesällä</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">1955, ja "the </span><span style="background: white; font-size: 12pt;">two had a romantic relationship that lasted several
years</span><span style="font-size: 12pt;">”, kertoo englanninkielinen Wikiwand. </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Suomalainen Wikipedia ei kerro</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">näin henkilökohtaisia asioita. </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Molemmat olivat nuoria tohtoreita, Kissinger
syntynyt 1923 ja väitellyt valtio-opista</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;">
</span><span style="font-size: 12pt;">1950 ja </span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Bachmann syntynyt
1926</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">ja väitellyt</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">Heideggerin filosofiasta. Kissinger oli
naimisissa, Bachmann ei ollut eikä koskaan mennyt naimisiin, vaikka
jossakin</span><span style="font-size: 12pt; mso-spacerun: yes;"> </span><span style="font-size: 12pt;">nettijutussa toisin väitettiin.</span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="background: white; font-size: 12pt; line-height: 150%;">Elokuvan jälkeen nostin työpöydälle
neljä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirjaa: </span><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Bachmannin romaanin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Malina</i>
ja kertomuskokoelman <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Simultaan</i>i sekä
Max Frischin teokset <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Montauk</i> <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Olkoon
nimeni Gantenbein</i>. Kuvasta puuttuu Bachmannin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kolmanneskymmenes
vuosi </i>joka oli minun<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>suosikkini
vuonna 1964, jolloin kokoelma<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ilmestyi
suomeksi. En löytänyt sitä kirjahyllyistäni. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ehkä olin lainannut <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sen jollekin ystävälle, joka<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ei <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>muistanut palauttaa <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>enkä minä muistanut kenelle olin lainannut sen.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Bachmannista uudelleen innostuneena kävin
kirjastossa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lainaamassa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sen ja
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>samalla lainasin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>saksankielisen<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>nykykirjallisuuden<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>esseekokoelman <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Muistijälki</i>ä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tässä
yhteydessä nykykirjallisuus tarkoittaa noin 50-60 vuotta vanhaa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirjallisuutta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kokoelmasta löytyi minua riemastuttanut kirjallisuudenlaji<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”isäkirjallisuus” (Väterliteratur), jota
syntyi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Saksassa runsaasti, kun<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>nuori sukupolvi nousi kritisoimaan isiensä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>fasistista perintöä ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kirjoitti <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>traumoista joita<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kansallissosialismi oli heille <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>aiheuttanut. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Tietämättömänä
”isäkirjallisuudesta” kirjoitin sitä lajia <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ensimmäisessä ja toisessa ja vielä
90-luvullakin yhdessä romaanissani. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal" style="line-height: 150%;"><span style="font-size: 12pt; line-height: 150%;">Margaretha von<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Trottan lisäksi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>muutkin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ohjaajat ovat olleet kiinnostuneita
Ingeborg<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Bachmannista.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Michael Haneke on jo vuonna 1976 tehnyt
elokuvan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Drei Wege zum See</i>, joka perustuu<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Bachmannin kertomukseen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Kolme
tietä järven rantaan” kokoelmassa <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Simultaani.
</i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Se kertoo vanhan isän ja viisikymmentävuotiaan
tyttären suhteesta ja tyttären suhteista muihin miehiin.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>elokuvan haluaisin nähdä samoin kuin itävaltalaisen Ruth Beckermannin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>elokuvan <span class="new"><i><span style="background: white; border: 1pt none windowtext; mso-border-alt: none windowtext 0cm; padding: 0cm;">The Dreamed Ones</span></i></span></span><span style="background: white;"><span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; float: none; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-thickness: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;"> (</span><i style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-position-x: 0px; background-position-y: 0px; background-position: 0px 0px; box-sizing: border-box; font-feature-settings: inherit; font-kerning: inherit; font-optical-sizing: inherit; font-stretch: inherit; font-variant-alternates: inherit; font-variant-caps: normal; font-variant-east-asian: inherit; font-variant-ligatures: normal; font-variant-numeric: inherit; font-variant-position: inherit; font-variation-settings: inherit; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-thickness: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;"><span style="border: 1pt none windowtext; mso-border-alt: none windowtext 0cm; padding: 0cm;">Die Geträumten</span></i><span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; float: none; font-variant-caps: normal; font-variant-ligatures: normal; orphans: 2; text-align: start; text-decoration-color: initial; text-decoration-style: initial; text-decoration-thickness: initial; widows: 2; word-spacing: 0px;">; 2016)</span>. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Sen pohjana on Bachmannin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>runoilija<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Paul Celanin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>rakkaus/kirjeenvaihto.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kolmas elokuva on <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>saksalaisen Werner Schroeterin tulkinta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>romaanista <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Malina,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span></i>käsikirjoittajana on<i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></i>nobelkirjailij Elfriede Jelinek<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja kirjailijan <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>pääosassa Isabelle<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Huppert. Hänen ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Jelinekin takia<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>haluaisin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>nähdä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tämän elokuvan. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Enempää en löytänyt Youtubesta. <o:p></o:p></span></p><br /></div><p></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-12990409412129458562022-06-12T15:44:00.003+03:002022-06-12T22:32:27.525+03:00Matkan tarkoitus<p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOhG1jhwnAhp9KMeP-39cfrZ7rKMw6232FWeIir9eLLhylWDUq8FjUXbTbRcQF7DfUQXBcAnVe7tKgyn1bkKFPUAgkopK_c--V_OV4d3gednupGDFF1Kb_nZdXlTxKO3ScRFAmX0zPFQldDBszjOrq49KstS0FtQNQZT9EL7UPMvRsZ-0dS74/s1008/P9085095.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="500" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiOhG1jhwnAhp9KMeP-39cfrZ7rKMw6232FWeIir9eLLhylWDUq8FjUXbTbRcQF7DfUQXBcAnVe7tKgyn1bkKFPUAgkopK_c--V_OV4d3gednupGDFF1Kb_nZdXlTxKO3ScRFAmX0zPFQldDBszjOrq49KstS0FtQNQZT9EL7UPMvRsZ-0dS74/w667-h500/P9085095.JPG" width="667" /></a></div><br /> <p></p><p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">Otteita käsikirjoituksesta
”Matkan tarkoitus”, jota kirjoitin vuonna
2018. Käsikirjoituksesta ei tullut valmista kirjaa. Vuonna
2000 kesällä satakunta kirjailijaa
kiersi kuusi viikkoa junalla Eurooppaa.
Heinäkuussa kirjallisuusjuna saapui Moskovaan.
Putin oli noussut valtaan
keväällä 2000. Matkaan osallistuneet eurooppalaiset
kirjailijat aavistelivat pahaa.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><b><span style="font-size: medium;">Aamu Moskovassa heinäkuussa 2000<o:p></o:p></span></b></p><p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><b><span style="font-size: medium;"> </span></b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;">
</p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> Hotelli Rossijan sängyssä Moskovassa näin matkan ainoan kauhu-unen. Kävelin kahden naisen kanssa Helsingin Kuusisaaressa.
Kuului voimakas räjähdys. Tienpenkalla lennähti ruhjoutunut verinen ruumis.
Toinen ruumis lennähti Didrichsenin taidemuseon pihalle. Ambulanssin ujellus voimistui. Kuului taas räjähdys
tai pikemminkin se oli rysähdys ikään kuin
kaksi autoa olisit törmännyt toisiinsa kovalla vauhdilla.
Kuolleita ja loukkaantuneita oli paljon. Ambulansseja ja ruumisautoja ajoi
onnettomuuspaikalle. En halunnut nähdä enempää ja heräsin ahdistuneena kello
kolmelta yöllä. Ei hätää rauhoittelin itseäni, todellisuudentaju ole pettänyt, koska tiedän, että se oli vain
unta. Varmuuden vuoksi nousin katsomaan, oliko kadulla tapahtunut
onnettomuus. En nähnyt katua, vain
hotellin sisäpihan ja sen toisella puolella rivin pimeitä ikkunoita.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> <b>Vetoomus</b>
<b> Putinille<o:p></o:p></b></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;">Edellisenä päivänä aivoni olivat käyneet ylikierroksilla. Päässä
humisi ja sydän tykytti korvassa. Olin ollut aamusta asti liikkeellä,
osallistunut kaupunkikierrokseen ja lehdistötilaisuuteen, <span style="background: white;">käynyt kaksilla coctail-kutsuilla ja
Journalistiliiton tarjoamalla
päivällisellä. Moskovalainen
kirjailija Fazil Iskander oli pitänyt
lehdistötilaisuudessa jylisevän moraalisaarnan rahan vallasta, nykykirjallisuuden eettisestä tyhjyydestä, ja
varottanut internetistä, joka on tyhjyyden ja pahuuden tyyssija. Hän oli
puhunut Dostojevskista ja kärsimyksestä, pesättömistä ihmistä, joilla ei sijaa
tässä pahuuden maailmassa.
Olemmeko enää sivistyneitä ihmisiä? hän oli kysynyt. <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><o:p><span style="font-size: medium;"> </span></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;">
</p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;"> Olin
osallistunut Journalistiliiton päivälliselle </span></span><span style="background: white; font-size: large;"> </span><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;">hotelli Rossijassa. Siellä oli seisova pöytä, liikaa ihmisiä,
ahdasta ja hikistä. Ukrainalainen Kateryna puikkelehti ihmisjoukossa keräämässä
allekirjoituksia Putinille lähetettävään
vetoomukseen, </span></span><span style="background: white; font-size: large;">jotta hän lopettaisi
lasten, naisten ja vanhusten
tappamisen </span><span style="font-size: large;">Tšetšeniassa. </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">Luin vetoomuksen jonka Kateryna oli
kirjoittanut</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> englanniksi.</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> S</span><span style="font-size: large;">e
oli seuraavanlainen </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">suomeksi:</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><i style="text-align: left;"><span style="color: #333333;"><span style="font-size: medium;">Rakas Herra
Presidentti. Me, kansainvälisen Literature Express Europe 2000 -projektin
osanottajat olemme syvästi huolestuneita <span style="background: white;">armeijan
ja turvallisuuspalvelun suorittamista sotilaallisista toimenpiteistä Itškerian
tasavallassa. Tämä sota jonka väitetään suuntautuvan ”terroristeja” vastaan,
kohdistuu pääasiassa naisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Se raunioittaa maan
– tosiasiassa tuhoaa täydellisesti koko pienen tšetšeenivaltion, joka on ollut
lujasti osa Venäjän imperiumia 1800-luvulta asti.</span></span></span></i></p>
<p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2cm; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="background: white; color: #333333;"> Me vetoamme vakavasti
Teihin Herra Presidentti, että osoittaisitte suuren maan suuren johtajan
laupeutta ja järkeä, mutta ennen kaikkea humanismia, ja käyttäisitte sekä
poliittisia että diplomaattisia taitojanne ja hallinnollisia voimavarojanne
saadaksenne häpeällisen verenvuodatuksen loppumaan ja ratkaistaksenne
konfliktin rauhanomaisesti neuvottelujen kautta. Tämä sota tuo kuolemaa ja
tuhoa tšetšeeneille, mutta myös Venäjän kansalle. Se vaarantaa maanne
demoralisoimalla armeijan, herättämällä pahimmat eläimelliset vaistot
sotilaissa ja lietsomalla pseudoisänmaallista muukalaispelkoa venäläisessä
yhteiskunnassa.</span></i><span style="color: #333333;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 2cm; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="background: white; color: #333333;">Me uskoisimme mielellämme, että uusi
Venäjä astuu uudelle vuosisadalle vapautuneena imperialististen kunnianhimojen
vanhasta taakasta ja aikansa eläneestä halusta hallita muita kansoja.</span></i><span style="color: #333333;"><o:p></o:p></span></span></p>
<p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="background: white; color: #333333;"> Syvästi
kunnioittaen</span></i></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="font-size: medium;"><i><span style="background: white; color: #333333;"> Eurooppalaiset kirjailijat </span></i><span style="background: white; color: #333333;"> <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); margin-bottom: 0cm; margin-left: 1cm; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white; color: #333333; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Kysyin mikä on Itškerian
tasavalta.</span><span style="background: white;"> ”</span>Tšetšenia” <span style="background: white; color: #333333; mso-bidi-font-style: italic; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"> Kateryna
valisti minua. Allekirjoitin vetoomuksen, jossa oli silmämitalla jo koko joukko
allekirjoituksia, ehkä viisikymmentä ellei enemmänkin. Enemmistönä näytti olevan itsenäistyneitä
entisten neuvostotasavaltojen ja itäblokin maiden kirjailijoita. Eräs länsieurooppalainen kirjailija oli yliviivannut nimensä. Hän oli tullut toisiin ajatuksiin. Kenties hänet oli ylipuhunut moskovalainen
matkatoveri Roman, jonka sukunimeä en muista ja etunimestäkään en
ole varma. Hän </span>kierteli juhlasalissa valistamassa,
että ukrainalaisten kirjailijoiden kirjoittama
vetoomus on provokaatio. Samalla hän oli
selvittänyt, että länsieurooppalainen
media levittää väärää tietoa Tšetšenian sodasta.</span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); margin-bottom: 0cm; margin-left: 1cm; mso-margin-top-alt: auto; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Vähän myöhemmin törmäsin ihmisjoukossa tuttuun kirjailijaan , joka oli vahvassa
venäläisessä votkahumalassa. Hän
kysyi paninko nimeni siihen
paperiin.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> ”Panin”, minä myönsin.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> ”Tiesitkö, mitä teit?”</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> ”Tiesin. Ainoa hyvä teko tällä matkalla. ”</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"> ”Oletko varma?” hän kysyi
silmiään pyöritellen.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;">Hän saattoi tietää enemmän kuin minä tiesin tai pelätä enemmän
kuin minä pelkäsin. Mutta minua ei huvittanut
puhua hänen eikä kenenkään muunkaan kanssa. Pakenin
hotellihuoneeseen. Olin yliväsynyt ja
huonolla tuulella. Mieleen tuli, että
entä jos en saisi enää viisumia Venäjälle? Yksi lysti. En minä Venäjälle enää kaivannut. Vapauden aika oli ohi. </span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;">Uusi
komento oli alkanut, kun Putinista oli tullut pääministeri, ja Moskovassa oli räjäytetty kaksi kerrostaloa.
Hän oli saanut hyvän syyn aloittaa terrorismin vastaisen sodan
Tšetšeniassa. Hänen kannatuksensa nousi kahdesta prosentista
neljäänkymmeneenviiteen prosenttiin ja hänestä tuli kansan sankari. Maaliskuussa hän voitti
presidentinvaalit. Mutta ketä minun oli
uskominen: moskovalaista kirjailijaa ja Venäjän mediaa, joka syytti tšetšeenejä
kerrostalojen pommi-iskuista vai länsieurooppalaista mediaa, joka väitti
Putinia iskujen toimeksiantajaksi ja
turvallisuuspalvelu FSB:ta niiden
toimeenpanijaksi? Hän oli ollut
turvallisuuspalvelun päällikkö ennen pääministeriksi tuloaan. Uskolliset alaiset olivat ehkä toteuttaneet
hänen toiveensa. Kuka sen tietää? Ja
kuka osaa ennustaa millainen tulevaisuus odottaa nurkan takana? Joutuisivatko
Venäjällä asuvat </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: medium;"><span>sukulaiseni epäilyttävinä henkilöinä Siperiaan,
</span><span> </span><span>koska sukulainen </span><span> </span><span>asuu ulkomailla, levittää väärä </span><span> </span><span>tietoa </span><span> </span><span>ja allekirjoittaa Putinille osoitetun
vetoomuksen .</span><span> </span><span>Sellaista oli tapahtunut
Stalinin aikana.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white; font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span></span><span style="background: white;">Kenties
oli aihetta huoleen. Vapauden aika
saattoi olla ohi, olin miettinyt ennen nukahtamista.</span><span> </span><span>Avasin television hätistääkseni</span><span> </span><span>ahdistavat</span><span>
</span><span>ajatukset tiehensä. </span><span> </span><span>Uutiset ja niiden jokailtainen
Putin-osio oli lopuillaan. Seurasi reportaasi moskovalaisista, joita kaduilla
vapaina juoksentelevat kulkukoirat olivat purreet. Ihmiset makasivat
sairaalassa purtuina. Säätiedotus lupasi helteen
jatkuvan, </span><span>metsäpaloista varotettiin.</span><span> </span><span>Uutisten jälkeen seurasi olutmainos.</span><span> </span><span>Kaksi miestä kittasi</span><span> </span><span>Baltikaa</span><span>
</span><span>datšan pihalla ja</span><span> </span><span>taustalla
kaivoi vanha nainen ojaa. Hän heitteli multaa kiivaaseen tahtiin kummallekin
puolelle ojaa. Toinen mies pani olutpullon keskelle puutarhapöytää niin että
raatajanainen peittyi sen taakse, mutta oluen merkki näkyi hyvin. Toinen mies
sanoi: ”Harasoo.”</span><span> </span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><o:p><span style="font-size: medium;"> </span></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-autospace: none;"><b><span style="background: white; border: 1pt none windowtext; color: #222222; mso-border-alt: none windowtext 0cm; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; padding: 0cm;"><span style="font-size: medium;">
Mielenkuohua junassa: Kielten muurin voi ylittää, mutta ei mielten muuria<o:p></o:p></span></span></b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-autospace: none;"><b><span style="background: white; border: 1pt none windowtext; color: #222222; mso-border-alt: none windowtext 0cm; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; padding: 0cm;"><o:p><span style="font-size: medium;"> </span></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white; border: 1pt none windowtext; color: #222222; mso-border-alt: none windowtext 0cm; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI; padding: 0cm;"> Saksalaiset puut vilahtelevat ikkunan
ohitse. V</span><span style="background: white;">anha museojuna
Görlitz, jossa ei ole ilmastointia, kolistelee kohti Berliiniä. Tunnelma junassa
on kiihtynyt.
Thomas W:n ”sinfoniaorkesterista”, josta hän oli niin ylpeä
alkumatkasta, kuuluu monenlaista riitasointua.
Nuoret runoilijat kapinoivat. Miksi hän oli juhlapuheissa hymistellyt
Valko-Venäjää? Miksi hän ei edes sivulauseessa maininnut ihmisoikeuksia ja
sananvapautta, eurooppalaisen demokratian peruspilareita? Eräs heistä kiteytti
tyytymättömyyden sanoihin: ”Kirjailijat ovat pelkkiä statisteja. Thomas toteuttaa omaa projektiaan ja käyttää
meitä hyväkseen.”<o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;">Junan baarivaunussa
vellovat poliittiset tunteet. Kuulostaa
siltä, että juopa lännen ja isän välillä on
revennyt kuiluksi. Thomas W:n
unelma kirjallisuusjunasta lännen ja idän
kohtauspaikkana on
romuttumassa. Kielten muurin voi tavalla
ja toisella ylittää, mutta ei mielten muuria. Moskovalaiskirjailija syyttää
ukrainalaiskirjailijoita harhaanjohtajiksi ja riidankylväjiksi, jotka levittävät
disinformaatiota junassa. Heidän masinoimansa vetoomus Putinille </span>T<span style="background: white;">šetšenian sotaa vastaan oli itse asiassa
suunnattu Venäjää vastaan ja jatkoi vain sitä politiikkaa, jonka tarkoituksena
oli antaa huono kuva hänen maastaan ja eristää se muusta Euroopasta. Eikä siinä kaikki! Hänen mukaansa ukrainalaiset </span></span><span style="background-color: white; font-size: large;"> olivat jatkaneet provokaatiota
Minskissä järjestämällä pyöreän pöydän keskustelun ”kuvottavaan
neuvostopropagandistiseen tyyliin”, kuten hän sanoi.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Oliko kukaan teistä
siinä tilaisuudessa. Mitä siellä puhuttiin?” kysyin
naisilta, jotka istuvat samassa pöydässä. Olin itse oli osallistunut Minskin
yliopistolla kielikeskusteluun, jossa opiskelijat puolustivat pontevasti valkovenäjää
kirjallisuuden ja opiskelun
kielenä. Kukaan naisista ei ollut osallistunut
pyöreän pöydän keskusteluun eikä tiennyt mitä oli puhuttu.<o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Luultavasti
Valko-Venäjän ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteesta”, arveli Nina .<o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Moni voi
henkisesti pahoin Minskissä”, sanoo tummatukkainen nainen junan
kuvaajaryhmästä. </span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> En tiennyt naisen nimeä eikä kehdannut enää kysyä,
koska olimme matkustaneet
yhdessä jo viisi viikkoa. Kerroin voineeni Minskissä fyysisesti niin
huonosti, ettei pystynyt syömään kolmeen päivään muuta kuin kuvia keksejä ja
juomaan punaviiniä. Nyt söin hyvällä
ruokahalulla baarivaunun mozarella -salaattia kolmioleivän kera.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Kauhea matka”, sanoi
vieressäni istuva bulgarialainen Virginia.</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> Hän kertoi, että
hänen mielialansa ovat nousseet ja laskeneet kuin vuoristorata matkan
aikana.. Lillessä hän oli ollut niin
masentunut, että ei ole jaksanut lähteä minnekään, oli vain maannut
hotellihuoneessa ja itkenyt. Hänellä oli ollut kurjaa myös Flanderin retkellä Marguerite Youncenairin
talossa, kun humalaiset mieskirjailijat olivat
möykänneet, eikä kukaan
kunnioittanut paikan henkeä. Hän oli sitä mieltä, että joukossa huono
henki tarttui ja kirjailijat
tyhmistyvät, varsinkin mieskirjailijat, sen takia matka on ollut niin
rasittava. Pietarissa hän oli ajatellut
että ei jaksa enää, että hän lähtee kotiin, mutta oli kuitenkin jatkanut. <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;">Moskovalaiskirjailija jakaa paperia. Hän oli kirjoittanut sen Varsovassa
yleisen kokouksen jälkeen, jossa
oli käsitelty johtoryhmän kirjoittamaa Euroopan
parlamentille lähetettävää kulttuuripoliittisesta julkilausumaa ”Kohti uutta kulttuuripolitiikkaa Euroopassa.”
Moskovalaiskirjailijaa oli loukannut
lause, jonka mukaan joillakin Euroopan alueilla rikotaan yhä eurooppalaisen
demokratian perusperiaatteita: sananvapautta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia<b>. </b>Hän
oli vaatinut lauseen poistamista. Lauseessa
ei mainittu Venäjää, mutta isänmaallisena miehenä hän ymmärsi mistä oli kyse ja
oli pitänyt pitkän luennon </span>T<span style="background: white;">šetšenian sodan todellisista syistä. Kokouksen puheenjohtaja Christiane L. oli pyöritellyt kynää sormissaan ja kuunnellut kärsivällisesti. Hän kunnioitti
sananvapautta. Kun moskovalaiskirjailija
oli lopettanut, hän päätti kokouksen esittämällä, että jokainen kirjoittaisi
oman ehdotuksensa julkilausuman parantamiseksi ja toisi sen hänelle ennen
matkan päättymistä.<o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><o:p><span style="font-size: medium;"> </span></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;">Moskovalaiskirjailijan paperi käsitteli kirjettä Putinille ja
Minskissä käytyä pyöreän pöydän keskustelua, joka oli aiheuttanut mielenkuohua
junan edellisellä etapilla. Hänen
paperinsa mukaan ne 84 kirjailijaa, jotka olivat allekirjoittaneet vetoomuksen </span>T<span style="background: white;">šetšenian sodan lopettamiseksi, eivät
ymmärtäneet, että itse asiassa
he kannattivat terrorismia. Mitä taas ukrainalaisiin tulee, he ovat
harhaanjohtajia, riidankylväjiä ja provokaattoreita, jotka ovat rikkoneet
junassa vallinneen hyvän yhteishengen,
mitä hän pahoittelee
syvästi. <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> Hänen paperistaan
puhuttiin baarivaunussa. Useimpien mielestä se
oli poliittinen teko, joka jakoi mielipiteitä ja aiheutti säröilyä kollektiivisessa tajunnassa. Junan kolke häiritsi keskustelun kuuntelua enkä päässyt perille,
mitä kaikkea hänen paperistaan sanottiin,
mutta se kävi selväksi, että
Eurooppa oli kahtiajakautunut, yhteistä
Eurooppaa ei ollut eikä tulisi koskaan olemaan. Kirjallisuus ei ollut erillään politiikasta
eikä politiikkaa erillään junamatkailusta.
Venäläiset katsoivat
Eurooppaa eri suunnasta kuin länsieurooppalaiset, <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Romanin paperi on pelkkää paskaa, minä en koske siihen tikullakaan”, ilmoitti
Virginia pontevasti ja sitten hän sanoi minulle: <o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; tab-stops: 72.0pt 144.0pt 216.0pt 288.0pt 360.0pt 432.0pt 504.0pt 576.0pt 648.0pt 720.0pt 792.0pt 864.0pt 936.0pt 1008.0pt 1080.0pt 1152.0pt 1224.0pt 1296.0pt 1368.0pt 1440.0pt 1512.0pt 1584.0pt; text-align: justify; text-autospace: none;"><span style="background: white;"><span style="font-size: medium;"> ”Lähdetään, täältä
ei saa enää edes kahvia. Minulla on sinulle jotain muistoksi.”<o:p></o:p></span></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="background: white; color: #333333;"><span style="font-size: medium;">
</span></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><span style="background: white;">Hän antoi runonsa, </span>jonka oli kääntänyt englanniksi. Pitkä runo
suhteen päättymisen tuskasta. Se alkoi sanoilla: ”<i>Rakkaus ei ole koira joka palaa illalla kotiovellesi” </i><span style="font-family: georgia;">ja päättyi säkeisiin</span> <i>”Minä olen jo toisella asemalla/ toisilla raiteilla/ tukkani
ei ole enää suora"</i></span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;">Lisää kirjallisuusjunasta täällä;</span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><i><br /></i></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><i><a href="https://www.humansinthe.eu/stories/europesliteratureexpress">https://www.humansinthe.eu/stories/europesliteratureexpress</a></i></span></p><p class="MsoNormal" style="background: rgb(254, 253, 250); line-height: normal; margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; mso-margin-top-alt: auto;"><span style="background: white; color: #333333; font-size: 12pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><br /></span></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; margin-left: 42.55pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><br /></p><p><br /></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-59695073470602189682022-03-28T23:20:00.002+03:002022-03-31T00:39:29.386+03:00Muisto vuodelta 2000: Vetoomus Putinille<p> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDx8gZ2-fpRRZP7uAsPjMWMURmc3CTI4_14AINhkKVbWqMLyl7kW330BPHGb0K5Jk-hqEAnh4eKA0TNK6MWCbc9YOhWVJV-MQ0g9XdHhsYpu8R8Wsui2xTbY6G9tJpRgmlm94mdaazvb1p_zqX0JJl76YDiq3V7BBvT2nCvpoyDvBnMT7Fpd4/s809/2022-03-28%20(2).png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="809" data-original-width="805" height="603" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDx8gZ2-fpRRZP7uAsPjMWMURmc3CTI4_14AINhkKVbWqMLyl7kW330BPHGb0K5Jk-hqEAnh4eKA0TNK6MWCbc9YOhWVJV-MQ0g9XdHhsYpu8R8Wsui2xTbY6G9tJpRgmlm94mdaazvb1p_zqX0JJl76YDiq3V7BBvT2nCvpoyDvBnMT7Fpd4/w599-h603/2022-03-28%20(2).png" width="599" /></a></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">Kuvakaappaus itävaltalaisen <a href="https://www.diepresse.com/6117044/juri-andruchowytsch-es-gibt-etwas-viel-viel-schlimmeres-als-den-tod?fbclid=IwAR0waKy2qM_CBcnUbiE4HYSCksZEdfdB6bOrgpmsIlH1rD57Mt4WRB8UyAY">Die Pressen nettisivulta</a> 27.3.2022. Kuvassa ukrainalainen kirjailija Juri Andrukhovyts (mahdottoman vaikea sukunimi suomalaisen muistaa). Häneltä on vuonna 2000 ilmestynyt suomeksi romaani <i>Perversio</i> ( suom. Eero Balk). Kirja on kokeellinen yhteiskunnallinen romaani, metafiktio, parodia ja absurdi hupailu <a href="http://kirjasampo.fin">kirjasampo.fi</a> mukaan.</span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: georgia;">Juri Andruchovyts sanoo haastattelun otsikossa: " On jotain paljon, paljon pahempaa kuin kuolema." Haastattelun alussa sanotaan, että </span><span style="-webkit-font-smoothing: antialiased; background-color: white; box-sizing: inherit; color: #000e1a; font-family: georgia; text-align: left; vertical-align: inherit;">Juri Andrukhovych, yksi kuuluisimmista ukrainalaisista kirjailijoista, on edelleen maassa valmiina taistelemaan. Hän puhuu </span><span style="-webkit-font-smoothing: antialiased; background-color: white; box-sizing: inherit; color: #000e1a; font-family: georgia; text-align: left; vertical-align: inherit;">Länsimaisen pelon tappavuudesta, "suuresta"kulttuurista sodanlietsojana ja tyrannina. </span><span style="-webkit-font-smoothing: antialiased; background-color: white; box-sizing: inherit; color: #000e1a; font-family: georgia; text-align: left; vertical-align: inherit;">Mutta myös kielestä "jota ennen kutsuttiin venäjäksi".</span></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="-webkit-font-smoothing: antialiased; background-color: white; box-sizing: inherit; color: #000e1a; font-family: georgia; font-size: medium; text-align: left; vertical-align: inherit;"><br /></span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: medium; text-align: justify;">Koska haastattelu on maksumuurin takana, en tietäisi mitä hän sanoi "kielestä, jota ennen sanottiin venäjäksi" ellen olisi lukenut <i>Die Pressen</i> Facebook -sivulta <a href="https://www.facebook.com/search/posts/?q=die%20presse">Risto Niemi-Pynttärin</a> eilistä postausta, jossa hän kirjoittaa:</span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span></div><p></p><div class="cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql o9v6fnle ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">"Kun kuuntelee venäläisten sotilaiden puhelinkeskusteluja, joita on vuotanut internetiin: ukrainalainen joutuu kuulemaan jotain itseensä kohdistuvaa, joka loukkaa ihmisenä olemisen ydintä. Solvaus tuntuu erityisen pahalta silloin, kun kuulet sotilaan soittavan äidilleen tai naisystävälleen, ja toisiaan rakastavat venäläiset jakavat keskenään vihaa, solvauksia ja väkivaltaisia fantasioita ukrainalaisia kohtaan. "</span></div></div><p></p><div><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;">Andruchowytsch sanoo ”Siinä joutuu kokemaan venäjän kielen barbaarisen käytön, tuon seksuaalisten törkeyksin höystämän kielen, jota kutsutaan termillä ”mat”. Kaikki se mitä itse rakastat Ukrainassa, tulee korviisi kuvottavaksi muuttuneena. Äidit ja naisystävät Venäjällä uskovat sokeasti siihen viholliskuvaan, mikä ukrainalaisista on annettu. "</span></span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"> Minä tulkitsen: Kirjailijan korvaan ja sieluun tuollainen kielenkäyttö on pahempaa kuin kuolema. Se kertoo hirvittävästä raakuudesta.</span></span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: georgia; font-size: large; text-align: justify;"> </span><span style="font-family: georgia; font-size: medium; text-align: justify;">Olen ajatellut viime aikoina ukrainalaisia matkatovereitani, joista Juri Andruchovytsi</span><span style="font-family: georgia; font-size: large; text-align: justify;">a</span><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"> oli yksi kesällä 2000 kuusi viikkoa kestäneellä kirjallisuusjunan matkalla Euroopassa. Kun juna saapui Moskovaan heinäkuussa, ukrainalaiset kirjoittivat Putinille vetoomuksen, että hän lopettaisi lasten ja vanhusten tappamisen </span></span><span style="background-color: white;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">Tšetšeniassa:</span></span></div><div><span style="background-color: white;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><br /></span></span></div><div><i style="text-align: justify;"> Rakas Herra Presidentti. Me, kansainvälisen
Literature Express Europe 2000 -projektin osanottajat olemme syvästi
huolestuneita <span style="background: white;">armeijan ja
turvallisuuspalvelun suorittamista sotilaallisista toimenpiteistä Itškerian
tasavallassa. Tämä sota jonka väitetään suuntautuvan ”terroristeja” vastaan, kohdistuu
pääasiassa naisiin, lapsiin ja vanhuksiin.
Se raunioittaa maan – tosiasiassa tuhoaa täydellisesti koko pienen
tšetšeenivaltion, joka on ollut lujasti osa Venäjän imperiumia 1800-luvulta
asti.</span></i></div><p></p><div>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><i><span style="background: white;"> Me
vetoamme vakavasti Teihin Herra Presidentti, että osoittaisitte suuren maan
suuren johtajan laupeutta ja järkeä, mutta ennen kaikkea humanismia, ja
käyttäisitte sekä poliittisia että diplomaattisia taitojanne ja hallinnollisia
voimavarojanne saadaksenne häpeällisen verenvuodatuksen loppumaan ja
ratkaistaksenne konfliktin rauhanomaisesti neuvottelujen kautta. Tämä sota tuo
kuolemaa ja tuhoa tšetšeeneille, mutta myös Venäjän kansalle. Se vaarantaa
maanne demoralisoimalla armeijan, herättämällä pahimmat eläimelliset vaistot
sotilaissa ja lietsomalla pseudoisänmaallista muukalaispelkoa venäläisessä
yhteiskunnassa. <o:p></o:p></span></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><i><span style="background: white;">Me uskoisimme mielellämme, että uusi Venäjä
astuu uudelle vuosisadalle vapautuneena imperialististen kunnianhimojen
vanhasta taakasta ja aikansa eläneestä halusta hallita muita kansoja.<o:p></o:p></span></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><i><span style="background: white;"> Syvästi kunnioittaen,<o:p></o:p></span></i></p>
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0cm; mso-layout-grid-align: none; mso-pagination: none; text-align: justify; text-autospace: none;"><i><span style="background: white;">
Eurooppalaiset kirjailijat </span></i><span style="background: white;"> <o:p></o:p></span></p></div><p></p><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;">Noin 80 kirjailijaa junan noin sadasta kirjailijasta allekirjoitti vetoomuksen. Se lähetettiin Putinille Kremliin. </span></span><span style="font-family: georgia;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"> </span></span><span style="background-color: white;"><span style="font-family: georgia;">Tšetšenian sota ei loppunut. Minulla ei ole tietoa saiko Putin koskaan kirjailijoiden vetoomusta.</span></span></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><br /></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="line-height: 150%;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: georgia;"> </span><span style="font-family: georgia;">Poliittiset
tunteet velloivat kirjallisuusjunassa vetoomuksen jälkeen. Juopa lännen
ja idän välillä repesi kuiluksi. matkanjohtaja Thomaksen unelma kirjallisuusjunasta lännen
ja idän kohtaamispaikasta romuttui hyvää vauhtia. Junan seuraavassa pysähdyspaikass</span></span><span style="font-family: georgia; font-size: large;">a </span><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: georgia;"> Minskissä</span><span style="font-family: georgia;"> m</span></span></span><span style="font-size: medium;"><span style="background: white; font-family: georgia; line-height: 150%;">oskovalaiskirjailija syytti
ukrainalaiskirjailijoita riidankylväjiksi, jotka levittävät disinformaatiota. Heidän kirjoittamansa
vetoomus Putinille </span><span style="font-family: georgia; line-height: 150%;">T</span><span style="background: white; font-family: georgia; line-height: 150%;">šetšenian sodan lopettamiseksi oli hänen mielestään Venäjää vastaan
suunnattua juonittelua. Ukrainalaiset harjoittivat hänen mukaansa poliittista masinointia, jonka tarkoituksena on antaa
huono kuva Venäjästä ja eristää se muusta Euroopasta. Siksi he kirjoittivat vetoomuksen Putinille ja keräsivät kirjailijoilta siihen allekirjoituksia. Minskissä he jatkoivat provokaatiota
järjestämällä pyöreän pöydän keskustelun, joka oli moskovalaiskirjailijan mukaan "kuvottavaa neuvostopropagandistiseen tyyliin.”</span></span></div><div style="text-align: justify;"><span style="background: white; font-family: georgia; font-size: medium; line-height: 150%;"><br /></span></div><div><span style="background: white; font-family: georgia; font-size: medium; line-height: 150%;">Kirjallisuusjuna oli hieno yritys yhdistää Venäjä ja muu Eurooppa, mutta itä ja länsi eivät kohdanneet. Mahtanevatko kohdata koskaan?</span></div><div><span style="background: white; font-family: georgia; font-size: large; line-height: 150%;"><br /></span></div><div><span style="background: white; font-family: georgia; font-size: medium; line-height: 150%;">Linkki kirjallisuusjunaan</span><span style="background: white; font-family: georgia; font-size: large; line-height: 150%;">: <a href="https://www.humansinthe.eu/stories/europesliteratureexpress?rq=Anita%20Konkka">humans in Europe</a></span></div><div><br /></div><div> </div><div><br /></div><p></p><p></p><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><br /></span></div><p></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-56988325319974577452020-10-19T20:23:00.000+03:002020-10-19T20:23:47.635+03:00Punainen myrsky<p><br /> </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-NtSbTM-4aI0/X43DYd8N2yI/AAAAAAAAi-k/9cmKc0bJNacU09uptxVwtoUWKCu7YLsCQCLcBGAsYHQ/s1325/Punainen%2Bmyrsky.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1325" data-original-width="889" height="492" src="https://1.bp.blogspot.com/-NtSbTM-4aI0/X43DYd8N2yI/AAAAAAAAi-k/9cmKc0bJNacU09uptxVwtoUWKCu7YLsCQCLcBGAsYHQ/w393-h492/Punainen%2Bmyrsky.JPG" width="393" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #050505; text-align: left; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: georgia;"><span style="font-size: 15px;">K</span><span style="font-size: medium;">ansikuvataidetta 90 vuoden takaa. </span></span></span><span style="background-color: white; color: #050505; font-family: georgia; text-align: left; white-space: pre-wrap;"><span style="font-size: medium;">Tekijä taidemaalari Eeli Jaatinen, kustantaja Otava.</span></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #050505; font-size: 15px; text-align: left; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></span></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><span style="background-color: white; color: #050505; text-align: left; white-space: pre-wrap;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">Lainasin "<i>Punaisen myrskyn" </i> kirjastosta. Siitä päätellen että kirjan etu- sekä takasivulla on leima:"Vain lukusalikäyttöön", kirja on joskus ollut arveluttavaa luettavaa. Luin kirjan viikonlopulla. Kansikuva vastasi sisältöä. Kirja kuvaa 14-vuotiaan Erkin seksuaalista heräämistä vuonna 1919. "Vallankumous teki Erkistä niinkuin monesta muustakin lapsesta aikuisen. [...]Vallankumous päästi hänessä niinkuin sadoissatuhansissa muissakin kaikkein villeimmmät ja alkuperäisimmät vaistot liikkeelle," kirjan kertoja kirjoittaa. Minua hämmästytti mm. miten estottomasti kertoja kuvasi sadomasokismia naismiliisin ( ent.nunnan) kanssa.</span></span></div><p></p><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"> <i>Punainen myrsky</i> ilmestyi vuonna 1931. Viisi vuotta myöhemmin 31 vuotta täyttänyt kypsä kirjailija sanoutui irti teoksestaan. Hän piti sitä aloittelevan kirjailijan kypsymättömänä työnä. "Aivan erityisesti minua nyt jälkeenpäin harmittaa, että annoin vaikuttaa liikaa itseeni silloisen muotisuunnan ja menin romaanin muutamissa kohdissa liiaksi eroottisiin asioihin," hän kirjoitti. </span></div></div><div class="o9v6fnle cxmmr5t8 oygrvhab hcukyx3x c1et5uql ii04i59q" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space: pre-wrap;"><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"> Kun vähän googlasin, minulle selvisi, että vuonna 1931 ilmestyi Mika Waltarin <i>Appelsiininsiemen</i>, joka Wikipedian mukaan herätti kohua moraalittomuudellaan, koska siinä kuvattiin esiaviollista seksiä. Samana vuonna sekä Otava että WSOY hylkäsivät Pentti Haanpään <i>Noitaympyrän.</i> Se oli yhteiskunnallisesti vaarallinen teos, ilmeisesti sen takia, että työtön Pate Teikka loikkasi Neuvostoliittoon. Politiikka taisi vaikuttaa siihen mitä kustannettiin.</span></div><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><br /></span></div><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;">Harmillista, että minun piti palauttaa kirja tänään ( 19.10.2020) kirjastoon. Se oli ollut minulla jo neljä kuukautta lainassa, ja olisi voinut olla vielä viidennenkin kuukauden, ellei joku olisi varannut sitä. Harmittaa siksi, että se on aineistoa kirjaprojektiini, jonka nimi on "Isäni tarina". Urho Torikka oli isäni pseudonyymi, kunnes hän hylkäsi Urho Torikan sekä tämän tuotannon ( kaksi romaania ja joitakin näytelmiä) ja ryhtyi kirjoittamaan Juhani Konkkana.</span></div><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-family: georgia; font-size: medium;"><br /></span></div><div dir="auto" style="text-align: justify;"><span style="font-size: medium;"><span style="font-family: georgia;">Lisätietoa Eeli Jaatisesta. Nimeä ei ehkä moni tunne, mutta monen lapsuudenkodissa seinällä on ollut jäljennös tai painokuva hänen <i>Suojelusenkeli</i> -maalauksestaan, jossa kaksi lasta kulkee yössä hataralta näyttävän sillan ylitse ja </span><span style="font-family: georgia;"> isokokoinen ihana enkeli turvaa heidän kulkuaan. </span></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: georgia;"><br /></span></div><div dir="auto" style="font-size: 15px; text-align: center;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-kO2ftPmnacw/X43Is7K9ApI/AAAAAAAAi-w/lnncagBAqXQV9tsfwTmvlQZS3Ond5HBHQCLcBGAsYHQ/s320/painokuva-suojelusenkeli-eeli-jaatinen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="320" data-original-width="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-kO2ftPmnacw/X43Is7K9ApI/AAAAAAAAi-w/lnncagBAqXQV9tsfwTmvlQZS3Ond5HBHQCLcBGAsYHQ/s0/painokuva-suojelusenkeli-eeli-jaatinen.jpg" /></a></div><br /><span style="font-family: georgia;"><br /></span></div><div dir="auto" style="font-size: 15px;"><br /></div><div dir="auto" style="font-size: 15px;"> </div></div><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-79777677550949570272020-06-23T17:22:00.004+03:002020-06-24T17:54:14.561+03:00 Kunnia - naisasiaa ja brittisarkasmia Rachel Cuskin tapaan<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-UjyQelk6_7U/XvII-cTbewI/AAAAAAAAiS8/lPsTsYe3WMQVXx3h4X6ziOwf_e9EkA2OwCK4BGAsYHg/s942/Kudos%2B1.JPG" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="942" data-original-width="756" height="500" src="https://1.bp.blogspot.com/-UjyQelk6_7U/XvII-cTbewI/AAAAAAAAiS8/lPsTsYe3WMQVXx3h4X6ziOwf_e9EkA2OwCK4BGAsYHg/w401-h500/Kudos%2B1.JPG" width="401" /></a></div><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font face="times">V<font size="5">uosi sitten luin Rachel Cuskin <i>Ääriviivat</i>
ja <i>Siirtymän</i>,
trilogian kaksi ensimmäistä osaa ( suom.
Kaisa Kattelus. S&S, 2018 ja
2019). Ihastuin niihin , että en malttanut odottaa kolmannen
osa ilmestymistä, vaan ostin sen.
Sen nimi oli <i>Kudos</i>
englanniksi, mikä tarkoitti "kirjaimellisesti sanaa ’palkinnot’, vaikka alkuperäisessä [kreikkalaisessa] muodossaan se viittasi sellaisiin laajempiin käsitteisiin kuin tunnustus tai
kunnianosoitus ja lisäksi johonkin, minkä joku toinen voi vilpillisesti omia
itselleen”, selittää nuori
opaspoika Fayelle. Poika oli
saanut koulunsa parhaan oppilaan
palkinnon, jonka nimi on Kudos. </font></font></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font face="times" size="5">Suomeksi
kolmannen osan nimi on <i>Kunnia </i>(suom.
Kaisa Kattelus. S&S 2020).<i> </i> Faye on
selvinnyt avioerosta ja mennyt uusiin naimisiin, mikä käy selville
jostain sivulauseesta. Hän matkustaa kirjallisuusfestivaaleille maahan, jonka
nimeä ei kirjassa mainita, mutta minusta se maa muistuttaa Portugalia.
Jakarandat kukkivat kaupungin bulevardeilla ja monilla kuuluisilla aukioilla,
mistä päätellen on kesäkuu ja kaupunki on ilmeisesti Lissabon. Jokavuotinen
kirjallisuusfestivaali pidetään esikaupungissa
meren rannalla lähellä satamaa. Jalkapalloilun Euroopan mestaruuskilpailut ovat alkaneet
ja Englannissa on ollut Brexit -kansanäänestys, joten vuoden täytyy olla 2016.</font></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-family: "times new roman", serif; line-height: 150%;"><font size="5">Faye ei
ole paljon muuttunut
trilogian kahden ensimmäisen osan jälkeen. Mutta jotain hän on oivaltanut kärsimyksestä: </font></span><font size="5"><i>”kärsimys on mahdollisuus, mutta en
välttämättä koskaan saisi selville, onko
niin ja miksi, sillä en ainakaan vielä
ole ymmärtänyt , mitä se kenties mahdollistaa. Tiesin vain, että kärsimyksestä
selviytyminen tuottaa tietynlaista
kunniaa ja vie totuuden äärelle
melkein ellei jopa täsmälleen samalla tavoin kuin paikallaan pysyminen”,</i></font><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">hän sanoo</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">naispuoliselle</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">haastattelijalle,
joka</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">jaarittelee ihmissuhteistaan ummet
ja lammet. </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">Minusta Fayen sanoissa on
kirjan ydinajatus. </span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5">Viime kesänä
kirjoitin <a href="https://akonkka.blogspot.com/2019/07/rachel-cusk-aariviivat-ja-siirtyma.html">Sanat-blogissa</a>,
miten nautin sekä <i>Ääriviivoista</i> että <i>Siirtymästä</i>, niiden
monikerroksisesta kerronnasta, joka ei tyhjene yhdellä eikä kahdellakaan lukukerralla. Arvelin, että kolmas osa ei
varmasti tule olemaan pettymys. Mutta toisin
kävi. <i>Kudos </i>jäi minulta kesken.
Ehkä se johtui englanninkielestä, jota ymmärrän vain pinnallisesti ja Cuskin tyypillisen englantilainen sarkasmi jäi kokonaan käsittämättä. </font><span style="font-size: x-large;">Kirjan henkilöt avautuivat Fayelle samoin kuin trilogian edellisessä osissa, ja hän kuunteli heidän ongelmiaan kuin kärsivällinen terapeutti, mutta useimmiten ilman empatiaa. </span><span style="font-size: x-large;">Minua ärsyttivät </span><i style="font-size: x-large;">Kudoksen </i><span style="font-size: x-large;"> kirjallisuusihmiset kuten:</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">1) kyyninen kustantaja,</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">joka puhui</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">kustannusalan vaikeuksista – ”suurin menetyksemme on ollut</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">sudoku”, hän sanoi. Joskus hän huvitteli</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">tonkimalla</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">”internetin alimpia syvyyksiä, joissa ihmiset</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">solvasivat</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">kirjoja.”</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">(Danten Jumalainen</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">näytelmä oli ”ihan perseestä”)</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;">2) nuori
kirjallisuuskriitikko, joka kehui Fayelle, että hänet tunnetaan maineen
tuhoajana tai luojana: ”huono arvostelu häneltä on kirjalle kuolinisku,”</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">minkä jälkeen</span><span style="font-size: x-large;"> hän </span><span style="font-size: x-large;">selvittää</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">kriitikon moraalisista
velvollisuuksista. Hän puhuu kuin kirjallisuusessee.</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;">3)
Kirjallisuusfestivaalin johtokuntaan kuuluva nainen, jonka ”oli yhä vaikeampi
hahmottaa tällaisten festivaalien tarkoitusta.” Hänen mielestään festivaaleille
kutsuttiin kirjailijoita, jotka olivat loistavia esiintyjiä, mutta
tuottivat</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">hänen mielestään kirjoja,
jotka ”olivat suorastaan keskinkertaisia.”</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5"><span style="font-family: "times new roman", serif;">Kun lopulta sain </span><i style="font-family: "times new roman", serif;">Kunnian </i><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">suomennoksen</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">käsiini ( tarkemmin sanottuna sähkökirjana</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">tabletille), ymmärsin</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">miten</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">englantilaista Cuskin </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">ihmiskuvaus on, mutta jostain syystä en</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">nauttinut</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">hänen </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">sarkasmistaan samalla tavalla</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">kuin aikaisemmin. </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">Minua ärsytti jopa itse Faye, joka seisoo
muiden henkilöiden takana, vaikenee kuin</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">hyvätapainen nainen, ei rohkene</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">astua</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">esiin, mutta</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">kertoo</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">naisten tapaan selän</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">takaa
julmia havaintojaan heistä. Miksei hän kerro omista ajatuksistaan ja
tunteistaan? Meinasin jättää kirjan taas kesken,</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">mutta juhannuspyhinä luin </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">kirjan kuitenkin </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">loppuun.</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">Jotainhan</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">siinä</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">täytyi olla, kun se oli herättänyt</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">niin paljon</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">ärtymystä minussa. </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">Aihe ainakin
oli tuttu, niin monilla kirjallisuusfestivaaleilla olin</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">ollut</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">yhtä ikävystyneenä ja ilkeämielisenä</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif;">kuin Faye. </span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">Peilasin</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif;">itseäni häneen.</span><span style="font-family: "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;">Kaiken takana oli</span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;">tietysti kateus kuten</span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;"> </span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;">niin usein</span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;">
</span><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;">kirjallisuus- ja taidemaailmassa.</span></font></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><span style="font-size: x-large;">Suhteeni Fayeen
muuttui vähitellen myötämielisemmäksi.</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">Hän</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">avautui</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">kirjan</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">lopussa</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">nuorelle haastattelijalle, ensimmäiselle joka</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">kyseli</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">ja halusi kuunnella häntä</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">eikä
vain puhunut omista</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">intresseistään. </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">Faye puhui velvollisuudesta ja vapaudesta ,
jonka todellista </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">olemusta oli miettinyt,
ja tajunnut</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">”että pyrkiessään </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">välttämään</span><span style="font-size: x-large;">
</span><span style="font-size: x-large;">ja lieventämään omaa kärsimystään, hän oli luovuttanut pois osan</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">vapaudestaan”. Hän puhui</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">pojastaan, joka oli muuttanut isänsä luo, sanoi
että hänellä oli</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">raskasta </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">ilman poikaa. Hän </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">pohdiskeli sanaa, jota oli vaikea kääntää ”mutta
jonka merkitys oli suurin piirtein </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">koti-ikävä vaikka on kotona, toisin sanoen
suru jolle ei ole syytä.” </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">Todennäköisesti
se sana oli portugalin ”saudade”, jota on yhtä vaikeata</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">kääntää millekään </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">kuin suomen ”sisua”. </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">Portugalilaiset puhuvat usein tuosta </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">tunteesta. Ehkä se on heidän
kansallistunteensa, joka</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">on vetänyt
heidät </span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">löytöretkille</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">ympäri maailmaa. Faye sanoo, että ”tämä ikävä
tai vaiva on luonteeltaan kuin kompassi, sen omistaja panee siihen kaiken
uskonsa ja menee minne ikinä se johdattaa, vaikka ulkonaiset olosuhteet
kehottaisivat</span><span style="font-size: x-large;"> </span><span style="font-size: x-large;">toimimaan päinvastoin.”</span></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5">Kiitos
Rachel Cuskin irjan, että vietin osan
toista juhannuspäivää National <a href="https://www.nationalgalleries.org/art-and-artists/features/joan-eardley">Galleries
Scotlandin nettisivustolla</a> katselemassa Joan Eardleyn ( 1921-1963) taidetta. Ellen
olisi lukenut <i>Kunnia</i>a loppuun asti, en olisi
ehkä koskaan tutustunut hänen töihinsä.<span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;"> </span></font></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5"><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;"><br /></span></font></p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5"></font></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><font size="5"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-Nqoh_rVZUPg/XvILvJ-IItI/AAAAAAAAiTY/OTOvL6t95aIXTJzFkE8PZd_DuSHac_kfwCK4BGAsYHg/s1000/Joan%2B%2BEardley%252C%2BTwo%2BChildren%252C%2B1963%2BKelvingrove%2B%2BArt%2BGallelry%2Band%2BMuseum%252C%2BGlawgow.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1000" data-original-width="995" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-Nqoh_rVZUPg/XvILvJ-IItI/AAAAAAAAiTY/OTOvL6t95aIXTJzFkE8PZd_DuSHac_kfwCK4BGAsYHg/s320/Joan%2B%2BEardley%252C%2BTwo%2BChildren%252C%2B1963%2BKelvingrove%2B%2BArt%2BGallelry%2Band%2BMuseum%252C%2BGlawgow.jpg" /></a></font></div><p></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: center;"> Joan Eardley. Two Children 1963, Kelvingrove</p><p class="MsoNormal" style="text-align: justify;"><font size="5"><span style="font-family: "times new roman", serif; text-align: left;"></span></font></p><div style="text-align: center;">
<p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: center;"> Art Gallery and Museum, Glawgow </p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: center;"><br /></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: justify;"><br /></p>
<p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: justify;"><o:p><font size="5">Kirjan
loppupuolella Fayella pitäisi olla haastattelu televisiossa teemasta ”Naiskirjailijoiden ja -taiteilijoiden
näkyvyysongelma”, mutta äänilaitteissa
on jokin vika. Sillä aikaa kun
teknikko korjaa vikaa, naispuolinen
haastattelija kertoo työstään ja kiinnostuksensa kohteista. Hän on opiskellut taidehistoriaa ja
tehnyt opinnäytetyön skotlantilaisen Joan Eardleystä, jonka asema on hänen mielestään esimerkki naistekijyyden
traagisuudesta, tosin erilainen kuin Louise Bourgeoisin (joka tuli näkyväksi vasta iäkkäänä kun hän oli
ruma, vanha ja vaaraton), tai runoilija Sylvia Plathin asema – ”hänhän on nyt meille
kaikille varoittava siitä,
millaisen hinnan joutuu maksamaan
biologisen tehtävänsä täyttämisestä</font>.” </o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: justify;"><o:p><br /></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0.0001pt 42.55pt; text-align: justify;"><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5">Sillä aikaa kun teknikot ähersivät viallisten
äänilaitteiden kanssa, haastattelija
pitää Fayelle esitelmän Eardleyn elämästä ja
taiteesta, joka ei saanut tunnustusta hänen elinaikanaa. Yksi maalaus sentään aiheutti skandaalin, se esitti <a href="https://www.nationalgalleries.org/art-and-artists/490/sleeping-nude?page=0&artists%5B14992%5D=14992&search_set_offset=16">alastonta
miestä makaamassa sängyn päällä</a>.
Maalauksen esillepanon jälkeen Eardleyn ovelle ilmestyi
miehiä tarjoutumaan alastonmalliksi.</font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5"><br /></font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5">Haastattelija kertoo, että hän on kamppaillut päästäkseen asemaan,
jossa ”voi oikaista vääryyksiä ja muokata keskustelutapoja
esittelemällä omasta mielestäni kiinnostavien naisten töitä.” Mutta hän ei pääse tekemään haastattelua
Fayesta, koska miesjoukko ei pysty
ratkaisemaan teknistä ongelmaa. Se on on hänestä käsittämättömältä – ”ja aikamoista kohtalon ivaa sen valossa, mistä
äsken puhuimme”, hän toteaa. Toisin
sanoen hän puhui.</font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5"><br /></font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5">Se jäi minulle hieman epäselväksi, miksi kirjan nimi on <i>Kunnia. </i> Onko naisen kunnia edelleenkin vaikeneminen kuten entisinä huonoina aikoina? Vai omiiko joku jotain joka ei kuulu hänelle?</font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><font size="5"><br /></font></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm 0cm 0cm 42.55pt; text-align: justify;"><br /></p></div><p class="MsoNormal"><font face="times"><font size="5"><br /></font></font></p><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-16214252430128761172020-06-04T14:59:00.001+03:002020-06-04T18:25:25.426+03:00 Identiteettipolitiikka ja sielun kolme osaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-GxlFq7KZZxg/XtjfhV1FDuI/AAAAAAAAiM8/CqtSMCqf8RMALRFhOkb-eD0RrDftjGk-wCLcBGAsYHQ/s1600/P1018627.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="743" data-original-width="905" height="523" src="https://1.bp.blogspot.com/-GxlFq7KZZxg/XtjfhV1FDuI/AAAAAAAAiM8/CqtSMCqf8RMALRFhOkb-eD0RrDftjGk-wCLcBGAsYHQ/s640/P1018627.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Tänä aamuna (4.6.) havahduin puoliunesta, kun joku puhui
radiossa identiteetistä. Hän väitti että identiteetti on<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mielikuvitusta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Miten
niin mielikuvitusta? ihmettelin. Olin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>äskettäin <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lainannut <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Francis Fukuyaman teoksen <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Identiteetti: Avostuksen vaatimus ja kaunan politiikka </i>(suom.<i style="mso-bidi-font-style: normal;"> </i>Antti Immonen. Docendo 2020). Fukuyama
on demokratian, markkinatalouden ja kansainvälisen politiikan tutkija
Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Hän sanoo puhuvansa tässä kirjassa identiteetistä siinä mielessä, koska se
on niin tärkeä tekijä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>aikamme
politiikassa. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Modernista identiteetintajusta
kehkeytyy nopeasti identiteettipolitiikkaa, jossa ihmiset vaativat arvonsa julkista
tunnustusta,” hän kirjoittaa. Niinpä, kun ihmiset heräävät vaatimaan arvonsa tasavertaista
tunnustamista, se laukaisee vallankumouksia.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="mso-spacerun: yes;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Fukuyama kertoo
pienestä tapahtumasta, joka
laukaisi liikkeelle arabikevään. ”Vuoden 2010 joulukuun 17. päivänä
poliisi takavarikoi tunisialaisen katukauppiaan Mohamed Bouazizin
kasvikärryistä tuotteet, koska hänellä ei ollut myyntilupaa. Naispuolinen
poliisi läimäytti häntä, takavarikoi hänen elektronisen vaakansa ja sylkäisi
häntä kasvoihin. Bouazizi kävi pormestarin toimistolla tehdäkseen valituksen ja
hakeakseen vaakansa takaisin, mutta
häntä ei suostuttu ottamaan
vastaan. Niinpä Bouazizi valeli itsensä
bensiinillä ja sytytti itsensä palamaan
huutaen: Kuinka te odotatte minun hankkivan elantoni.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Uutinen tapahtumassa ja sen aiheuttamat mellakat ja
mielenosoitukset levisivät nopeasti koko arabimaailmaan. Väki voimaantui
vaatimaan arvostusta ja oikeudenmukaisuutta.
Tällä hetkellä näyttää siltä,
että Yhdysvalloissa on tapahtumassa jotain samantapaista, kun
mellakat ja mielenosoitukset ovat levinneet Minneapolisista ympäri Yhdysvaltoja.
Mellakat alkoivat, kun George Floyd, musta mies, kuoli tukehtumalla
toukokuun 25.päivä toukokuuta. Valkoinen
poliisikonstaapeli tappoi hänet painamalla polvellaan
hänen kaulaansa katuun yhdeksän
minuutin ajan.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"> George Floydin
tapaus oli saanut minut lukemaan Fukuyaman kirja. Hän määrittelee, että modernissa
identiteettikäsityksessä yhdentyy kolme
erilaista ilmiötä:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="margin-left: 63.35pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo1; text-align: justify; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">1.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><!--[endif]--><span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Thymos
( kreikkalainen nimitys sielunosalle,
jonka Platon määrittelee sen <i>Valtiossa. </i> Sitä on vaikea kääntää, englantilaiset
ovat kääntäneet sen
sanalla ”spirit”, suomalaiset
sanalla ”kiihkeys”). Se n ihmisen universaali persoonallisuuspiirre,
jonka tavoitteena on tunnustetuksi tuleminen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-left: 63.35pt; mso-add-space: auto; mso-list: l0 level1 lfo1; text-align: justify; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%; mso-fareast-font-family: "Times New Roman";">2.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Sisäisen ja ulkoisen minuuden välinen ero.
Sekä sisäisen minuuden moraalisen arvon nostaminen ulkoista yhteiskuntaa
korkeammalle.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-size: 16pt; line-height: 150%; text-indent: -18pt;"> 3.<span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; line-height: normal;"> </span></span><span style="font-size: 16pt; line-height: 150%; text-indent: -18pt;">Kehittyvä
käsitys arvostuksesta, jossa tunnustetuksi ei tule vain ahdasrajainen joukko ihmisiä vaan kaikki ihmsiet.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-size: 16pt; line-height: 150%; text-indent: -18pt;"> </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16pt;">Lainasin</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">Fukyaman</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><i style="font-size: 16pt;">Identiteetin,
</i><span style="font-size: 16pt;">koska </span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">identiteettikysymykset ovat
kiinnostaneet minua lapsesta pitäen</span><span style="font-size: 16pt;">
</span><span style="font-size: 16pt;">Ensimmäisen kerran</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">törmäsin
konkreettisesti kysymykseen ”kuka minä olen” alle</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">kouluikäisenä, kun meidän perhe</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">muutti</span><span style="font-size: 16pt;">
</span><span style="font-size: 16pt;">uuteen taloon.</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">Pihalla
samanikäiset tytöt haukkuivat ryssäksi ja ajoivat nokkoset kädessä pihalta
pois. Itkuhan siitä</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">tuli.</span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">Kotona isä selvitti, että en ole ryssä vaan </span><span style="font-size: 16pt;"> </span><span style="font-size: 16pt;">inkeriläinen,</span><span style="font-size: 16pt;">
</span><span style="font-size: 16pt;">ja että inkeriläiset ovat suomalaisia.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"> Identiteettikriisejä on
sen jälkeen ollut
useita kuten kaikilla ihmisillä eri
elämänvaiheissa. Viimeisin kriisi tuli koronapanepidemian alussa, kun valtioneuvosto
”velvoitti karanteenin kaltaisiin
olosuhteisiin” so. pysymään kotona,
koska olen ikäni vuoksi ”hauras vanhus. ” Mutta en tunne itseäni
sellaiseksi. Se on ulkopäin
annettu identiteetti. En ole
vielä sujut sen kanssa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Fukyaman <i>Identiteetti</i>
on sellainen kirja, jota olisin mielelläni lukenut kynä kädessä ja
alleviivaillut sivuilta kohtia, jotka kiinnostivat minua erityisen paljon, kuten Platonin ” sielunosat”. Ruumiinosista kyllä puhutaan nykyään, niitä
on useita. Mutta sielunosia on vähemmän –
Freudillakin vain kolme: id, ego
ja superego.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"> Platonin <i>Valtiossa </i>Sokrates keskustelee sielunosista Adeimantoksen kanssa. Sokrates sanoo, että ”sielun himoitseva osa
kaipaa esimerkiksi ruokaa ja vettä. Mutta ajoittain janoinenkin mies on
juomatta, koska hän tietää että vesi on saastunutta ja että siitä voi sairastua
.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"> Sokrates kysyy: ”Mitä
tästä nyt pitäisi päätellä? Varmaankin, että tällaisen ihmisen sielussa on sen
puolen lisäksi, joka käskee juomaan, myös sellainen puoli joka, joka estää juomasta – toinen ja
vahvempi puoli kuin käskevä puoli?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Keskusteltuaan Adeimantoksen kanssa
Sokrates tulee
siihen tulokseen, että sielussa
toinen erillinen osa on laskelmoiva osa,
joka voi toimia sielun irrationaalisen, haluavan osan tarkoitusperien
vastaisesti. Mutta jos ihminen alistuu halun valtaan kuuntelematta järjen ääntä, niin sielun kolmas osa puuttuu asiaan ja herättää
ihmisessä kiukkua ja itseinhoa. Sokrates nimittää tätä sielun kolmatta,
henkistynyttä osaa ”thymokseksi”, jota
Fukuyama ei edes yritä kääntää. Hän
sanoo, että ” yli kaksituhatta
vuotta ennen nykyisen taloustieteen syntyä Sokrates ja Adeimantos ymmärsivät jotakin, mitä sen piirissä ei ole tajuttu. Halu ja järki ovat
ihmisen psyyken (sielun) osatekijöitä, mutta kolmas osa thymos toimii täysin
riippumatta noista kahdesta. Thymos on arvoarvostelmien tyyssija. […] Saadessaan
osakseen myönteisen arvostelman ihmiset tuntevat ylpeyttä, ja ellei heille sitä
suoda, he tuntevat joko kiukkua (koska uskovat olevansa aliarvostettuja) tai
häpeää (koska he tajuavat, etteivät ole yltäneet muiden ihmisten normien
tasalle).<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;">Fukuyaman <i>Identiteetin</i> keskeinen termi on thymos. Hän
on sitä mieltä, että nykyinen identiteettipolitiikka paikantuu juuri tähän sielun kolmanteen osaan eli
thymokseen. ”Poliittiset toimijat vääntävät kättä taloudellisista ongelmista
[…] Mutta itse asiassa suuri osa
poliittisesta elämästä liittyy vain heikosti taloudellisiin resursseihin.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16pt;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16pt;"> </span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: 16.0pt; line-height: 150%;"><span style="font-size: 16pt; line-height: 150%; text-indent: -18pt;"> </span> <o:p></o:p></span></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-34281223870324935592020-04-21T22:45:00.000+03:002020-04-23T21:29:33.081+03:00Välitila ja sijaistoimintoja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-URAil2REMkA/Xp9GtM7cKBI/AAAAAAAAh-g/QdMwI9Teu8EqIO5STLs94jNP_XxveIHgwCLcBGAsYHQ/s1600/V%25C3%25A4litila%2B3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="824" data-original-width="756" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-URAil2REMkA/Xp9GtM7cKBI/AAAAAAAAh-g/QdMwI9Teu8EqIO5STLs94jNP_XxveIHgwCLcBGAsYHQ/s640/V%25C3%25A4litila%2B3.JPG" width="585" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><i style="mso-bidi-font-style: normal;">”</i></b><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Se oli jatkuvassa muutoksessa elävä tila: merestä täyttömaaksi,
täyttömaasta metsiköksi ja metsiköstä kaupunkipuistikoksi… ja lopulta Suuren
romahduksen jälkeen, mereksi taas.” </i>Se sijaitsi itäisessä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Helsingissä postinumero 00580:n<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>alueella. Petteri Paksuniemi<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kuvaa tuota <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>joutomaata novellikokoelmassa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Välitila </b>(Kovasana<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kustannus, Turku 2019).<b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><i><span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;">”Mutta juuri tietoisuus
paikan ja tilan väliaikaisuudesta antoi sille merkitystä, ainutkertaisuutta;
olin tämän välitilan näkijä ja kokija, aikalainen, joka katoaisi sen katoamisen
myötä”, </span></i><span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;">toteaa niminovellin nimetön minäkertoja. Hän sanoo olevansa ”entinen iskelmänikkari”,
kulttuurintuottaja<i>, </i>jonka ”täydelliseen varattomuuteen vajoaminen
ei olisi oikeaa, aitoa köyhyyttä, vaan itse tehtyä ja harkinnanvaraista
köyhyyttä, fransiskaaniveljien kutsumuksellisesta varattomuutta.”Ah, miten
nautinkaan määritelmästä ”kutsumuksellinen varattomuus”, jollaista en ikinä
olisi itse keksinyt! Paksuniemen novelleista löytyy kielellisiä
riemunaiheita,</span></span><span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"> <span style="font-size: 14pt;"> </span><span style="font-size: large;">mustaa huumoria ja
viistoa itseironiaa. Minä symppaan tämän tyyppisiä kirjoittajia.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><b>Välitilassa</b> elävä ”iskelmänikkari” on päätynyt ranta-asukiksi
menetettyään tulolähteensä sen jälkeen, kun iskelmälaulaja Kotka, ainoa, jolle hänen
sanoituksensa olivat vielä
kelvanneet, oli parantumattomasti sairastuttuaan lopettanut kiertueet ja uusien
laulujen levyttämisen. Hän yrittää tottua
omaan tilaansa, pitää jonkinmoista järjestystä elämässään ja uskotella
itselleen, että näin on hyvä. Välillä hän hämmästelee, miten näin pääsi käymään
ja hänen on vaikea hyväksyä olotilaansa.
Kesken lukemisen sain déjá-vun – minähän olen tavannut jossain tuon miehen!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;">Kirjahyllyssäni on pari Paksuniemen aikaisempaa novellikokoelmaa. Tein pikaetsinnän ja löysin iskelmänikkarin <i>Mukavuusalueen </i>(Joko-Joko 2015) novellista ”Erään trilogian päätösosa”.
Avioliitto on päättynyt, mies on palannut Helsingin eteläosista katkaisuaseman kautta takaisin
Pitkänsillan pohjoispuolelle. Hän elää siirtymäaikaa. Levymyynti oli alkanut
sakata, mutta hänellä oli vielä rahaa vuokrata asunto, ostaa uusi talvitakki ja
syödä ulkona. Minä vaikutuin
novellin surumielisestä lopusta. </span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Jatkoin takautuvaa lukemista. Kokoelmassa
<i>Jouten</i> (Avain 2011) oli
novelli ”Lohturätti”, joka kertoi
iskelmänikkarin avioliittoon hajoamistilasta. Hänen lisäkseen kokoelmasta löytyi toinenkin <i>Välitilasta
</i> tuttu mies – Johan
Järnestedt, joka lahjoitti aikoinaan varhaiset päiväkirjat SKS:n kirjallisuusarkistoon ja katuu sitä nyt katkerasti. Hän päätti hävittää myöhemmät päiväkirjansa luettuaan
Matti Klingen päiväkirjasarjan. Minua jäi askarruttamaan mikä mies tämä Järnstedt on – luulosairas vai vainohullu, koska luulee että kaikki tuttavat ovat käyneet
lukemassa sen päiväkirjoja SKS:n arkistossa. <i>Jouten -</i>kokoelman novellista ”Johan
Järnstedtin myöhemmiltä vaiheilta” selvisi että hän oli kuvataitelija, joka oli
tehnyt taidelakon, ruvennut
pitämään päiväkirjaa ja hänestä oli tullut julkkis, kun
ykkössanomalehden viikkoliite oli
pyytänyt häntä pitämään nettipäiväkirjaa
lakostaan.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Koska kirjastot on suljettu koronaviruksen
takia, en ole päässyt tutkimaan ovatko iskelmänikkari
ja Järnstedt mukana jo Paksuniemen
ensimmäisessä kokoelmassa <i>Ammattimies
</i>( Tammi 1997). Sen
jälkeen kun Tammella alkoi mennä huonosti 2010 –luvun alkupuolella ja vähälevikkiset kirjailijat, kuten novellistit ja runoilijat, piti siivota sieltä pois, Paksuniemen myöhemmät novellikokoelmat (4 kpl) ovat
ilmestyneet pienkustantajilla. Toivoisin
että häneltä julkaistaisiin joskus tulevaisuudessa ”Valitut novellit”, jotta hänen
henkilöidensä vaiheita voisi seurata yksien kansien välissä, mutta se taitaa olla
aika vanhanaikainen toive. Entiseen
aikaan valittujen runojen ja kertomusten
kokoelmia julkaistiin, mutta ei enää
nykyään. Minusta tuntuu masentavasti siltä, että kirjallinen
sivistys alkaa olla täysin hukassa.
Että se on jo joutunut jollekin
syrjäiselle joutomaalle. Kunpa
se olisi vain välitila!</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"> Jos saisin valita mitä novelleja ottaisin <b>Välitila
-</b>kokoelmasta Paksuniemen Valitut
novellit -kokoelmaan, niin valitsisin
täysin subjektiivisin perustein
niminovellin ja ”Johan Järnstedtin päiväkirjojen” lisäksi ”Kosketuksen”, koska se käsittelee ihmisen yksinäisyyttä, kosketuksen
kaipuutta ja eläinsuhteen
( tässä tapauksessa hyönteissuhteen)
merkitystä, vaikka se onkin yksipuolinen
suhde. ”Kouvolan kasvot” on pakko ottaa mukaan, vaikka minulla ei ole suhdetta
punkkiin eikä kahdeksankymmentäluvun punkkarisukupolveen, enkä edes pidä punkista,
mutta minun poikieni isä oli Kouvolasta kotoisin. ”Loihtuja ja loihtulukuja” ottaisin mukaan
entisenä folkloristiikan opiskelijana, koska
se kertoo kansanperinteen kerääjästä J.G.Styrmanista, joka lähti Lappiin keräämään saamelaisten uskomuksia ja katosi
keräysmatkalla.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Novellin ”Sijaistoimintoja” valitsisin "valittuihin",
koska samastuin täysin novellin minäkertojan yritykseen kirjoittaa
esseetä sijaistoiminnoista, ja koska nautin hänen
aloittamisahdistuksestaan aivan älyttömästi. Mitä tahansa
kirjoitustyötä aloittaessani oli se
sitten kotiaine lukiossa, seminaariesitelmä
yliopistossa ja gradun tai romaanin
kirjoittaminen, niin olen harrastanut
samoja sijaistoimintoja kuin novellin kertojakin
lukuun ottamatta onaniaa sekä ilmoitusta Facebookissa some-lakosta koska
aion paneutua tekeillä olevan jutun ( romaanin,
esseen, esitelmän jne.) <i>taustamateriaaliin</i>. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Ennen kuin aloitin tämän
blogijutun, surffailin netissä. Ensimmäisenä
tutkin Petteri Paksuniemen julkaisuhistorian Kirjasammosta. Sen jälkeen etsin hänen
kirjojensa arvosteluja ja blogikirjoituksia, joita oli ällistyttävän vähän. Hesarissa
oli ihme kyllä arvostelu
<b>Välitilasta, </b>tosin kokoelman nimi oli digihesarissa väärin: Välitiloja! Toivottavasti se on ollut paperi-hesarissa oikein. Kun Googlasin ”välitilaa” ja sain monta sivullista
keittiön välitiloja, kunnes päädyin kuoleman jälkeiseen välitilaan
eli bardoon, joka kestää viisi
kuusi viikkoa, ja vietin
useamman tovin lukemalla millaista
siinä välitilassa on. Minua viehätti erityisesti että jos bardossa nousee esiin voimakkaimpana tunteena hämmennys, niin mieli yrittää piiloutua kivien ja pensaiden väliin. ”Tällä tavoin
olennot saavat neljä tassua ja ilokseen kauniin turkin kesäksi ja talveksi. ” En
tiennytkään että tuossa välitilassa on kiviä ja pensaita. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Palasin bardosta etsimään netistä
tietoja J. G. Styrmanista. Ei
löytynyt. Kävin Kansallisarkiston
sivuilla, ei löytynyt sieltäkään, ei myöskään Kansalliskirjaston sivuilta. Aloin epäillä,
että J. G. Styrman on Paksuniemen keksimä henkilö. Ei kirjailijoihin voi luottaa, ne ovat epäluotettavia kertojia. Styrmanin
tarina oli kirjoitettu kuin perinteinen novelli, jossa on yllättävä käänne loppupuolella, novellin teoriassa sitä
on sanottu ”haukka-teoriaksi”. Googletin haukka-teoriaa.
Se löytyi, ja sain tietää
että sitä oli käyttänyt ensimmäisenä Boccacio Decameronen viidennen päivän
yhdeksännessä kertomuksessa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"> Koska Decamerone on
ajankohtainen näinä koronakaranteenin päivinä, rupesin lukemaan
sitä kertomusta eilisiltana
myöhään ja nukahdin kesken
kaiken. Tänään (21.4. 20)
iltapäivällä kello kolmen jälkeen
käveltyäni ensin Uutelan lenkin, paistettuani mustikka-vadelma piirakan ja tehtyäni muita sijaistoimintoja, aloin vihdoinkin kirjoittaa tätä blogijuttua,
ja nyt kun kello on 21.48, lopetan
kirjoittamisen.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-21368713883380994702020-04-13T20:30:00.005+03:002020-04-13T20:54:39.773+03:00Pandemia kirjallisuudessa - Raskolnikovin ruttouni<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ud5_NwIGGx4/XpSduU0E8-I/AAAAAAAAh54/d2NMTPFPnFMKUo83zr3F_VK1HBioyMQzACLcBGAsYHQ/s1600/Dostojevski%2BGirard.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-ud5_NwIGGx4/XpSduU0E8-I/AAAAAAAAh54/d2NMTPFPnFMKUo83zr3F_VK1HBioyMQzACLcBGAsYHQ/s640/Dostojevski%2BGirard.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Kuvassa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>pääsiäislukemistani:<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Dostojevskin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Rikos ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>rangaistus</i><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>( suom. Olli Kuukasjärvi) ja René
Girardin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span><i style="mso-bidi-font-style: normal;">Kellariloukon psykologia</i> (<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>suom. Olli Sinivaara ja Tuukka Sandström. Idiootti 2019).</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Lainasin Girardin <i>Kellariloukon psykologian</i> ennen kuin kirjastot suljettiin koronaviruksen
takia - asia joka sivumennen sanoen on harmittanut eniten:
miksi kirjastot suljettiin, mutta kapakat saivat olla
auki huhtikuulle asti? Taas introvertteja sorrettiin! Girardin kirja on
uutuudenjäykkä, tuskin sitä kukaan on
ennen minua lainannut ja lukenut.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><i>Kellariloukon
psykologia</i> sisältää neljä kirjallisuusesseetä ja liitteenä (suom. Tuukka Sandström)Dostojevskin neljä
kirjettä Wrangelille vuodelta 1856. Dostojevski koskettelee kirjeissä kolmiodraama, jonka yhtenä osallisena hän. Tuleva vaimo Maria Dmitrijevna Isajeva oli toinen
ja opettaja Vergunov, johon Maria Dmitrijevna rakastui, triangelin kolmas kulma.
Girardin mukaan tämä draama oli avainkokemus, joka toistuu Dostojevskin
tuotannossa. Girard käsittelee aihetta kokoelman laajimmassa esseessä <i>Dostojevski: kaksoisolennosta ykseyteen,</i>
jota en ole vielä lukenut</span>.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Ajankohtaisuutensa vuoksi aloitin
kokoelman lukemisen viimeisestä esseestä <i>Rutto
kirjallisuudessa ja myyteissä</i>. Girard
on kirjoittanut sen jo
vuonna 1973, jolloin hän totesi, että ” vaikka bakteeriepidemiat
uhkaavat maailmaa yhä vähemmän, kirjallisena teemana rutto elää yhä vieläkin.” Mutta hän
jatkaa, että tuo uhka, vaikkei
lääketieteellisenä ongelmana, vaan paljon pahempana. on yhä ”keskuudessamme, ja
olisi virhe pitää ruton olemassaoloa kirjallisuudessa vain muodollisena
rutiinina, esimerkkinä perinteestä, joka on säilynyt huolimatta tarkoituksen katoamisesta.”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Nykyinen viruspandemia Covid-19
iski täytenä yllätyksenä koko maailmaan,
ja seuraukset muistuttavat kreikkalaisen myyttisen ruton seurauksia, Girardin sanoin: rutto
ei pelkästään tapa ihmisiä, vaan se aikaan kaikkien kulttuuristen ja
luontaisten toimien täyden keskeytymisen.”
Meillä on sentään netti, jonka välityksellä kulttuuriset ja monet
muutkin toiminnot voivat jatkua.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Girardin mukaan rutto on kirjallisuudessa
metafora tietynlaiselle vastavuoroiselle väkivallalle, joka leviää kirjaimellisesti
kuin rutto. Hän tutkii ruttoteemaa Dostojevskin
<i>Rikoksessa ja rangaistuksessa</i>, Shakespearen
<i>Troiluksessa ja Cressidassa</i>,
Sofokleen <i>Kuningas Oidipuksessa</i>,
Ingmar Bergmanin elokuvissa ja Thomas Mannin <i>Kuolema Venetsiassa</i> -novellissa.</span> </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Girard tarkastelee esseensä
alkupuolella <i>Rikoksesta ja rangaistuksesta</i>
tutun Raskolnikovin ruttounta. Gidardin mukaan
unessa on kyse ihmisten keskinäisen kanssakäymisen rikkoutumisesta sekä koko
yhteiskunnan asteittaisesta romahtamisesta. Raskolnikov oli nähnyt unta, että ”koko
maailma joutui Aasian sisäosista Eurooppaan leviävän kauhean, ennennäkemättömän
ja ennenkuulumattoman ruttotaudin uhriksi. […] Oli ilmaantunut eräänlaisia
trikiinejä, olemattoman pieniä olioita, jotka asettuivat ihmisruumiiseen. Mutta
nuo oliot olivat henkiä, joille oli annettu äly ja tahto, Ihmiset joihin ne
kiinnittyivät, tulivat heti raivohulluiksi ja mielenvikaisiksi. Mutta ketkään ihmiset
eivät olleet milloinkaan pitäneet itseään niin viisaina eivätkä olleet
niin järkähtämättä uskoneet omaan
totuuteensa kuin nuo tartunnan saaneet. Ei
tiedetty, keitä ja miten oli tuomittava, eikä pystytty sopimaan, mitä oli pidettävä pahana, mitä hyvänä. Kaikki olivat
hädissään eivätkä ymmärtäneet toisiaan, jokainen uskoi että totuus oli yksin hänessä
itsessään. [...] Kaikki tuhoutui. Rutto paheni ja levisi yhä laajemmalle. ” Koko maailmassa pelastui vain muutama
ihminen, joiden oli määrä luoda uusi
ihmissuku ja uusi elämä, uudistaa ja
puhdistaa maa, mutta kukaan ei ollut kuullut heidän sanojana sanojaan eikä
ääntään.” (Suom. Olli Kuukasjärvi 2008).</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;">Olin lukenut muutama vuosi sitten Raskolnikovin ruttounen tarkkaan ja alleviivannut sen avainlauseita,
mutta en silti muistanut sitä. Toisin
sanoen uni ei koskettanut minua,
koska se ei tuntunut oikealta unelta. Se oli liian teoreettinen ja muistutti liiaksi
moraalisanomaa, eikä alitajunta harrasta sellaisia sanomia. Mutta muistan
oikein hyvin Raskolnikovin unen hevosen kuoliaaksi pieksämisestä.
Se kohtaus oli jäänyt
järkyttävänä mieleeni, kun luin <i>Rikoksen ja rangaistuksen </i> ensimmäisen
kerran teini-ikäisenä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Hevosen pieksämisuni on Raskolnikovin 1. uni vähän ennen kun hän tappaa koronkiskojaeukon
ja tämän sisaren. Ruttouni on hänen 4.
unensa. Hän näkee sen vankilan sairaalassa ennen
suurta paastoa ja pääsiäistä. Se ennakoi
hänen tulossa olevaa kääntymystään, uudestisyntymää
joka tulee kirjan
liikuttavassa lopussa, jossa Raskolnikov
itkee ja syleilee Sonjan polvia. ”He olivat kumpikin laihoja ja kalpeita, mutta
heidän sairailla ja kalvakoilla kasvoillaan loisti jo uuden tulevaisuuden
aamurusko, täydellinen herääminen uuteen elämää. Heidät oli herättänyt rakkaus:
yhdestä sydämestä toiseen johtivat ehtymättömät
elämänlähteet.” </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Lukukokemuksetkaan eivät ole irrallaan
siitä mitä maailmassa tapahtuu. Raskolnikovin ruttouni muuttui minulle merkitykselliseksi, kun rupesin lukemaan tänä pääsiäisenä neljännen kerran <i>Rikosta
ja rangaistusta</i>, kiitos Girardin
esseen ja pandemian. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Ei ollut pelkkä sattuma että lainasin kirjastosta
K<i>ellariloukon psykologian. </i>Kannessa
on Dostojevskin kuva. Kuusitoistavuotiaasta asti hän on ollut minulle tärkeä kirjailija. <i>Rikos
ja rangaistus </i>avasi<i> </i> oven kirjallisuuteen, joka koskettaa sielua, ja lakkasin lukemasta dekkareita sekä viihdettä. Nuorena
surin sitä, että en koskaan pystyisi
kirjoittamaan yhtä koskettavia kirjoja kuin hän.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-18562751892659354792020-04-06T19:31:00.001+03:002020-04-07T13:35:42.952+03:00 Michel Houellebecqin Serotoniini – erään miehen eron jälkeinen elämä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-TNqSNZz_XpY/XotLCkmv3-I/AAAAAAAAh0k/hbjS5wLYu20vLpsXqhA8vnzAF8AxQkYWwCLcBGAsYHQ/s1600/Serotoniini.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-TNqSNZz_XpY/XotLCkmv3-I/AAAAAAAAh0k/hbjS5wLYu20vLpsXqhA8vnzAF8AxQkYWwCLcBGAsYHQ/s400/Serotoniini.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Onpa ärsyttävä henkilö! ajattelin
</span><span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Michel Houellebecqin uusinta kirjaa <i>Serotoniinia</i> ( suom. Lotta Toivanen WSOY 2020) lukiessani kun romaanin minäkertoja sabotoi talon jätteidenlajittelusysteemiä heittämällä tyhjät
viinipullot paperille varattuun
jäteastiaan ja biojätteet lasinkeräysastiaan ja
nautti kun sai sillä tavoin kostaa talonsa sikakorkeat vuokrat ja muut
asumismenot. Hän vihasi Pariisia ekovastuullisine porvareineen, korttelia
ja taloa, jossa asui. Talo oli Totem-tornitalo Pariisin
viidennessätoista kaupunginosassa ( talon korkeus 100 metriä, kerroksia 31,
arkkitehtoninen tyyli brutalismi, nämä tiedot löysin Wikipediassa.) Ei lie sattuma, että Houellebecqin henkilö
asui juuri sellaisessa talossa.</span><span style="font-family: "trebuchet ms" , sans-serif;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: black;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Tunnustan, että Houellebecq on yksi nykymielikirjailijoistani. Olen lukenut kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa ja julkaissut tässä blogissa neljästä kirjasta jutun. Vuonna 2002 suomeksi
ilmestyneessä romaanissa <i>Oikeus
nautintoon </i>(suom. Ville Keynäs) hän kirjoitti, että ”nuoruus, kauneus,
voimakkuus: fyysisen rakkauden arvot ovat täsmälleen
samoja kuin natsismin arvot”. Ja
toinen sitaatti: ”Nykymaailmassa voi olla ryhmäseksin harjoittaja, bi, transu,
eläimiin sekaantuja, S/M, mutta on
kielletty olemasta vanha.” <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white; color: black;"><span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><i>Serotoniinin</i> kertoja, Florent-Claude sanoo olevansa ”elämänsä
ehtoopuolella” , vaikka on vasta
46-vuotias . Hän on hyvin toimeentuleva eurokraatti, agronomi ja Ranskan maatalousministeriön erikoisasiantuntija, joka antaa EU:lle lausuntoja
ranskalaisen maatalouden tilasta,
mikäli ymmärsin oikein hänen toimenkuvansa. Hänellä on Mercedes G 350 TD-maasturi,
loma-asunto Espanjan Aurinkorannikolla ja Pariisin koti edellä mainitussa
Totem-tornissa, jossa hän asuu Yuzun, itseään kaksikymmentä vuotta nuoremman kauniin japanittaren kanssa, joka työskentelee Japanin kulttuurikeskuksessa tapahtumien tuottajana. </span></span></div>
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Kertojalla ei mene hyvin.
Hän ei ole kuukausiin nukkunut samassa
huoneessa Yuzun kanssa. ”Parisuhteemme oli terminaalivaiheessa”, kuten hän toteaa.
Vaihe oli alkanut, kun hän eräänä yksinäisenä
iltana oli tutkinut Yuzun sähköposteja ja avannut niiden videoliitteet. Hän oli tehnyt sen mitä
yhdenkään miehen tai naisen ei pitäisi tehdä, mikäli haluaa säilyttää suhteen. Hänelle oli selvinnyt, että Yuzulla oli
harrastus: hän osallistui ryhmäseksibileisiin (videoituja yhdyntöjä miesten ja
koirien kanssa). Kertoja viittaa
Catherine Millet’n ” aiheesta kirjoittamiin tärkeisiin teoksiin.” Minä tunnistan kertojan sanoissa
ironiaa.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"> <span style="font-size: large;">Ensimmäisenä hänen
mieleensä tuli suunnitelma: hän juottaisi Yuzun humalaan (japanilaiset eivät
kestä alkoholia) ja paiskaisi hänet ulos asunnon ikkunasta (30. kerros). Jossain vaiheessa hän
suunnitteli itse hyppäävänsä ikkunasta. Kesti aikansa ennen kuin hän keksi
mitä hänen pitää tehdä. Hän katoaisi niin kuin ne kaksitoistatuhatta
ranskalaista vuodessa, jotka
häipyivät ilmoittamatta
kenellekään mitään. Niinpä hän sanoi itsensä irti maatalousministeriöstä ja
häipyi elokuun viimeisen päivän aamuna kotoa
sanomatta sanaakaan ja paiskaamatta
ovea – ne jotka
paiskaavat, palaavat aina takaisin,
minun kokemukseni mukaan. Ei hän
kyllä kovin kauas kadonnut – vain muutaman kilometrin päähän kolmanteentoista kaupunginosaan, Place d’Italien naapurissa sijaitsevaan
hotelli Mercureen, jossa
tupakanpolttoa ei ollut vielä kielletty.</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">”Miehet eivät yleensä osaa elää, eivät oikein tunne elämää
kunnolla, eivät oikein tiedä miten päin olla elämässään…” pohtii Houellebecq –
tai siis hänen henkilönsä ja ehkä alter
egonsa Florent- Claude, jonka eron jälkeinen elämä hotelli Mercuressa vaikuttaa
aika epätoivoiselta. Miehiä ei ehkä ole luotu elämään yksinään paitsi
joitain erakko-zenmunkkeja. Hän jaksoi juuri ja juuri harjata hampaansa, mutta
suihku sai jäädä, koska se inhotti häntä. Hän ymmärsi kuitenkin olla hieman
huolissaan ja varasi ajan psykiatrilta, joka määräsi hänelle ”uuden sukupolven masennuslääkettä” Captorixia (varmaankin
vastine ”vanhan sukupolven
Prozacille). Se lisää serotoniinin
tuotantoa, joka Wikipedian mukaan vaikuttaa mielialaan
ja vireystilaan ja säätelee
ihmisen ruoka- ja seksihaluja, kun taas
liika serotoniinipitoisuus vähentää seksuaalista halukkuutta ja kykyä
seksuaaliseen nautintoon.</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Captorix auttoi Florent-Claudea, hänen sosiaalinen elämänsä alkoi sujua, hän pystyi käymään kylvyssä ja
soittamaan Clairelle, entiselle heilalleen, ja sopimaan tapaamisesta. Niin moni
mies tekee, kun on samassa tilanteessa kuin hän, vaikkei kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden
takaisille heiloille kannataisi soitella. Eivät he ole samannäköisiä kuin
muistikuvissa. Claire oli kamalannäköinen,
”läskiä pursui joka puolelta” ja kaiken </span></span><span style="background-color: white; font-size: large;">lisäksi</span><span style="background-color: white; font-size: large;"> se oli kännissä. Kun taas Camillelle, unelmien naiselle joka on yhtä
ihanan oloinen kuin nuorena, hän ei uskalla edes soittaa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Hän tarkkailee Camillea välimatkan päässä ja haaveilee uudesta alusta tämän kanssa.
Camillella ei ole miestä, mutta hänellä on noin nelivuotias poika. Poika on
raivattava pois heidän suhteensa tieltä.
Pimeys valtaa mielen ja eräänä päivänä hän tähtää ikkunasta aseella poikaa kymmenen viisitoista minuuttia, mutta sitten hänen sormensa alkavat täristä. ”Jos olisin ollut
valkohäntäpeura tai Brasilian makaki, en olisi empinyt hetkeäkään: kun urosnisäkäs tavoittelee
naarasta, se ensi töikseen tappaa kaikki naaraan aikaisemmat jälkeläiset, siten
se varmistaa oman genotyyppinsä etusijan. Tuo toimintaperiaate jatkui pitkään
ensimmäisissä ihmispopulaatioissa”, kertoja pohtii.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Harva mies tunnustaa, että naisen jälkeläiset, joiden isä hän ei ole, ärsyttävät hänen animaalisia vaistojaan murhanhimoon asti. Poikapuolet
ovat kirjoittaneet pahoista isäpuolista, mutta
en muista, että isäpuolet olisivat kirjoittaneet, että niin sanottu uusiperhe on perseestä
ja miten
sietämättömiä naisystävän pojat ovat. Pahat äitipuolet ovat tavallisempia
tarinoiden maailmassa. Houellebecq on rehellinen kuvatessaan miehen tunteita, eivätkä
kaikki lukijat pidä sellaisesta rehellisyydestä. Se voi tuntua jopa vastenmieliseltä.</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"> Masentunut ja
murhanhimoinen Florent-Claude ei ole mitenkään puoleensavetävä henkilöhahmo,
mutta minä aloin tuntea sympatiaa häntä kohtaan,
kun hän ahdistui ensimmäisten joulukoristeiden ilmestyessä kauppakeskukseen
ja rupesi miettimään minne matkustaisi joulua pakoon. Häntä hävettää jäädä Mercureen joulunpyhiksi.”Yksinäisyyden
myöntäminen ei ole helppoa,” hän
sanoo. Ei se ole
helppoa naisellekaan. Vaikka sitä olisi sopeutunut
yksinäiseen elämään, niin silti yksinäisyys tuntuu jouluna
kurjalta Mieleeni muistui joulu ravennalaisessa hotelissa vuosia sitten.
Minua ei hävettänyt yksinäisyys, mutta
hotellin isäntäväkeä säälitti minun yksinäisyyteni ja he kutsuivat minut joulupöytäänsä.</span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"> <span style="font-size: large;">Florent-Claude harkitsi
luostariin menoa joulunajaksi, mutta kaikki luostarit oli täyteen buukattu. Yleislääkäri
(ei psykiatri), jonka vastaanotolle hän meni uusimaan Captorix –reseptin, suosittelee hänelle luostarin sijasta Thaimaata – mies voi siellä unohtaa joulun kokonaan, thaitytöt ovat sitä varten. Hän lupaa harkita asiaa, mutta matkustaa Thaimaan
sijasta jouluksi Normandiaan vanhan
opiskelukaverinsa ja parhaan ( lue: ainoan) ystävänsä Aymericin
sukutilalle ja jää sinne asumaan useaksi kuukaudeksi. Tätä romaanin jaksoa kriitikot ovat kehuneet yhteiskunnallisuuden ja
kiinteyden vuoksi. Ehkä he eivät olleet viihtyneet
masentuneen miehen mielenmaisemissa. Miehen (kuin myös naisenkin tunneasiat ovat aina hieman hankalia käsiteltäviä). <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Miten ihminen selviytyy maailmassa, jossa taloudellinen
tuottavuus menee kaikkien muiden arvojen edelle? Houellebecq kuvaa maataloustuottajien
ankeaa taloudellista tilannetta 2010-luvulla,
kun EU-direktiivit ja Ranskan
maatalouspolitiikka painoivat päälle.
Traktorimarssit olivat siihen aikaan tavallisia eri puolilla Eurooppaa.
Aymeric edustaa romaanissa maataloustuottajia. Hänellä sukutila ja navetassa kolmesataa
lypsävää, mutta karjataloudella ei pärjää.
Hän on perustanut bunglow-kylän lomanviettäjiä varten, mutta sekään ei
le tuottava elinkeino ja hänen täytyy elääkseen myydä tilan maita. Yksityiselämässäkään ei mene hyvin: vaimo on jättänyt hänet toisen miehen takia ja
vienyt tyttäret mukanaan. Hän hoitelee
masennustaan alkoholilla ja pilven pössyttelyllä. Traktorimielenosoituksessa, joka yltyy väkivaltaiseksi, hän ampuu itsensä.
Hän on yksi niistä sadoista maataloustuottajista, jotka tekivät Ranskassa vuosittain itsemurhan
kymmenluvulla (luvut vaihtelivat kuudestasadasta sataanviiteenkymmeneen per
vuosi). Ovatko masennuspillerit ainoa ratkaisu ongelmaan?<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Vastaus on masentava. Masennuspillerit eivät ratkaise ongelmaa. Florent-Claude palaa Pariisiin, käy yleislääkärinsä
vastaanotolla ja saa kuulla, että hänen testosteronitasonsa on hyvin matala ja kortisolitaso
uskomattoman korkea. Lääkärin diagnoosi: ”Näyttää siltä, että te
yksinkertaisesti olette kuolemassa
suruun” ja jatkaa: "Ei suru teitä suoraan
tapa. Kortisoli sen tekee […] teistä tulee reilusti ylipainoinen. Ja sitten
kun olette ylipainoinen, tappavia sairauksia riittää kyllä yllin kyllin.” (mm. diabetes,
verenpainetauti, sydänsairaudet jne.) Lääkäri neuvoo häntä vähentämään päivittäistä
Captorix- annosta ja suosimaan huoria. Hän ei noudata lääkärinsä neuvoja, vaan syö, juo, istuu telkkaria katsomassa päivät pitkät ja lihoo lihomistaan. Hän miettii, että ” ihmistä ei tapa
tulevaisuus, vaan menneisyys, se palaa, se kiusaa, se kalvaa ja lopulta se tappaa.” <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-XK6Hr-RKrK8/XotPYfWTpKI/AAAAAAAAh1U/JyKsXUMaaRIp1frPBFK9mNdzCaW4xapbgCLcBGAsYHQ/s1600/Michel%2BHouellebecq%2B%2BSerotoniin%2Betulieve.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1384" data-original-width="905" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-XK6Hr-RKrK8/XotPYfWTpKI/AAAAAAAAh1U/JyKsXUMaaRIp1frPBFK9mNdzCaW4xapbgCLcBGAsYHQ/s400/Michel%2BHouellebecq%2B%2BSerotoniin%2Betulieve.JPG" width="261" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"> <i>Serotoniinin</i> etulieve. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Houellebecqin kuva:</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Philippe Matsas</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-60416500089157278362020-03-29T15:01:00.000+03:002020-03-29T19:54:03.728+03:00Kirjoituksia koronakaranteenin ajalta 3 -Vanhoja kirjeitä Inkerinmaalta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-je4YX7u55Js/XoB-D9YHOwI/AAAAAAAAhxY/mChwUtOSZeIJYisTKxNP5i0kScxRN4KDwCLcBGAsYHQ/s1600/Sihteeri%2Bt%25C3%25B6iss%25C3%25A4%2B2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-je4YX7u55Js/XoB-D9YHOwI/AAAAAAAAhxY/mChwUtOSZeIJYisTKxNP5i0kScxRN4KDwCLcBGAsYHQ/s640/Sihteeri%2Bt%25C3%25B6iss%25C3%25A4%2B2.JPG" width="640" /></a></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Kolmas viikko<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>karanteenia<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>menneillään. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Haluaisin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lukea<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>jonkin kirjan<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>espanjantaudin
ajalta, jolloin kuoli <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>yli <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>30
miljoonaa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ihmistä. Pysyn kotona,
sihteerikissa Ninni järjestelee<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>tyytyväisenä työpöytäni<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>papereita.
Ahdistaa, kun ei pääse liikkumaan niin kuin<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ennen, mutta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ahdistus<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lievenee, kun <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>en kuuntele<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>joka ikistä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>uutislähetystä enkä
surffaile netissä lukemassa juttuja koronasta.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Paranoia on alkanut vaivata. Ahdistaa<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>käydä apteekissa ja eläinkaupassa ostamassa
Ninnille ruokaa.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ostoskeskuksessa joku
voi yskäistä juuri kun olen ohittamassa häntä ja koronavirukset hyökkäävät
kimppuuni. Koska kuulun riskiryhmään, voin kuolla tautiin. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Se on jota kuinkin epämiellyttävä ajatus. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>”Isäni tarinakin” jäisi kirjoittamatta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Olen lukenut vanhoja kirjeitä, joita sisarukset
lähettivät isälleni Helsinkiin
1920-luvun loppupuolella Inkerinmaalta..
Saima (17.v) ja Eero (18.v) opiskelivat Leningradissa, Eero kävi puoluekoulua ja Saima toisen asteen
koulua. Nuorimmat Urho (13 v.) ja Unelma (7v.) kävivät koulua Toksovassa. Suomenkielisistä koulukirjoista oli kovaa puutetta. Eero tarvitsi fysiikan oppikirjaa ja Saima Setälän Suomenkielen kielioppia ja kasvioppia, koska
hänen piti kerätä 200 kasvia ja määritellä ne.
Urho toivoi laskuoppia ja
kirjoitti että se pitää lähettää Leningradiin Saiman tai Eeron osoitteeseen, koska Toksovan posti hukkaa lähetyksiä. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Kirjeenvaihto oli vilkasta. Harmi vain, että kirjeet ovat menneet huonokuntoisiksi. Vanhin
sisar Hilma (25 v.) oli
ahkera kirjeenkirjoittaja. Hän kirjoitti kotoa Konkkalan kylästä. Hän oli
jäänyt kotiin vanhempiaan auttamaan. Hän kertoi, että elämä oli ankeaa ja kesät huonoja. Kun edellisenä syksynä oli saatu 90 säkkiä perunoita, niin
tänä syksynä ( 1928) saatiin vain 50 säkkiä eikä kaurakaan
ehtinyt valmistua ajoissa. Äidillä oli ruusu naamassa ja hän näytti niin
kauhealta, että pikku Unelma pelkäsi häntä. Isä oli pudonnut hevosen selästä ja
loukannut selkänsä. Isästä oli hankala tapaus. Hän oli ajanut
Eeron pois kotoa, kun tämä oli mennyt
vastoin hänen tahtoaan puoluekouluun.
Saimaa hän ei olisi päästänyt kouluun, koska rahaa tytön kouluttamiseen ei
ollut. Mutta Saima oli moderneja tyttöjä, hän oli pitänyt
päänsä, mennyt Leningradiin piikomaan ja ansainnut
koulurahat. Hilma kirjoittaa:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">”Tätä nykyä meillä kotona elät aivan kuin
olemattomassa helvetissä ja kaikki tyynni isän takia. Hänen kanssaan ei voi
muuten elää sovinnossa kuin olisit kuuro ja mykkä. Kuten tietänet kuuluu hän
tuohon mensevikkileiriin ja niin ollen tahtoisi, että meidän toistenkin pitäisi
olla samaa aatetta. Vaan Saima, Eero ja minä
kuulumme bolseviikkeihin, niin hän vihaa meitä niin suuressa määrin, että minua on
uhannut jo hirttää, tappaa ja jos jotakin tehdä. Saimalle ja Eerolle hän ei
mahda mitään, koskapa he eivät ole kotona eivätkä käy edes kotona. Minä kun
olen kotona, saan aamusta iltaan kuulla isän saarnoja. Kun ei olisi äitiä
ja Unelmaa, niin olisin jo aikaa sitten
mennyt pois kotoa, vaan heitä on sääli jättää. Olisi ollut parempi, jos isä olisi jäänyt Suomeen, kun
hän ei kumminkaan tunnusta neuvostovaltaa ja on sen verivihollinen.”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Samanlainen tilanne oli
varmasti monessa muussakin perheessä, kun patriarkkaisät olivat vanhan liiton miehiä, ja nuoret olivat
idealisteja, jotka taistelivat paremman
maailman puolesta.</span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Eero kirjoitti nuorisoliittolaisen idealismilla,
innolla ja kiihkeydellä isälleni pitkiä valistuskirjeitä, joissa hän selitti miksi proletariaatin diktatuuri oli
välttämätöntä tässä kehityksen vaiheessa.
Kirjeistä voi lukea, että Puoluekoulun opit ovat menneet perille ja että
hänestä tulossa hyvä kommunistiagitaattori. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">70 vuotta myöhemmin Eero lähetti
minulle kymmenkunta c- kasettia, joilla hän kertoi miten oli
menettänyt ihanteensa ja uskonsa kommunismiin kolmekymmentäluvulla. Muokkasin aineiston kirjaksi,
lisäsin omia pohdintojani ja annoin
kirjalle nimen <i>Musta passi.</i> Todennäköisesti
kirjoitan ”Isäni tarinan” samaan tapaan kuin Eeron tarinan, mutta minulla on nyt jo aineistoa niin paljon, että siitä tulee
tuhatsivuinen kirja. Kuka niin paksua kirjaa jaksaa lukea? Voi, miten kaipaankaan hyvää työtoveria ja kustannustoimittajaa, Sirkka Kurki-Suoniota ja Silja Hiidenheimoa. Heitä
ei enää ole, rauha heille!</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ALjK_GbSegM/XoCKBEXUzKI/AAAAAAAAhxk/vx1X92e806c8JoWgBaRRrebsiuGExwtXgCLcBGAsYHQ/s1600/P1018512.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-ALjK_GbSegM/XoCKBEXUzKI/AAAAAAAAhxk/vx1X92e806c8JoWgBaRRrebsiuGExwtXgCLcBGAsYHQ/s320/P1018512.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Kartalla Konkolovon, suomeksi
Konkkalan kylä, jossa isäni oli syntynyt. Venäjän Wikipedian
mukaan siellä oli vuonna 1913 yksitoista talonpoikien kotitaloutta, ja että vuodesta 1931 alkaen kaikki kyläläiset Konkkalasta ja muista lähikylistä karkotettiin vaiheittain Krasnojarskin alueelle Lena-joen
alajuoksulle. Tähän Wikipedian
tietoon en täysin luota. Isäni kertoman mukaan hänen isänsä, äitinsä sekä Urho ja Unelma heidän mukanaan karkotettiin Krasnojarskin
alueelle Angara-joen mutkaan , missä joki kääntyy lähteenpäin. ( Sivumennen sanoen Konkkalassa kaikki eivät
olleet Konkkia, eivätkä kaikki Konkat olleet sukua toisilleen)</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br />
<br />
<h2 style="background: white; margin-top: 0cm;">
<span class="mw-headline"><span style="border: 1pt none windowtext; font-size: 28pt; font-weight: normal; line-height: 150%; padding: 0cm;">Kuuluisia
alkuasukkaita</span></span><span style="font-size: 28pt; font-weight: normal; line-height: 150%;"><o:p></o:p></span></h2>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Googlen konekääntäjä
ei tiedä mitä sana ”inkeriläinen” on suomeksi, ja kääntää sen ”englantilaiseksi.” Alla
näyte käännöksestä. Minua huvittaa
erityisesti otsikko "Kuuluisia alkuasukkaita".</span></div>
<br />
<div>
<span style="background-color: white; font-family: "symbol"; font-size: large; text-indent: -18pt;">·<span style="font-family: "times new roman"; font-stretch: normal; line-height: normal;">
</span></span><a href="https://www.wikiwand.com/ru/%D0%9A%D0%BE%D0%BD%D0%BA%D0%BA%D0%B0,_%D0%AE%D1%85%D0%B0%D0%BD%D0%B8" style="background-color: white; font-size: x-large; text-indent: -18pt;" title="Konkka, Juhani"><span style="border: none 1.0pt; color: #1559b5; padding: 0cm;">Juhani Konkka</span></a><span style="background-color: white; font-size: large; text-indent: -18pt;"> (1904-1970)
- suomi, </span><a href="https://www.wikiwand.com/ru/%D0%98%D0%BD%D0%B3%D0%B5%D1%80%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D0%BB%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%86%D1%8B" style="background-color: white; font-size: x-large; text-indent: -18pt;" title="Inkerin"><span style="border: 1pt none; color: #1559b5; padding: 0cm;">englantilainen</span></a><span style="background-color: white; font-size: large; text-indent: -18pt;"> kirjailija, kääntäjä,
käsikirjoittaja. </span><a href="https://www.wikiwand.com/ru/%D0%90%D0%B3%D1%80%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0,_%D0%9C%D0%B8%D0%BA%D0%B0%D1%8D%D0%BB%D1%8C" style="background-color: white; font-size: x-large; text-indent: -18pt;"><span style="border: 1pt none; color: #1559b5; padding: 0cm;">Mikael Agricola</span></a><span style="background-color: white; font-size: large; text-indent: -18pt;"> -kirjallisuuspalkinnon (1961)
ja Suomen kirjailijaliiton palkinnon (1962) palkittu.</span></div>
<br />
<div style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-size: large;">Konkolovon kylässä tapahtuu suurin osa
hänen omaelämäkerrallisesta romaanistaan ”Pietarin valot” <a href="https://www.wikiwand.com/ru/%D0%A1%D0%BB%D1%83%D0%B6%D0%B5%D0%B1%D0%BD%D0%B0%D1%8F:%D0%98%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%87%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%B8_%D0%BA%D0%BD%D0%B8%D0%B3/9785904790301"><span style="border: 1pt none; color: #1559b5; padding: 0cm;">ISBN 978-5-90479-030-1</span></a> .<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 16.2pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18.0pt;">
<!--[if !supportLists]--><span style="font-size: large;"><span style="font-family: "symbol";">·<span style="font-family: "times new roman"; font-stretch: normal; line-height: normal;">
</span></span><!--[endif]--><a href="https://www.wikiwand.com/ru/%D0%9A%D0%BE%D0%BD%D0%BA%D0%BA%D0%B0,_%D0%A3%D0%BD%D0%B5%D0%BB%D0%BC%D0%B0_%D0%A1%D0%B5%D0%BC%D1%91%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0"><span style="border: 1pt none; color: #1559b5; padding: 0cm;">Unelma Konkka</span></a> (1921–2011) - folkloristi,
filologisten tieteiden ehdokas, valtiotieteiden instituutin vanhempi tutkija,
KarRC RAS, Neuvostoliiton, Venäjän runoilija, proosakirjailija, Neuvostoliiton
kirjailijaliiton jäsen<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 16.2pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18.0pt;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kq1NvEMt9j8/XoCMimLDTSI/AAAAAAAAhx8/1GkzCrEfbdMzzFfNrj7QT1aT_9qMzYVhgCLcBGAsYHQ/s1600/P1018518.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="556" data-original-width="1148" height="191" src="https://1.bp.blogspot.com/-kq1NvEMt9j8/XoCMimLDTSI/AAAAAAAAhx8/1GkzCrEfbdMzzFfNrj7QT1aT_9qMzYVhgCLcBGAsYHQ/s400/P1018518.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 16.2pt; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; mso-list: l0 level1 lfo2; tab-stops: list 36.0pt; text-indent: -18.0pt;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-9899268673437386922020-03-23T17:53:00.000+02:002020-03-23T23:51:28.887+02:00Kirjoituksia koronakaranteenin ajalta 2 – Luiden tie<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PeUdz5lBK2M/XniXHuR7llI/AAAAAAAAht0/xfCiOF3apCszgQpg4G_zBAVKbAOMp8JcQCLcBGAsYHQ/s1600/Luiden%2Btie.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="932" data-original-width="612" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-PeUdz5lBK2M/XniXHuR7llI/AAAAAAAAht0/xfCiOF3apCszgQpg4G_zBAVKbAOMp8JcQCLcBGAsYHQ/s320/Luiden%2Btie.JPG" width="210" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Ennen kuin kirjastot menivät kiinni koronan
takia, lainasin ( lue: hamstrasin) pinon
kirjoja. Ensimmäisenä rupesin lukemaan <b>Ville Ropposen & Ville-Juhani Sutisen </b> tietokirjaa <i>Luiden tie: Gulagin<b> </b>jäljillä</i> (Like 2019). Se oli viime vuonna
Tieto-Finlandia ehdokkaana, mutta ei voittanut palkintoa. Olisi kyllä ansainnut
palkinnon, minun mielestäni, niin kiinnostava matkakirja se on. Aiheena on entisen Neuvostoliiton vankileirien
saaristo Kirjoittajat muodostivat ”Gulag-etsintäpartion” ja matkasivat
leiripaikkakunnalta toiselle katsomassa mitä on jäljellä Gulagista. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Matkalla Vorkutaan he löytävät Intan
laitamilta tehdasrakennustenluurankoja ja oman ”onnensa nojaan jätetyn hautausmaan”,
joka ”tuntuu<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kiteyttävän sen miten Gulag
muistetaan ja<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>unohdetaan:<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kulumisena, ruosteena. Se ilmenee aukkoina
tarinoissa. Ainoastaan latvialaisten ja liettualaisten muistomerkit tekevät sen
jotenkin näkyväksi.”<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kaupungin keskustassa
kohoaa vesitorni, jonka leirivangit rakensivat. Sitä kutsuttiin Baabelin
torniksi, koska sen rakentajat, yli tuhat<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ihmistä edustivat 69 kansallisuutta, joukossa <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>myös suomalaisia. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">”Intan vesitorni on yksi osoitus
siitä, miten Gulag on sulautunut osaksi arkea. Torni on paikkakunnan ylpeys ja
esiintyy jopa kaupungin vaakunassa. Vertailun vuoksi voidaan miettiä, voisiko
saksalainen pikkukaupunki ylpeillä sillä, että keskitysleirivangit ovat
rakentaneet sen ainoan nähtävyyden, ja laittaa sen vieläpä vaakunaan”, kirjoittajat
pohtivat.</span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZcIxkjgl1yA/XniYuVtDpDI/AAAAAAAAhuI/ARdhFoitt4Q-4Iy9Coa0GJN2dqrZMVZuwCLcBGAsYHQ/s1600/Kirjan%2Btekij%25C3%25A4t.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZcIxkjgl1yA/XniYuVtDpDI/AAAAAAAAhuI/ARdhFoitt4Q-4Iy9Coa0GJN2dqrZMVZuwCLcBGAsYHQ/s400/Kirjan%2Btekij%25C3%25A4t.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; text-align: center;">
Kirjan tekijät Gulagin uhrien muistomerkin juurella. Kuva: Ville-Juhani Sutinen</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large; line-height: 150%;"> Vorkutan
radan varressa on tuttuja nimiä: Kotlas,
Uhta, Inta – vankileirien saaristoa!
Kesken <i>Luiden tien </i>lukemisen
kaivoin esiin matkapäiväkirjan kesältä 2001. Intan asemalta olin ostanut kaksi
hyvänmakuista perunapiirakkaa. Radalla
oli vilkas liikenne. Vastaan vyöryi tämän tästä täyteen lastattuja pitkiä
hiilijunia. ”Juna jyskyttää pitkin
Euroopan reunaa. Radanvarressa paljon
metalliromua, romun välissä kukkivat kullerot keltaisina. Kuraisia teitä,
soita, soihin uponneita sähkö- ja puhelintolppia. Tätä Vorkutan rataa pitkin ovat miljoonat (huomautus myöhemmin: ehkä hieman
liioittelin) matkanneet karjavaunuissa Vorkutan keskitysleirin kaivoksille
hiiltä kaivamaan ja kuolemaan. Vain sitkeimmät selvisivät.” Mutta
minä en ollut matkalla Vorkutaan, vaan Labytnangiin
Jamalin niemimaalle. Tšumissa
juna erkani Vorkutan radasta ja lähti nousemaan kohti Uralia. </span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="line-height: 150%;">Tilasin <i>Luiden
tien </i>kirjastosta jo syksyllä, mutta sain sen vasta kun kirjastot
olivat menossa kiinni koronan vuoksi.
Olin hämmästynyt siitä, että niin moni muukin lukija oli kiinnostunut siitä
kirjasta. Minua kirja kiinnosti erityisesti siksi, että isäni nuorimman veljen Urhon vaimo Senja
tuomittiin Gulagiin Suuren isänmaallisen sodan jälkeen
”isänmaan petturina” kuten muutkin sotavangiksi joutuneet maan kansalaiset. Hän
kärsi </span>tuomion Vorkutassa. Hän jäi vapautumisen jälkeen asumaan Komin pääkaupunkiin Syktyvkariin, ei palannut Petroskoihin, ei siellä ollut hämtä varten mitään, kun Urhokin oli kaatunut jo vuonna 1942 partisaanina Suomen Lapissa.</span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Ropponen ja Sutinen kuvaavat Vorkutaa seuraavasti: ”Vorkuta on yhtä paljon symboli
kuin kaupunki. Se on Venäjän arktinen Auschwitz. Rapistuvassa kaivospitäjässä
Koillis-Komissa aistii yhä elävästi Stalinin ajan. Siellä, ikiroudan sylissä 160
kilometriä napapiiristä pohjoiseen, sijaitsivat eräät hirvittävimmistä
Gulag-leireistä […] Memorial on arvioinut, että Vorkutlagin lagpunktien kautta
kulki 1940-1950-luvuilla yhteensä 1-2 miljoonaa miestä ja naista. Heistä ainakin
250 000 menehtyi.”</span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "times new roman", serif;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">En tiedä miten pitkä tuomio Senjalla oli ja
miten hän selvisi hengissä Vorkutusta. Naisilla
ei ollut helppoa Gulagissa. He tekivät samoja raskaita töitä kaivoksissa,
rakennustöissä ja tehtaissa kuin miehetkin. Sen lisäksi heitä ”raiskattiin
tavan mukaan,” kuten kirjan tekijät kirjoittava, ja jatkavat: ”Joillakin
naisilla oli vartioiden joukossa suojelija-rakastajia, jotka seksuaalisten
palvelusten hinnalla varjelivat heitä
muilta miehiltä.” Naisilla oli
muitakin selviytymiskeinoja. He pitivät itsestään parempaa huolta sekä
fyysisesti että henkisesti kuin miehet. Irina Ratušinskaja
kirjoittaa vankileirimuistelmissaan <i>Harmaa
on toivon väri </i>( suom. Olli Kuukasjärvi 1987), että poliittisten
vankien keskuudessa vallitsi yhteishenki ja solidaarisuus. Hänen mukaansa ”
leirillä oli tärkeintä säilyttää huumorintaju ja hyvä mieli. Masentuminen olisi
tarkoittanut KGB:n voittoa. Naisvangit
löysivät iloa pienistä asioista,
kuten vankileirin kissasta ja salaisesta kasvimaastaan” ( sitaatti <i>Luiden tiestä</i>). <o:p></o:p></span></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Löysin Senjan kirjeet
SKS:n arkistosta tämän vuoden helmikuussa, kun rupesin keräämään materiaalia ”Isäni tarinaan”, ja kiinnostuin hänestä. Kaksi
kirjettä oli säilynyt. Senja oli
lähettänyt ensimmäisen kirjeen Äänislinnan
vankilasta vuonna 1942. Hän kertoi perheestään, opinnoistaan, työstä toimittajana, avioliitosta Urhon kanssa, koulutuksesta
”vakoojaksi (”mikä kauhea sana”, hän toteaa), vangitsemisesta ja olosta vankilassa: ”...olen kirjoitellut yhtä ja
toista ja pitänyt [suomalaisille]
upseereille kolme esitelmää: Petroskoista, Talvisodasta ja Neuvostoliiton saavutuksista. Parhaillaan teen esitelmää
Neuvostoliiton oikeuksista.” Kirje oli 21 sivua pitkä ja kosteuden sekä homeen
turmelema niin että siitä sai vain paikoitellen selvää. Hän oli lähettänyt kirjeen Helsinkiin isälleni
käsipostissa neiti O:n mukana.</span><o:p></o:p></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Toinen
kirje tuli maaliskuussa 1943 Kinnasvaaran keskusvankilasta Terusta (suomalaisten miehitysalueelta) jonne hänet
oli siirretty helmikuussa. Hän
kirjoitti: "Alussa tuntui kovin oudolta, mutta totuin aika pian. Nyt tunnen
olevani tyttöjoukossa kuin vertainen. Eihän
tämä meidän talomme mikään vankila ole. Paremminkin se muistuttaa
oppilaskoteja ja niitä yhteisasuntoja, joissa vietin Venäjällä opiskeluaikana.” Kirje oli
kulkenut vankilanjohtajan kautta ja
siinä oli Senjan vankinumero
525/43. Sen kanssa lähdin
etsimään Kansallisarkiston
sota-arkistosta lisätietoja. Löysin
vankilan diaariosta hänen saapumispäivämääränsä ja merkinnän, että Mikkelin lääninvankilaan on lähetetty häntä koskeva täytäntöönpanoasiakirja. Siihen minun tutkimukseni päättyi
toistaiseksi. Kansallisarkisto meni kiinni koronaviruksen takia. </span><o:p></o:p></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Haluaisin
tietää Senjan vangitsemisen syyn. Hän
sai kyllä desanttikoulutuksen, mutta häntä ei pudotettu Suomeen. Isäni kertoman
mukaan hän päättyi päämajaan Mikkeliin
tulkiksi, mikä hämmästytti minua. Asia palasi mieleeni kun
katsoin noin kuukausi pari sitten Jörn Donnerin elokuvaa <i>Kuulustelu, </i>joka kertoi desantiksi koulutetun Kerttu Nuortevan
tarinan. Eräässä elokuvan kohtauksessa hän houri
kuulusteluista ja väsymyksestä sekopäisenä, että päämajassa on vakooja.
Ehkä se olikin totta. Kerttu ja Senja varmaan tunsivat toisensa, koska
asuivat Petroskoissa, olivat suunnilleen
samanikäisiä ja olivat olleet desanttikoulutuksessa todennäköisesti
samoihin aikoihin. </span> <span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Siitä asiasta
yritän ottaa sitten kun koronakaranteeni on ohi. Olen ollut huomenna 24.3. kaksi viikkoa karanteenissa ja alkanut nähdä karanteeniunia. Tärkeintä nyt on
pysyä järjissään, olla masentumatta, säilyttää huumorintajunsa ja hyvä mielensä
ja löytää iloa pienistä asioista, kuten
Irina Ratušinskaja löysi vankileirillä.</span></div>
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-MUUKYBGjlOk/XnjXoQjNxdI/AAAAAAAAhu0/AFnOidGFJGIa7lMDJz9gzatHDwS0Sz2vQCLcBGAsYHQ/s1600/P1018488.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="965" data-original-width="669" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-MUUKYBGjlOk/XnjXoQjNxdI/AAAAAAAAhu0/AFnOidGFJGIa7lMDJz9gzatHDwS0Sz2vQCLcBGAsYHQ/s400/P1018488.JPG" width="276" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Senjan tarina innosti isääni kirjoittamaan kirjan Neuvostovakoilijatar. Se oli enemmän mielikuvitusta kuin totta. se ilmestyi sodan aikana 1942 ja sitä myytiin kaksi painosta. Ihmsiet kaipasivat kevyttä jännitystä.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-38437159952444414812020-03-19T14:42:00.001+02:002020-03-20T16:54:53.700+02:00Kirjoituksia koronakaranteenin ajalta 1<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-sH_faAGnsEo/XnNlLMidQTI/AAAAAAAAhsE/DgIeIOerN2IYS-ZJsg4kKNAyRyMU2jf_wCLcBGAsYHQ/s1600/Corona%2B%2Bmainos%2BTulenkantajat%2B-lehti%2B%2Bno%2B4%2B3.2.1929.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1076" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-sH_faAGnsEo/XnNlLMidQTI/AAAAAAAAhsE/DgIeIOerN2IYS-ZJsg4kKNAyRyMU2jf_wCLcBGAsYHQ/s640/Corona%2B%2Bmainos%2BTulenkantajat%2B-lehti%2B%2Bno%2B4%2B3.2.1929.jpg" width="428" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;">Mainos <b><i>Tulenkantajat</i></b><i> </i>-lehdessä 3.2.1929. </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Mainos osui silmiini, kun etsin aineistoa seuraavaan
kirjaan Kansalliskirjaston digitaalisesta<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>lehtiarkistosta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hakusanoilla
Juhani<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Konkka/ Urho Torikka.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Täytyy tehdä<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>arkistotutkintaa kotikoneen ääressä, koska<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kansallisarkisto on suljettu koronaviruksen
vuoksi.<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>SKS:n kirjallisuusarkisto<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>näyttää<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>olevan nettitiedon<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mukaan auki
normaalisti,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mutta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>en ole voinut<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>istua siellä <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lukemassa aineistoa,
koska sain <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Espanjan matkalta<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>tuliaisiksi nuhan ilman kuumetta, yskää päänsärkyä
ja muitakaan koronaviruksen <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>oireita.</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;">Kävin etsimässä isäni jälkiä Andalusiassa. Löytyi Villa Pastora Churrianasta, Malagasta Siinä talossa vuonna 1963 isäni käänsi Leo Tolstoita ja Eeva-Liisa Manner samanaikaisesti japanilaista
Kawabataa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-IqWvcvOxvwY/XnNmdGmCr2I/AAAAAAAAhsg/xW5B84dpJoMF9Iy5_Aih70tGBxBOEIReACLcBGAsYHQ/s1600/Villa%2BPastora%2B3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="480" src="https://1.bp.blogspot.com/-IqWvcvOxvwY/XnNmdGmCr2I/AAAAAAAAhsg/xW5B84dpJoMF9Iy5_Aih70tGBxBOEIReACLcBGAsYHQ/s640/Villa%2BPastora%2B3.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
Villa Pastoran omisti Sara Hildén. Talo tuli tutuksi
monelle suomalaiselle kulttuuri-ihmiselle 1960-70-luvuilla. Kesällä
1963 talossa oli hieman turbulenssia
Sara Hildénin elämäkerran mukaan <b><i>Hyvä Sara!</i></b> ( kirj. Anna Kortelainen.
Gummerus Oy, 2018): ” Talon putkiston ja kylän
vesihuollon kehnous, paperisota, valuuttaongelmat ja huono tiedonkulku
Euroopan laidalta toiselle saivat
jatkuvasti aikaan stressiä, murhetta ja konflikteja. Talossa majailevat tuttavat
alkoivat puolestaan riidellä keskenään, kuten Mai Konkka( isäni kolmas vaimo) ja Marjukka
Kaasalainen ( runoilija Harri
Kaasalaisen vaimo). Juhani Konkka rikkoi irtainta omaisuutta juomapuuskiensa
aikana.” SKS:n kirjallisuusarkistossa
lukemani perusteella hän oli hankkinut irtainta omaisuutta omilla rahoillaan,
koska talossa ei ollut huonekaluja, kun hän muutti sinne joskus
helmi- maaliskuussa.</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
Kaksi
päivää Malagasta paluun jälkeen nenä
ja silmät alkoivat vuotaa ja aloitin omaehtoisen kahden viikon kotikaranteenin. Siitä oli kulunut eilen (18.3.) viikko ja nenä sekä silmät olivat lakanneet vuotamasta, mutta vapaaehtoinen karanteeniksi muuttui yleiseksi ”karanteenin kaltaiseksi tilaksi”, joka koskee kaikki 70 vuotta
täyttäneitä suomalaisia. Se jatkuu
huhtikuun 13.päivään asti ellei
toisin määrätä. Pitää istua eristyksissä kotona ja välttää kaikkia ihmiskontakteja. Kissa- ja
koirakontakteja saa olla. Olin
istunut kolme päivää ja kuunnellut radion koronauutisia ja katsellut television
koronaohjelmia täydellisen lamaannuksen
vallassa. Tämä oli pahempaa
kuin Kuuban ohjuskriisi lokakuussa vuonna 1962.
Atomisodan puhkeaminen ja
maailmanloppu oli lähempänä kuin koskaan.
Lokakuun 27. päivä oli ”ihmiskunnan
historian vaarallisin päivä”. Silloin Neuvostoliiton
kuljetusalukset lähestyivät Yhdysvaltoja
ja
ihmiset hamstrasivat Suomessa
hullun lailla elintarvikkeita – mitä järkeä
siinä oli, kun maailma räjähtäisi
vuorokauden sisällä, minä ajattelin
nuoruuden pessimismillä ( vessapaperia
ei muistini mukaan hamstrattu).
Äidilläni oli samaan aikaan
taidenäyttely eikä yhtään taulua mennyt kaupaksi. Hän ei pystynyt maksamaan rästiin jääneitä
vuo0kria ja niin meidät häädettiin lapsuudenkodista, josta näen joskus vieläkin
unia.</div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;">Kuuban
kriisi ratkesi nopeasti, John Kennedy veti ohjukset pois eikä Neuvostoliitto hyökännyt. Minä olin nuori silloin, nyt tajuan
olevani vanha. Minut on eristetty, etten
kuolisi koronavirukseen. Mikä isku itsetunnolle! Yritän sopeutua ajatukseen, että voin kuolla,
se tuntuu nykyään paljon todellisemmalta
kuin vielä muutama vuosi sitten. Saatan kuolla koronaan, jos on tottele
valtiovallan määräyksiä ja pysy kotona.
Olisihan se ehkä jonkin verran epätavallisempi kuolema kuin rintasyöpä
tai sydäninfarkti. Mutta en halua
kuolla, kun isä-projektikin on kesken. Joten on pakko eristäytyä kotiin.
( Kissa Ninni tykkää!) </span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<span style="font-size: 14pt; line-height: 150%;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Näistä
ajatuksista huolimatta hiippailin eilen pimeyden tultua</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">apteekkiin</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Alkoon huonon omatunnon</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">pelon
vallassa, että</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">matkalla</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">virus </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">iskee kimppuuni. Ostin </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Alkosta pullon punaviiniä, </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">se maistui ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">jälkeen päin harmittelin. etten ostanut kolmen
litran paukkausta. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Apteekista ostin 76 eurolla
lääkkeitä, vitamiineja ja hengityssuojan. Sellaisen olisi saanut K-raudasta</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">kolme kertaa halvemmalla hinnalla. Apteekit
eivät ole konkurssin partaalla</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">koronan
takia</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">niin kuin monet muut</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">firmat.</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Kotona</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">kissa Ninni tuijotti minua
silmät pystyssä, kun</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">pistin naamarin
kasvoilleni. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Ensimmäisen kerran minusta
tuntuu että vanhuus on todella kurja tila. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">Yksinäisyys ei ole kurjaa siihen olen tottunut
nuoresta asti, mutta se vasta kurjaa on, ettei pääse</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">kulkemaan </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">vapaasti kaupungilla ilman pelkoa, että saa
viruksen, ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">ilman</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">syyllisyyttä, </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">kun ei tottele</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">valtiovaltaa, vaan täyttää</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">sairaalat ja saa aikaan</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;">terveydenhuollon romahduksen Suomessa. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 14pt;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-RzkOlQThcQo/XnNnrhQYzRI/AAAAAAAAhs0/Sy_OL81ykAAzKdQH14g7UcmE0W6FkR34QCLcBGAsYHQ/s1600/IMG_20200319_124510.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-RzkOlQThcQo/XnNnrhQYzRI/AAAAAAAAhs0/Sy_OL81ykAAzKdQH14g7UcmE0W6FkR34QCLcBGAsYHQ/s320/IMG_20200319_124510.jpg" width="240" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif;">Tää naamari on kyllä aika tukala, enkä edes tiedä onko se oikein päin naamalla.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="font-family: "Times New Roman", serif; font-size: 14pt; text-align: justify;">
<br /></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-30629411240805479722020-02-23T15:42:00.001+02:002020-02-23T18:18:55.330+02:00Inkeriläiset - unohdettuja suomalaisia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-J3CEI8mbFqk/XlJ4t_C7ODI/AAAAAAAAhXI/dNej1aichoEXqcXEBlma3RUzkLWfYcKUwCLcBGAsYHQ/s1600/1927%2BToksovassa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1564" data-original-width="1028" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-J3CEI8mbFqk/XlJ4t_C7ODI/AAAAAAAAhXI/dNej1aichoEXqcXEBlma3RUzkLWfYcKUwCLcBGAsYHQ/s640/1927%2BToksovassa.jpg" width="419" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12.0pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><b style="mso-bidi-font-weight: normal;"><span style="line-height: 150%;"> </span></b><span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kuvassa on <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kolme tätiäni ja yksi setä Toksovassa vuonna<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>1927.<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>Lettipäinen tyttö oikealla on Saima-täti. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hänet erotettiin Leningradin yliopistosta,
koska hänen isänsä oli kulakki (= varakas talonpoika. Saimasta tuli myöhemmin saksankielen opettaja ja tulkki.
Istumassa vanhin sisar Hilma. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hänellä ei
ollut<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lukupäätä,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mutta hän oli kelpo komsomolilainen ja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kommunisti. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Hänen<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>vieressään istuu<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Eero-setäni<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>joka kävi<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>puoluekoulun. Hänestä tuli opettaja ja kommunistipuolueen kandinaattijäsen,
kunnes hänet erotettiin sekä<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>virasta
että puolueesta. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Ennen kuolemaansa hän
antoi minulle parikymmentä kasettia, joille hän oli kertonut elämäntarinansa.
Minä kirjoitin niiden perustalta kirjan <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Musta
passi. </i>Se on uskomaton selviytymistarina. Ihmettelin kasetteja
kuunnellessani<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>miten oli mahdollista,
että hänen onnistui<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>säilyttää henkensä Stalinin
aikana. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>Kaiketi siihen tarvittiin intuitiota,
nokkeluutta <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>ja <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>hyvää onnea.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;">Pieni rusettipäinen tyttö kuvan
vasemmassa laidassa on
Unelma-täti. Hän joutui isänsä, äitinsä ja veljensä Urhon kanssa
Siperiaan, jonne perhe karkotettiin vuonna 1931. Vanhemmat lapset elivät jo
omaa elämäänsä eivätkä joutuneet karkotukseen. Unelmasta tuli
folkloristi, jonka
itkuvirsiä käsittelevää väitöskirjaa ei hyväksytty Neuvostoliitossa,
koska siinä ei mainittu, ei edes esipuheessa,
Leniniä ja Stalinia. Unelman oli sitä mieltä,
että heillä ei ole mitään tekemistä kansanrunouden
kanssa eikä hän suostunut perääntymään piiruakaan. Väitöskirja julkaistiin myöhemmin Suomessa nimellä <i>Ikuinen itku. </i> Unelma
kirjoitti runoja Katri Korvelan
nimellä. Ne ilmestyivät Petroskoissa,
mutta niitä kuultiin myös Suomessa Juha Virkkusen ja Satu Koskimiehen
toimittamassa <i>Tämän runon haluaisin
kuulla</i> –ohjelmassa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Kuvasta puuttuu Urho-setä. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Hän kirjoitti runoja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">nimellä Kajanto. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Olen lukenut muutamia runoja.</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Ne ovat</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">nuoruuden innolla kirjoitettua sosialistista realismia. Joitakin runoja julkaistiin
Neuvosto-Karjalan suomenkielisissä lehdissä Hän ei ehtinyt saada aikaiseksi
kokoelmaa ennen kuin kaatui partisaanina vuonna</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">1942 </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Suomen Lapissa. Suomalaiset vangitsivat
hänen vaimonsa Senjan, joka joutui Kinnasvaaran keskitysleirille. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Hänen vaiheensa suomalaisvallan alaisuudessa
ovat jotakuinkin epäselvät.</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Tiedän vain,
että hän oli saanut Neuvostoliitossalaskuvarjohyppääjän koulutuksen, toisin sanoen hänet oli
koulutettu desantiksi. Kun sotavangit palautettiin sodan jälkeen, hän joutui Vorkutan
keskitysleiriin sovittamaan kahdeksikymmeneksiviideksi (otaksun) sitä että antautui
vangiksi suomalaisille. Hän selvisi leirituomiosta hengissä ja jäi</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">asumaan Vorkutaan.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;">Myös isäni
puuttuu kuvasta. Hän oli elänyt kuvan ottoaikaan Suomessa jo seitsemän vuotta. Hän
opiskeli sanomalehtioppia Kansankorkeakoulussa, josta tuli Yhteiskunnallinen
korkeakoulu ja hänestä tuli
24-vuotiaana <i>Päivän Uutisten</i>
päätoimittaja. Hän julkaisi
25-vuotiaana esikoisromaaninsa <i>Me sankarit, </i> kuten olen kertonut aikaisemmin tässä
blogissa. Talvisodan alla syksyllä 1939
häneltä ilmestyi dokumenttiromaani <i>Kahden
maailman rajalla</i>, jossa hän kertoo hänen perheensä tarinan Inkerinmaalta. Sodan
jälkeen kirja joutui valvontakomission kiellettyjen kirjojen listalle ja
suljettiin kirjastojen ”myrkkykaappeihin”. Hän kirjoitti kirjan uudelleen vuonna 1958.
Se ilmestyi nimellä <i>Pietarin valot</i> ja
sivuutettiin julkisuudessa vähällä huomiolla. Samoin oli käynyt neljä vuotta aikaisemmin ilmestyneelle
<i>Ratkaisun päiville, </i>joka kertoi mm. inkeriläistytön
luovuttamisesta Neuvostoliittoon. Luovuttaminen oli 50-luvulla niin arka
asia, että se kohtaus sensuroitiin, kun kirjasta tehtiin elokuva <i>Ratkaisun päivät</i>. Elokuvan
sankaripari oli Tauno Palo
ja Ansa Ikonen. Elokuvaa esitetään vieläkin parin vuoden
välein televisiossa, mutta kirja on unohdettu.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;"> Olen kirjoittanut inkeriläistytön luovuttamisesta
kahdessa kirjassa <i>Tyttäressä </i>vuonna 1983 ja <i>Unennäkijän muistelmissa</i> vuonna 2014. Luovutuksesta tuli minun pahin
lapsuudentraumani. En voinut ymmärtää mitä merkitsi, että kasvattisisar on luovutettu Neuvostoliittoon. Kauhein uhkakuva
oli se, että jos olisin tuhma (varastelisin sokeria ja kiusaisin pienempiäni) minutkin
luovutettaisiin Neuvostoliittoon.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;">Sodan aikana Suomeen
siirrettiin Inkerinmaalta 63 000 inkeriläistä, yksi heistä oli kasvattisisareni Nina, 10-vuotias
orpotyttö. Sodan jälkeen heitä palautettiin Neuvostoliittoon 55 000.
He eivät päässeet takaisin Inkerinmaalle niin kuin heille oli luvattu. Loput 8
000 pakenivat Ruotsiin tai piiloutuivat kuka minnekin. Tämä käy selville Kansallismuseon näyttelystä <i>Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset. </i>Näyttelyn voi käydä
katsomassa 19.4.2020 asti. Sisäänpääsy
ei maksa mitään. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;">Olen käynyt näyttelyssä kaksi kertaa, vaikkei
siellä ole kovin paljon uutta minulle, kun olen elänyt inkeriläisyyttä lapsesta asti. Jotain sentään löysin viime käynnillä – paksun kirjan jossa oli luettelo Stalinin vainoissa
teloitetuista inkeriläisistä. Luettelosta löytyi Johannes Konkka, isäni serkku, teloitettu
vuonna 1937. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-UpBiXbcL5jM/XlJ7gmBypkI/AAAAAAAAhXU/IxdiXPa40okC5VMhWnihXdIu0v_MkK8twCLcBGAsYHQ/s1600/Inkerin%2Blippu%2Bja%2Bitkuvirret.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1040" data-original-width="780" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-UpBiXbcL5jM/XlJ7gmBypkI/AAAAAAAAhXU/IxdiXPa40okC5VMhWnihXdIu0v_MkK8twCLcBGAsYHQ/s400/Inkerin%2Blippu%2Bja%2Bitkuvirret.jpg" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: large;">Kuvassa Inkerin lippu ja Inkerin itkuvirret. Lukunurkkaus Kansallismuseon näyttelyssä.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Minun
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">täytyy käydä vielä kerran käydä Kansallismuseossa tutkimassa missä ja
minkä pykälän nojalla hänet teloitettiin.</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Jokaisesta inkeriläissuvusta </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">löytyy</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">telotettuja, </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">keskitysleireille
suljettuja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">ja Siperiaan</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">karkotettuja. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Niillä</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">keinoin inkeriläiset</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">nitistettiin</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">vaiennettiin.</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">He oppivat pitämään </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">matalaa profiilia
</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">ja lakkasivat</span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">puhumasta suomea, koska puhuminen oli
vaarallista. Eivätkä he pidä vieläkään melua itsestään. </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">Heistä tuli unohdettuja ja torjuttaja ja </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif;">he alkoivat hävetä itseään. </span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-chjwrT-BIfk/XlJ8zJ2DHQI/AAAAAAAAhXg/wixM7wAhRrQzbMNnQbi-u912XtxVjZTGACLcBGAsYHQ/s1600/Lakanat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="780" data-original-width="1040" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-chjwrT-BIfk/XlJ8zJ2DHQI/AAAAAAAAhXg/wixM7wAhRrQzbMNnQbi-u912XtxVjZTGACLcBGAsYHQ/s400/Lakanat.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: large;">Kuvassa näyttelyn lakanoita, joissa inkeriläiset kertovat inkeriläisyydestään. </span> <span style="font-size: large;">Heidi Reis, 31 ja Heini Reis, 24 kertovat: </span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<b><span style="font-size: large;">”Mummi häpesi inkeriläisyyttään niin
paljon, ettei halunnut puhua siitä ikinä mitään. Nyt hän on kuollut ja sukujuuremme
ovat kuin palapeli, jonka puuttuvia paloja etsimme. Se surettaa ja vaikuttaa
omaan minäkuvaan, ettei tietoa saa.
Olisi ihanaa joku päivä nähdä paikka mistä mummi on kotoisin.”</span><o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: large;">Elena Shevakova, 58 kertoo:</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 14.0pt; line-height: 150%;"></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<b><span style="font-size: large;">”Kysyin lapsena äidiltäni, keitä me oikein
olemme? Äiti vastasi: olemme inkeriläisiä, mutta älä kerro siitä kenellekään.”</span><o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Us_IhrANYnc/XlJ-GxxlnuI/AAAAAAAAhXs/0gAkrOar_RE-73rCoEkvAMSLEzzRge2mACLcBGAsYHQ/s1600/Is%25C3%25A4n%2Bvanhemmat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="980" data-original-width="1284" height="305" src="https://1.bp.blogspot.com/-Us_IhrANYnc/XlJ-GxxlnuI/AAAAAAAAhXs/0gAkrOar_RE-73rCoEkvAMSLEzzRge2mACLcBGAsYHQ/s400/Is%25C3%25A4n%2Bvanhemmat.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt;">
<span style="font-size: large;">Kuvassa </span><span style="font-size: large;">isovanhempani Toksovassa ennen kuin
heidät</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">karkotettiin Siperiaan. He
eivät</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">hävenneet</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">inkeriläisyyttään isäni kertoman mukaan.</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">Ei hänkään hävennyt. </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">Mutta minä opin</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">lapsena kantapään kautta, että</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">siitä </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">asiasta</span><span style="font-size: large;">
</span><span style="font-size: large;">kannattaa vaieta, jotteivät </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">muut
lapset rupea</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">haukkumaan ryssäksi ja</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">kiusaamaan.</span><span style="font-size: large;">
</span><span style="font-size: large;">Koko lapsuuden ajan </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">tunsin, että
olen</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">jotenkin </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">outo </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">ja erilainen. 70-luvun politisoituneessa
ilmapiirissä olin epäilyttävä</span><span style="font-size: large;">
</span><span style="font-size: large;">puoli-inkeriläisyyteni takia. </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">Ja </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">90- luvulla
kärsin</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">kun media</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">mustasi inkeriläisten</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">paluumuuttajien</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">mainetta syyttämällä</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">nuoria inkeriläismiehiä</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">rikollisiksi,huumeidenvälittäjiksija </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">venäläismafian jäseniksi. </span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">Ei inkeriläisäiti syyttä suotta</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">kieltänyt</span><span style="font-size: large;">
</span><span style="font-size: large;">tytärtään kertomasta sukujuuriaan.</span></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="font-family: "times new roman" , serif;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12pt; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12.0pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-top: 12.0pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-50682823593516829042020-02-09T18:02:00.000+02:002020-02-14T21:30:15.166+02:00Ohjeita lukijalle - Kansallisena lukurauhan päivänä 9.2.<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-KLnAW2u6iFY/XkApVqTKDjI/AAAAAAAAg8Y/cm4bGtwHSIgDoFENMmzBcavP0Jzy-jsAACEwYBhgL/s1600/Sandor%2BMarai%2BMietteiden%2Bkirja.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="917" data-original-width="750" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-KLnAW2u6iFY/XkApVqTKDjI/AAAAAAAAg8Y/cm4bGtwHSIgDoFENMmzBcavP0Jzy-jsAACEwYBhgL/s400/Sandor%2BMarai%2BMietteiden%2Bkirja.JPG" width="326" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
Sándor Marai: Mietteiden kirja</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p> </o:p> </div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">”Älä unohda että vain ihmiset lukevat” kirjoitti Sándor Márai <i>Mietteiden kirjassa ( </i>suom. Tuomo Lahdelma. Atena 2003<i> ).</i> Kirja sisältää neuvoja , arvioita, mietelmiä ja meditaatioita vuosilta 1938-43. <i> </i>Näin Márai neuvoo lukijaa:</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">” Lue voimakkaasti!</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Toisinaan lukijan on luettava voimakkaammin kuin luettava teksti on kirjoitettu. Lue hartaasti, intohimoisesti, tarkkaavaisesti ja ankariin mielin. Kirjailija voi lörpötellä, mutta sinun pitää pysyä silloinkin lakonisena. Lue kirjaa sana sanalta, kuulostele kirjaa edestakaisin, älä anna syvälle metsään vievien jälkien livahtaa katseeltasi, yritä panna merkille ne salaiset viestit, joita kirjan tekijäkään ei kenties havainnut raivatessaan tietään teoksensa tiheiköissä. Älä lue koskaan nenääsi nyrpistellen ja syventymättä; älä ole kuin mies, joka kutsuttiin jumalten pitoihin, mutta joka vain sorkki hänelle tarjottuja ruokia. Pyri lukemaan elegantisti ja reilusti. Lue ikään kuin kuolemaantuomittu lukee vankilassa vanginvartijan antamaa viimeistä kirjaa. Lue henkesi edestä, sillä se on kaikkein suurinta, ihmisten lahja. Älä unohda, että vain ihmiset lukevat.”</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Sándor Márai syntyi 1900 Kassan kaupungissa Unkarin kuningaskunnassa, nykyään kaupungin nimi on <span style="background: white;">Košice</span> ja se sijaitsee Slovakiassa. Wikipedia kertoo, että Márai piiloutui juutalaisen vaimonsa kanssa, kun Saksa miehitti Unkarin 1944. Kommunistisessa Unkarissa hänellä ei ollut mahdollisuuksia elää ja elättää perhettään kirjailijana , toisin sanoen hänestä ei ollut sosialistisen realismin kirjoittajaksi. Hänestä tuli maahanmuuttaja ( mamu!) ensin Sveitsiin sekä Italiaan ja lopulta Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuuden hän sai vuonna 1957. Hän hän teki vuonna 1989 itsemurhan San Diegossa. Hänet ”uudelleen löydettiin” Ranskassa vuonna 1992, minkä jälkeen hänen kirjansa ovat ilmestyneet kymmenillä kielillä ja hänestä on tullut osa eurooppalaisen 20. vuosisadan kirjallisuuskaanonia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Minä löysin Márain <i>Mietteiden kirjan</i> sattumalta kirjaston hyllyltä kuten löydän yleensä kirjat joihin ihastun - ja kirjoitin siitä Kirjailijan päiväkirja –blogiin vuonna 2005. Nyt löysin sen uudelleen juuri sopivasti ennen lukurauhan päivää. se on sellainen kirja, joka kannattaisi omistaa, sillä sitä voi lukea useita kertoja eikä se lakastu ja menetä viehätystään. Aina siitä löytyy jotain uutta ajateltavaa. Sen on tuonut Suomeen jyväskyläläinen Atena kustannus, joka kustansi myös Elena Ferranten <i>Amalian rakkauden</i> ja <i>Hylkäämisen päivät</i> -romaanien suomennokset ennen kuin WSOY osti Ferranten omaan talliinsa. Pienillä kustantajilla on usein terävämpi kirjallisuussilmä kuin suurilla.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-xsrUwQEVDTU/XkArUOCHl5I/AAAAAAAAg8k/7Z7PYIEZZ_wFlYa-CZkNGJXmmuFkNGb9ACLcBGAsYHQ/s1600/P1017807.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="600" data-original-width="800" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-xsrUwQEVDTU/XkArUOCHl5I/AAAAAAAAg8k/7Z7PYIEZZ_wFlYa-CZkNGJXmmuFkNGb9ACLcBGAsYHQ/s400/P1017807.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;">Ninnikin "lukee" tassu mun päiväkirjani päällä. Oikeassa alakulmassa </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;">näkyy osa Wlliam S. Burroughsin kissakirjan kannesta.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="background: white;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">Nyt lukurauhan päivä on jo illassa. En lukenut aamusta iltaan, vaan kävin välillä Kansallismuseossa katsomassa näyttelyä Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset. Minun mielestä inkeriläiset ovat pikemminkin torjuttuja suomalasia kuin unohdettuja. Näyttely oli aika suppea, mutta varmaankin informatiivinen niille jotka eivät inkeriläisyydestä mitään tiedä. Minä olen sen asian kanssa elänyt koko ikäni ja kirjoittanut siitä muutamissa kirjoissani.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span>
<span style="background: white;"><span style="font-size: large;">PS. 14.2. Kirjallisuuden ystävien sivuston kautta tuli korjaus. Ferranten ensimmäiset kirjat Suomessa eivät ilmestyneet Atena -kustanjalta vaan Avaimet- kustantajalta Pahoittelen väärää tietoa. Kiitokset valppaalle lukijalle,joka kertoi oikean kustanjan.</span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-33440427753618055742020-02-05T16:13:00.000+02:002020-02-05T22:30:50.858+02:00 Leo Tolstoin viimeinen haastattelu - Arkistojen aarteita 2<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-1E_gu-E8rWc/Xjq5pNbPH9I/AAAAAAAAg4k/bg3uNpPrSts1WBWr_tzqM22uWQxI7JGwgCLcBGAsYHQ/s1600/Leo%2BTolstoi%2Bja%2Bvunukka%2BVera.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1045" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-1E_gu-E8rWc/Xjq5pNbPH9I/AAAAAAAAg4k/bg3uNpPrSts1WBWr_tzqM22uWQxI7JGwgCLcBGAsYHQ/s640/Leo%2BTolstoi%2Bja%2Bvunukka%2BVera.jpg" width="417" /></a></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kuvassa Leo Tolstoi ja vunukka (=lapsenlapsi) Vera vuonna 1907</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;">Sanomalehtimies A. Pashtor kertoo <i>Neues
Wiener Journal'issa</i> siitä, miten hän 22 p:nä elokuuta 1910, kolme kuukautta
ennen Tolstoin kuolemaa, kävi Jasnaja Poljanassa ja keskusteli puolisen tuntia
suuren kirjailijan kanssa. Vajaa puolet hänen jutustaan kertoo miten hänen piti selittää asiansa kolmelle portinvartijalle: Tolstoin vaimolle, pojalle ja sihteerille. Sinnikkyys voitti ja hän pääsi Tolstoin puheille. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: black; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;"><b><br /></b></span></span></div>
<span style="font-size: large;"></span><br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Alla osa jutusta, jonka on skannattu Kansalliskirjaston digitaalsiesta lehtiarkistosta. Olen korjannut skannusvirheet, mutta en tuntemattoman suomentajan kieltä. </span></div>
<span style="font-size: large;">
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
</span><br />
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Äkkiä
avautui ovi. Mitä? Sihteerikö? Nousin seisomaan. Eteeni oli ilmestyi itse
Tolstoi. Hän oli puettu kuten talonpoika pitkävartisiin saappaisiin, leveisiin housuihin. Musta talonpoikaispaita oli vyötetty nahkavyöllä. Hän katseli
tutkivasti minua. Mitkä ihmeelliset silmät ! Hänen katseensa oli ankara,
läpitunkeva. Hän osoitti minulle tuolia ja istui eteeni kuin tuomari. Pieni
huone tuntui minusta vieläkin pienemmältä. Niistä tunteista, jotka täyttivät
sydämeni, en voinut mitään lausua julki. Hän pelasti minut kömpelöstä asemasta.<o:p></o:p></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Missä tarkoituksessa saavuitte Venäjälle?” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> "Tarkoituksenani
on matkustaa maapallon ympäri. Lähin päämääräni on Japani. Sieltä matkustan
Amerikkaan. Saavuttuani Moskovaan en voinut pidättää haluani nähdä teitä
Minulla ei ole sanoja, joilla tulkitsisin teille ihailuni.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Kuvaamattoman
ivallinen hymy ilmestyi hänen huulilleen. Se oli hymyä ihmisen, joka seisoo
yläpuolella maailman menon, joka on ulkopuolelta kaiken arkipäiväisyyden. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Olkaa
hyvä, jättäkää sellainen. Minua eivät miellytä kiitokset ja kehumiset, ne ovat
vastenmielisiä. Parempi, jos sanotte minulle, oletteko suhteissa hallitukseen?
Mahdollisesti olette diplomaatti?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”0len sanomalehtimies
ja harrastan erikoisesti siirtolaiskysymystä. Luulen voivani käyttää osan
aikaani tämän kysymyksen tutkimiseen mentyäni Ameriikkaan."<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Muuttavatko
talonpojat omasta maastanne maan puutteen takia?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Kyllä…
miltei kaikki maa kuuluu aristokratialle ja papeille.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Ja te valitsitte siirtolaiset tutkimuksenne esineeksi.
Mitä aioitte heistä kirjoittaa?” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Kokoamani
tosiasiat aion julkaista joko tieteellisessä tai kaunokirjallisessa muodossa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Kaunokirjallisessa
muodossa?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Ja uudelleen huomasin hänen huulillaan
pilkallisen hymyn.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Minä
inhoan kaunokirjallisuutta,” huomautti Tolstoi.</span><span style="font-size: large;"> </span><span style="font-size: large;">”Mitä varten ihmiset oikeastaan kirjoittavat?
Vain suuret valitut kirjailijat saavat käyttää ajatustensa tulkitsemiseksi
kaunokirjallista muotoa. Täytyy kirjoittaa totta. Mutta missä on totuus? Mikä
on totuus? Jokainen voi kuvata huomioitaan ja jokaisella on siis oma
käsityksensä totuudesta. Taide ? Sitä ei ole. On vain kunnian- ja rahanhimoa,
mutta raha – se on kaiken taiteen ja kaunokirjallisuuden loppu. Jokainen
näyttää kirjoittavan rahojen takia ja myyvän yksilöllisyyttään rahasta... Minun
kirjani kuuluvat kaikille. Annoin täyden vapauden painattaa niitä kaikkialla – ilman
minkäänlaisia ehtoja. Tämä johti riitaan vaimoni kanssa. Minä tiedän, miten
kaikki loppuu... Uskonnon täytyy olla sinä peruskivenä, jonka päällä ajatus
voisi levätä. Olen sen vasta nyt ymmärtänyt. Totuus on tullut niin lähelle
minua, että minä miltei näen sen ..."</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Mutta
»Sota ja rauha?»<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Olen unohtanut
sen.” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> »Anna
Karenina.»<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Unohtanut senkin ja kaiken muun”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Hän katkasi äkkiä puheensa ja katsoi minuun
kiinteästi. Sitten hän uudelleen kääntyi minun puoleeni.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Mitä
te pääasiassa kirjoitatte?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”
Pääasiassa teatteria varten”, vastasin minä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”En tunnusta ansioksi sitä ...” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Eikö
runojakaan?” <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Vielä
vähemmän. Ketkä tarvitsevat runoja? Ajatuksia, jotka voidaan ilmaista paremmin
suorasanaisessa muodossa, tehdään vain epäselviksi. Se on jäännöstä barbaariajoilta."<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ” Mutta Goethe” yritin minä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Goethe?... Goethe oli mitättömyys.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Tolstoin kummallinen huomautus palautti minut
tietoisuuteen. Huomasin, että monet hänen mielipiteistään eivät olisi kestäneet
vakavaa arvostelua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Te
viittasitte maakysymykseen. Se kiinnostaa minua yksin enemmän kuin kaikki muut
kysymykset yhteensä. Olen yhtä mieltä Henry Georgen kanssa. Tunnetteko hänen
mielipiteitään?”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Hän silmäili minua kuin professori
ylioppilasta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Ei, en tunne”, häveten tunnustin<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Onneton
nuori mies ... te ette tunne Henry Georgen mielipiteitä. Lukekaa hänen
teoksiaan, lukekaa ... ”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Kyllä,
kyllä, sen minä teen,” vastasin vapisevin äänin.” Minä rupean niitä ...”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Tunsin
itseni nolatuksi. Häpesin, etten ollut lukenut Henry Georgea.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> ”Suokaa anteeksi”, sanoi Tolstoi.”Minun täytyy mennä. Voikaa
hyvin.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Hän
ojensi minulle kätensä ja katosi huoneesta tarmokkain askelin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: rgb(204, 204, 204); line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt;">
<span style="font-size: large;"> Hänen syvällepainuneita, etsiviä, sinisenvihreitä
silmiään en voi koskaan unohtaa. Sellaisia silmiä en koskaan enää nähnyt.
Niillä silmillään tulisieluinen nero katseli koko ihmiskuntaa. Ne olivat Leo Tolstoin silmät.»</span></div>
</div>
<span style="font-size: large;"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-nTwPK4noBBQ/XjrAcwxyY1I/AAAAAAAAg4w/RcWj8aDmnzgXNhEoKotbTNHM8yR7tj7SQCLcBGAsYHQ/s1600/Leo%2BTolstoi%2BJasnaja%2BPoljanassa%2B19.5.%2B1910.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="997" data-original-width="1600" height="396" src="https://1.bp.blogspot.com/-nTwPK4noBBQ/XjrAcwxyY1I/AAAAAAAAg4w/RcWj8aDmnzgXNhEoKotbTNHM8yR7tj7SQCLcBGAsYHQ/s640/Leo%2BTolstoi%2BJasnaja%2BPoljanassa%2B19.5.%2B1910.jpg" width="640" /></a></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Kuvausryhmä Jasnaja Poljanassa 19.5. 1910. Tolstoi antaa haastattelua. Vaimo <span style="background-color: white; font-family: "lora" , serif;">Sofja Andrejevna</span> seisoo vieressä parin vunukan kanssa.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Leo Tolstoi kuoli 20. päivä marraskuuta (vanhan ajanlaskun mukaan 7. päivä marraskuuta) 82-vuotiaana Astopovon asemalla lähdettyään kotioloja karkuun. Viimeisiä haastatteluja saattoi olla useitakin Tolstoin viimeisenä kesänä ja syksynä, arvelen.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Juttu ilmestyi <i>Päivän Uutisten</i> näytenumerossa 000 17. päivä elokuuta1928 otsikolla <b>Sanomalehtimies Leo Tolstoin luona: Mestarin viimeinen haastattelu. </b>Näytenumeroita ilmestyi kolme numeroa. Ensimmäinen varsinainen numero ilmestyi syyskuun 4. päivä, jolloin lehden päätoimittaja Juhani Konkka täytti 24 vuotta. Hän oli vasta valmistunut Kansalaiskorkeakoulun (myöhemminYhteiskunnallinen korkeakoulu) Varsinaisia numeroita ilmestyi kolmekymmentä mutta digitaaliseasta arkistosta niitä löytyi vain kaksi. Lehti lakkasi ilmestymästä vuoden lopulla. Mutta eipä hätää, toimealiaasta nuoresta miehestä tuli aikakauslehti <i>Tähystäjän </i>taloudenhoitaja. Siinä ohessa hän kirjoitti esikoisromaanin, joka ilmestyi vuoden 1929 loppupuolella. Siitä olen kirjoittanut aikaisemmassa blogikirjoituksessa: Esikoisromaani ja sen vastaanotto.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-22990443504313089552020-01-27T20:27:00.000+02:002020-01-28T11:01:35.031+02:00 Levoton mieli - taiteilijaromaani pohjalaiseen tapaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Ael1XoHqOC4/Xi8mpHoGI1I/AAAAAAAAgr4/x-gABsUEue03EyK8kmHo2yPhQEAmVXU4wCLcBGAsYHQ/s1600/Levoton%2Bmieli%2B1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-Ael1XoHqOC4/Xi8mpHoGI1I/AAAAAAAAgr4/x-gABsUEue03EyK8kmHo2yPhQEAmVXU4wCLcBGAsYHQ/s400/Levoton%2Bmieli%2B1.JPG" width="296" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
Antti Tuurin <i>Levottoman miele</i>n kansi. Arvid Bromsin omakuva .</div>
<br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Kannattaako Antti Tuurin uusin
romaani <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Levoton mieli</i> lukea? kysyi
ystävä. Vastasin että kannattaa, jos tykkää pohjalaisesta <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>huumorista<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ja siitä että <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kerronta on
tasaista<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>kuin<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>lakeus, että <span style="mso-spacerun: yes;"> </span>taksilla<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ajetaan ja kahvia juodaan kaiken aikaa eikä paljon<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mitään tapahdu,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>mitä nyt taiteilija ryypyspäissään heittää
tavarat tuvasta pihalle. Se on suomalaisten miesten ikiaikainen tapa ilmaista
tunteitaan. Saattaa sellaista tapahtua jossain muuallakin.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Minua romaani kiinnosti ennen
kaikkea siksi, että halusin tietää
miten Antti Tuuri rakentaa Arvid Bromsin ( 1910-1968)
taiteilijahahmon ja -tarinan. Kirja on
ovelasti kirjoitettu ensimmäisessä
persoonassa ikään kuin Broms itse kertoisi
elämänsä kymmenestä
viimeisestä vuodesta, ja taksilla ajelun ja taulujen
maalaamisen sekä myymisen välissä selittäisi
Helmi
Inkerille, kirjan tärkeälle
naishenkilölle, taksikuski Matille ja taulujen ostajille elämänsä kirjavia vaiheita. Helmi Inkeri on viides vaimo, entinen
mielisairaalan hoitaja, joka
säätelee Bromsin juomisia ja hallitsee hänen
hulluuskohtauksensa ammatin antamalla
kokemuksella.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Tuurin luoma Broms on aikamoinen veijari ja huijari. Hänen jutuistaan ei aina tiedä mikä on totta,
mikä tarinaa. Minua
huvitti suuresti kohtaus junassa, kun Broms
on matkalla Helmi Inkerin kanssa vihille Tampereelle. Samaan junaan osuu humalainen mies Bromsin menneisyydestä ja alkaa kertoa kovaäänisesti tämän tekemistä rötöksistä, joista samassa vaunussa istuvat kiinnostuvat kovasti. Broms oli esiintynyt asianajajana ja
juristina, vuokrannut kirjoituskoneen ja jättänyt vuokran maksamatta eikä palauttanut konetta, vaan vei sen
Ouluun, missä panttasi sen. Kaiken
lisäksi hän oli jättänyt vaimonsa
pantiksi pietarsaarelaiseen matkustajakotiin. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"> Jälkeenpäin Broms
selittää Helmi Inkerille, että Karlssonin oli moraaliton ihminen jo ennen
sotia, ja hän oli antautunut
Karlssonin vietäväksi mistä ei
mitään hyvää seurannut. Kirjoituskone oli kanitettu ja hänet
oli pidätetty ja viety Vaasan
linnaan, jossa joutui odottamaan
kuukausikaupalla oikeudenkäyntiä, vaikka Karlsson olisi pitänyt vangita, koska oli
keksinyt panttaamisen, ottanut rahat ja juonut ne. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Broms oli pikkurikollinen, jonka istui vankilassa muutamankin kerran varkauksien ja petosten takia ja sanoo
parantaneensa tapansa , mutta
vielä vanhoilla päivilläänkin ”lainaa”
naapuritalon pihalta öljytynnyrin, koska häneltä on rahat
ja öljy lopussa, mutta ”unohtaa”
maksaa lainansa takaisin. Kaikesta päätellen Broms oli myös hyvä supliikkimies,
joka osasi puhua Etelä-Pohjanmaan kirkonkylien silmäätekevät ostamaan tauluja.
Kun hän ei onnistunut tekemään
kauppoja, hän tunsi olonsa noloksi ja alakuloiseksi. Etelä-Pohjanmaalla on varmaankin kerrottu Bromsista tarinoita, joita Tuuri
on kertonut ”Bromsina” tässä
taiteilijaromaanissa.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Tuuri ei moralisoi Bromsin toimia, vaan kuvaa niitä
vähäeleisellä pohjalaishuumorilla, mikä piilee hänen kielessään ja tavassaan kertoa ihmisistä. Hänen Bromsinsa on värikäs ja
välillä surkuhupaisa henkilöhahmo, kuin
jonkinlainen suomalainen
Münchausen, joka yrittää kiskoa tukasta itseään
ylös suosta. Bromsin
tarinoinnin takia jaksoin lukea loppuun asti kirjan, joka hitaan
rytminsä takia olisi saattanut jäädä minulta muuten kesken. </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-YurLjWPrapg/Xi8ok_tzLyI/AAAAAAAAgsE/yq2kYt87l50ZurNR1KKY5CCXs681iTA-wCLcBGAsYHQ/s1600/Arvid%2BBroms.%2BVanki%2B%2B1930-1939.webp" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="621" data-original-width="500" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-YurLjWPrapg/Xi8ok_tzLyI/AAAAAAAAgsE/yq2kYt87l50ZurNR1KKY5CCXs681iTA-wCLcBGAsYHQ/s400/Arvid%2BBroms.%2BVanki%2B%2B1930-1939.webp" width="318" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif; line-height: 150%;"><span style="font-size: 14pt;"><br /></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Arvid Broms. Vanki ( 1930-1939)</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Omistaja: Suomen valtio</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
Kuva: Kansallisgalleria</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;">Minua ei häirinnyt, että Tuuri kirjoitti ensimmäisessä persoonassa Bromsina Bromsin tarinaan. Kuukautta aikaisemmin olin lukenut Sanna Tahvanaisen romaanin <i>Kirsikoita
lumessa</i>, joka kertoo ensimmäisenä persoonassa Sylvia Plathista New Yorkissa.
Tuolloin kerronta ensimmäisessä persoonassa alkoi
tökkiä minua ja jätin kirjan kesken. Syy oli
varmaankin siinä, että olin
sisäistänyt Plathin tuotannon ja elämän niin hyvin, etten pystynyt hyväksymään
tapaa, jolla Tahvanainen kertoi hänen
elämäänsä. Minusta Plath kuvasi paljon paremmin kuin hän aikaa
New Yorkissa romaanissaan <i>Lasikellon alla. </i>Sen
sijaan<i> </i>Tuurin kirjan ensimmäisen persoonan kerronta ei tökkinyt
lainkaan, mitä ihmettelin. Tulin siihen
tulokseen, että minun oli helpompi hyväksyä Tuurin kerronta,
koska en tiennyt Bromsista mitään. </span><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<b><span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;">Kuinka
löysin Arvid Bromsin?<o:p></o:p></span></span></b></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;">Isäni kirjoittaa päiväkirjassaan,
että hänelle oli tänään ( 9.2.1957) soittanut
Arvid Bromsin vaimo, joka kertoi että Arvi oli tullut sekopäiseksi, ja kysyi
tunsinko isäni Munkkiniemestä ketään
lääkäriä, joka voisi tulla Arvin luo Jussi Jurkan
asuntoon, jossa he asuivat tilapäisesti. Päiväkirjan mukaan Arvi ”oli maalannut kolme viikkoa Porthanian ala-aulaan Suomen suurinta nonfiguratiivista työtä, josta eilisessä Uudessa Suomessa on melko laaja uutinen. Saatuaan työn valmiiksi Arvi oli
niin lopussa, että alkoi puhua sekavia.”<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;"> Isäni jatkaa: ”Arvi on eräs omalaatuisimpia taiteilijahahmoja, epäilemättä lahjakas,
mutta samalla myös rikollinen luonne – istunut vankilassakin joistakin väärennyksistä. Ennen talvisotaa, muistaakseni
v. 1938, hänellä oli Kumlinilla näyttely, siellä lienee ollut esillä
maamme ensimmäisiä nonfigura-töitä. En käynyt näyttelyssä, mutta se herätti
huomiota eräällä merkillisellä tavalla: Broms silpoi puukolla useita taulujaan,
joita uhattiin ulosmitata maksamattomista veroista. Kuinka monetta kertaa hän
on naimisissa, sitä en tiedä. Tällä kertaa hänellä on vaimona järvenpääläinen kotitalousopettaja,
asuvat maalla, vaimon omistamassa kodissa. Kerran Broms kovasti pyyteli sinne vierailuille,
mutta ei tullut mentyä. Pariin vuoteen hänestä ei ole kuulunut mitään.” <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;">Kun olin lukenut tuon päiväkirjaotteen, kävin katsomassa Porthanian
seinämaalausta. Se oli ollut siellä jo
silloin kun opiskelin yliopistossa. En
tiennyt silloin kuka sen oli tehnyt. Se oli niin valju harmaansininen abstraktio,
ettei se ollut jäänyt mieleeni. Taulun
alanurkassa oli pieni laatta, jossa luki: ”Helsingin yliopistolle on lahjoittanut
taiteilija Arvid Bromsin seinämaalauksen ETEENPÄIN JA KORKEAMMALLE tässä
talossa suoritetun suurisuuntaisen elementtirakentamisen
muistoksi Rakennuselementti Oy Saga ja Matti Janhunen.” Neljännesvuosisataa myöhemmin
istuin Rakennusinsinööriliiton historiatoimikunnassa tekemässä Matti Janhusen
ja muutaman muun rakentajan kanssa <i>Rakentamisen
historiaa</i>.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; mso-layout-grid-align: none; text-align: justify; text-autospace: none;">
<span style="font-size: large;"><span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;">Muutama päivä sen jälkeen kun olin käynyt Porthaniassa katsomassa Bromsin
seinämaalausta, näin kirjaston pikalainatelineessä <i>Levottoman
mielen. </i> Se oli ilmestynyt jo
syksyllä. Mutta en ollut silloin huomannut
arvosteluja enkä tiennyt kirjasta mitään. Se tuli minulle näkyväksi vasta kun olin lukenut päiväkirjasta mitä isäni kirjoitti Bromsista. Päiväkirjaa luin siksi, että olin luvannut kirjoittaa <i>Ajan
kohinaan</i> jutun ”</span>Šolohov Suomessa isäni päiväkirjan
mukaan.”<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"> Kaikki liittyy
kaikkeen mutkan kautta tai suoraan, eikä
tätä blogijuttua olisi, ellei </span>Šolohov olisi käynyt Suomessa vuonna 1957.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;"><b>PS1</b>. Asuimme Munkkiniemessä vuonna
1957. Jussi Jurkka, joka oli Bromsin oletettu poika Emmi Jurkan kanssa, asui Laajalahdentien apinalinnoissa.. Niissä
asui näyttelijöitä, siitä niiden nimi. <o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="color: #222222; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><span style="font-size: large;"><b> PS 2.</b> Bromsin näyttely, jossa hän silpoi taulunsa,
oli vuonna 1939 Kumlinilla surrealisti
Otto Mäkilän kanssa.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0cm; margin-left: 1.0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><span style="color: #222222;"><b>PS 3.</b></span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">Broms sai Tuurin kirjan mukaan
Porthanian</span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">seinämaalauksesta noin </span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">80 000 </span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">vanhaa markkaa, mikä on Tilastokeskuksen
rahanarvomuuntimen mukaan</span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">2194 euroa. Hänelle maksettiin käsittämättömän
vähän</span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">isosta työstä. Vertailun vuoksi
isäni sai</span><span style="color: #222222;"> </span><i style="color: #222222;">Stephen Razinin</i><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">kääntämisestä samana vuonna</span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">295 000 </span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">vanhaa markkaa mikä vastaa nykyään </span><span style="color: #222222;"> </span><span style="color: #222222;">8092 euroa.</span> </span></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
</div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-55341180576721049842020-01-23T16:01:00.002+02:002020-02-10T12:55:01.263+02:00Esikoisromaani ja sen vastaanotto - arkistojen aarteita<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-p13-WNb8EGM/XimjYMlBKJI/AAAAAAAAgrY/XMY5lEtqRlMwgfUw0fXNVbIkMZjxTkSvgCLcBGAsYHQ/s1600/Me%2Bsankarit%2B%2BVen%25C3%25A4j%25C3%25A4ksi.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-p13-WNb8EGM/XimjYMlBKJI/AAAAAAAAgrY/XMY5lEtqRlMwgfUw0fXNVbIkMZjxTkSvgCLcBGAsYHQ/s400/Me%2Bsankarit%2B%2BVen%25C3%25A4j%25C3%25A4ksi.JPG" width="295" /></a></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Juhani Konkan esikoisromaani <i>Me sankarit</i>. Se ilmestyi venäjäksi vuonna 2015. Kääntäjä on Suomessa asuva valkovenäläinen Jakub Lapatka, joka ihastui kirjaan ja päätti kääntää sen. En tiedä millaisen vastaanoton se on saanut Venäjällä.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times new roman" , serif;"><span style="font-size: large;">Aloitin</span></span><span style="font-size: large;"> viikko sitten ”Isäni tarinan” materiaalinkeruun Kansallisarkiston digitoitujen lehtien arkistosta. Sen voi
onneksi tehdä kotona oman työpöytänsä ääressä. Arkistosta löytyi isäni esikoisromaanin arvosteluja
vuodelta 1929. Hän oli
25-vuotias, kun <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Me<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>sankarit</i> ilmestyi.
Kirja perustui hänen
kokemuksiinsa Vienan-Karjalan sotaretkestä johon hän osallistui vuonna 1921.
Hän kirjoitti romaanin salanimellä Urho Torikka suojellakseen Inkerinmaalle palanneita vanhempiaan ja sisaruksiaan. Hänen kirjailijauransa alkoi
räväkästi. Akateemisen Karjalaseuran lehti <i style="mso-bidi-font-style: normal;">Suomen Heimo</i>(
n:o12/1929) <i style="mso-bidi-font-style: normal;"><span style="mso-spacerun: yes;"> </span></i>haukkui
tekijän pystyyn, tähän tapaan:</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">"Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta on luvannut tämän
syksyn suurimman sensation tökerösti
kirjoitetussa Urho Torikan – salanimen jonka taakse kätkeytyy eräs epätoivoisesti pinnalle pyrkivä henkilö – teoksessa <i>Me
sankarit. </i> Sensaation varjossa on tätä kirjaa mainostettu. On luvattu siinä lausua julki totuus Karjalan noususta
ja paljastaa Suur-Suomi-ihanteiden onttous. Karjalan tukkimetsät, siinä on nuorison
tulevaisuuden toiveiden alaston selitys. Ja kirjailija häpäisee4 myös
niitä miehiä, jotka ovat olleet hänen mukanaan tuolla onnettomasti päättyneellä
Karjalan retkellä: he ovat nyt sadisteja, homoseksualisteja ja yhteiskunnan
hylkiöitä. Torikka lausuu näin paksuja syytöksiä tovereistaan. Hän on kerta
kaikkiaan päättänyt raivata itselleen tien kuuluisuuteen. Hän toimittaa
Tähystäjä-lehteen, jonka taloudenhoitaja häön itse on, kehumisia kirjastaan ja
niissäkin hän korostaa erikoisesti kirjansa sensatioluonnetta. Totisesti on
sillä pojalla moraalia."</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Arvostelu
jatkuu , mutta en siteeraa
sitä tämän enempää. Osattiin sitä ennenkin lyödä lujaa! Esikoisromaani synnytti pienen kirjasodan., mikä edisti myyntiä.. Pilapiirokseenkin kirja pääsi.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-PM_Ue7Z5QT0/XimmBYwktcI/AAAAAAAAgrk/ZDk0UIN0eR4_zf9GxuEzVwOoRPy8aQKMQCLcBGAsYHQ/s1600/Pilakuva%2Bme%2Bsankareista.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="340" data-original-width="400" height="544" src="https://1.bp.blogspot.com/-PM_Ue7Z5QT0/XimmBYwktcI/AAAAAAAAgrk/ZDk0UIN0eR4_zf9GxuEzVwOoRPy8aQKMQCLcBGAsYHQ/s640/Pilakuva%2Bme%2Bsankareista.JPG" width="640" /></a></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: center;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;">Parikymmentä vuotta
myöhemmin isäni tunnusti kirjailijoiden elämäkertateoksessa <i>Aleksis Kivestä Olavi Siippaiseen</i>, että pissa oli noussut hänen päähänsä tuon kirjakohun takia. Myöhemmin hän varotteli minua siitä miten julkisuus turmelee nuoren
kirjailijan. Otin hänen sanansa vakavasti ja
yritin vältellä julkisuutta, mikä
oli tietysti huono juttu, sillä ilman
julkisuutta kirjoja ei myydä , ei myyty edes
”iloisella” 20-luvulla. Jatkan materiaalin
keruuta, saapa nähdä mitä eteeni tulee.</span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal">
<!--[if gte vml 1]><v:shapetype id="_x0000_t75" coordsize="21600,21600"
o:spt="75" o:preferrelative="t" path="m@4@5l@4@11@9@11@9@5xe" filled="f"
stroked="f">
<v:stroke joinstyle="miter"/>
<v:formulas>
<v:f eqn="if lineDrawn pixelLineWidth 0"/>
<v:f eqn="sum @0 1 0"/>
<v:f eqn="sum 0 0 @1"/>
<v:f eqn="prod @2 1 2"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="prod @3 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @0 0 1"/>
<v:f eqn="prod @6 1 2"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelWidth"/>
<v:f eqn="sum @8 21600 0"/>
<v:f eqn="prod @7 21600 pixelHeight"/>
<v:f eqn="sum @10 21600 0"/>
</v:formulas>
<v:path o:extrusionok="f" gradientshapeok="t" o:connecttype="rect"/>
<o:lock v:ext="edit" aspectratio="t"/>
</v:shapetype><v:shape id="_x0000_i1025" type="#_x0000_t75" style='width:300pt;
height:255pt'>
<v:imagedata src="file:///C:\Users\Anita\AppData\Local\Temp\msohtmlclip1\01\clip_image001.jpg"
o:title="Pilakuva me sankareista"/>
</v:shape><![endif]--><!--[if !vml]--><!--[endif]--></div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"></span><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-1837747202890805442019-07-11T17:12:00.000+03:002019-07-16T23:12:16.792+03:00 Rachel Cusk: Ääriviivat ja Siirtymä - elämää eron jälkeen<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Aica9qdUTZo/XQIOj_fTmVI/AAAAAAAAfQU/qmAftRJjLvEYfo3QrhMJpKIlSySaUHSNgCLcBGAs/s1600/Rachel%2BCusk%2B%25C3%2584%25C3%25A4riviivat.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-Aica9qdUTZo/XQIOj_fTmVI/AAAAAAAAfQU/qmAftRJjLvEYfo3QrhMJpKIlSySaUHSNgCLcBGAs/s640/Rachel%2BCusk%2B%25C3%2584%25C3%25A4riviivat.JPG" width="472" /></a></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Rachel Cusk. <b>Ääriviiva</b>t. Suomentanut Kaisa Kattelus. Kustantanut S&S Helsinki. Toinen painos 2019. ( Kuva kirjoituspöydältäni.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kiinnostukseni Rachel Cuskiin heräsi, kun luin Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006105244.htm">haastattelun</a> ( HS 15-5-2019). Hän kertoi haastattelussa, </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> että hänen kirjansa <b>Aftermathin</b> saama murskakritiikki oli ajaa hänet täydelliseen hiljaisuuteen.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Aftermath oli autofaktaa hänen avioliitostaan ja -erostaan. </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Cusk kertoi ajatelleensa, ettei enää ikinä kirjoittaisi mitään, niin pahasti hän oli saanut siivelleen. Kirjan feministinen näkökulma ja tunteiden rehellinen kuvaaminen oli ärsyttänyt lukijoita ja saanut monet raivon valtaan. </span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Cusk</span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> toipui nopeasti. Kaksi vuotta<b> </b>Aftermathin jälkeen vuonna 2014 ilmestyi hänen avioerotrilogiansa ensimmäinen osa <b>Ä</b></span><b style="color: #121212; font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;">äriviivat, </b><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">joka oli anglosaksisessa lehdistössä arvostelumenestys. </span><b style="color: #121212; font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </b><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Cusk oli oppinut suojautumaan, hän fiktionalisoi kokemuksensa. Kun kertoja ei tule vaikeine kokemuksineen lukijan iholle, välimatka säilyy ja kirjailija on turvassa negatiivisilta tunteenpurkauksilta. </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Ajattelen, että julkinen höykytys Aftermathin jälkeen on täytynyt vaikuttaa jollakin tapaa trilogian kertojaratkaisuun: minäkertoja ei kerro omasta elämästään, vaan muista ihmisistä, ja heidän kauttaan itsestään.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Haastattelun luettuani yritin lainata Ääriviivat Helmetistä. Mutta siellä oli jo runsaasti yli tuhat varaaja jonossa. Ilmeisesti hekin olivat lukeneet Hesarin haastattelun, innostuneet kirjailijasta ja ehtineet kirjautua varausjonoon ennen minua. Lainasin sen sitten Celiasta äänikirjana. Kuultuna sitä oli vaikea hahmottaa. Tai kuten nykyään sanotaan: se oli haasteellista kuunneltava. Minua ärsytti kertoja, ärsytti myös se että en tiennyt kuka milloinkin puhui. K</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">un lopulta sain Ääriviivat kirjana ja luin sen, selvisi että kirja ei ole ollenkaan vaikea. Rakenne on selkeä, ei takaumia, ei poikkeamia eikä muitakaan monimutkaisuuksia, ja kertojia </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">on vain yksi eikä hän ole kovin ärsyttävä, trilogian toisessa osassa hän on lähes sympaattinen. </span><br />
<br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Tärkeintä ei ole juoni, vaan ihmiset, joita kertoja Faye tapaa ja jotka kertovat hänelle omaa tarinaansa. Melkein kaikki tarinat kietoutuvat eron ja vaikeiden ihmissuhteiden ympärille, teeman joka tuohon aikaan hallitsee hänen elämäänsä. Hän kuuntelee ihmisiä ja heittää väliin jonkin kysymyksen kuin terapeutti, mutta ei kerro itsestään mitään, eikä ole erityisen empaattinen kuuntelija. Hän kuvailee tapaamiaan ihmisistä, varsinkin miehiä kuivan sarkastisesti perienglantilaiseen tyyliin. Kirjoituskurssilaisiinsa hän sentään suhtautuu lempeämmin. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">matkustaa kesäkursseille Ateenaan opettamaan luovaa kirjoittamista. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Vapaa-aikana hän tapaa kollegoitaan, ateenalaisia kustannusalan ihmisiä ja miestä, johon oli tutustunut lentokoneessa. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Mies oli istunut hänen vieressään, ja kysynyt miksi hän oli menossa Ateenaan ja hän oli vastannut, koska miehellä oli kummalliset hopeanväriset kulmakarvat. "Juuri tämän </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">eriskummallisuuden takia vastasin hänelle. Joskus odottamaton on kuin kohtalon kehotus, " Faye tuumi. </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Joskus matkoilla tapahtuu, että tuntemattomat ihmiset avautuvat toisilleen, alkavat kertoa asioita, joita eivät ole voineet puhua muille. </span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hän kertoo vierustoverilleen, että hän on muuttanut hiljattain </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lontooseen maaseudulta, jossa oli asunut kymmenen vuotta, viimeiset kolme vuotta yksin lastensa kanssa. Kun vierustoveri kysyy syitä avioeroon, hän vastaa, että "avioliitto on muuan muassa uskomusjärjestelmä</span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">, tarina, ja vaikka se ilmentää itseään tavoilla, jotka ovat todellisia, sitä ylläpitävät impulssit ovat mysteeri. Hänelle oli lopulta todellista luopuminen talosta maalla, "koska siitä oli tullut paikka, joka edusti toivoa, että mennyt vielä palaisi," kuten hän sanoo. </span><br />
<br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">En ole ollut ikinä kirjoituskurssilla enkä tiedä miten siellä toimitaan, mutta minusta vaikuttaa siltä, että Faye on hyvä opettaja. Minun suosikkini kymmenen kurssilaisen joukossa on nelikymppinen Penelope, joka toteaa ensimmäisen kurssipäivän lopussa murheellisena, ettei hän voi olla kirjailija, koska hänellä ei ole omaa aikaa. Hän on täynnä ihmissuhteita ja velvollisuuksia, jotka tekevät hänet hulluksi:</span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">"</span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">niin täpötäynnä paitsi omia myös toisten ihmisten muistoja, velvollisuuksia, unia, tietoja ja lukuisia arkipäiväisiä tehtäviä, jotka hän oli imenyt itseensä vuosien varrella kuunnellessaan, puhuessaan, myötäeläessään ja kantaessaan huolta, että pelkäsi rajojen näiden moninaisten henkisten taakkojen välillä vähitellen murenevan, kunnes hän ei ollut enää varma mitä oli tapahtunut hänelle ja mitä hänen tuttavilleen, tai joskus jopa mikä oli todellista ja mikä ei", </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Tyypillistä naiskirjailijan elämää, sanoisin. </span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Cusk kuvaa Penelopen ahdinkoa niin myötätuntoisesti, että tuntuu kuin hän olisi joskus elänyt itsekin samanlaisessa tilanteessa, ollut vailla omaa identiteettiä, ehkä taakankantaja, joka on kuunnellut ihmisten huolia ja murheita uupumukseen asti ja tuntenut olevansa kuin "sadun merenneito, joka kulkee veitsenkärjillä joita kukaan muu ei näe." </span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Viimeinen henkilö jonka Faye Ateenassa tapaa, on kuin hänen peilikuvansa, näytelmäkirjailija Anne, joka on tullut opettamaan hänen jälkeensä kirjoituskurssilaisia. Lähtöiltana Faye kuuntelee Annen kertomusta. Annellakin</span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> on takanapäin avioero ja lisäksi traumaattinen tapahtuma jota hän sanoo "selkkaukseksi." Hän oli kokenut peräjälkeen kaksi kriisiä, joista toinen oli identiteettikriisi. "Hän oli kuin ihminen, joka oli unohtanut äidinkielensä [...] häneltä puuttui sanasto, äidinkielen minuus: ensimmäisen kerran elämässään hän ei löytänyt sanoja." Lentokoneessa hän oli aloittanut keskustelun vieressä istuvan miehen kanssa karkoittaakseen ahdistavat ajatukset. Mies oli diplomaatti joka oli elänyt monilla kielillä. Kun hän kuunteli miestä </span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<i style="color: #121212; font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;">"hän oli alkanut nähdä itsensä muotona, <u>ääriviivoina</u> joita yksityiskohdat kehystivät muodon itsensä pysyessä tyhjänä. Silti tämä muoto, vaikka hän ei vielä tiennyt, mitä se sisälsi, auttoi häntä ensimmäisen kerran selkkauksen jälkeen hahmottamaan kuka hän oli" </i><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">(alleviivaus minun).</span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Onko Faye epäluotettava kertoja? Kun mies johon hän tutustui lentokoneessa ja jonka kanssa kävi veneretkellä kaksi kertaa, soittaa pyytää häntä taas veneretkelle, hän sanoo pokkana, että menee katselemaan nähtävyyksiä erään tuttavansa kanssa, vaikka on lähdössä parin tunnin kuluttua lentokentälle. Miksi hän valehtelee? Ehkä se selviää trilogian seuraavassa osassa.</span><br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-a3n8YC2WDgk/XSNIMb1e1yI/AAAAAAAAfow/gntPy5L9Y6Mc2ZQXwNIEJZ0OFdViIKlLgCLcBGAs/s1600/Rachel%2BCusk%2B%2BSiirtym%25C3%25A4.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-a3n8YC2WDgk/XSNIMb1e1yI/AAAAAAAAfow/gntPy5L9Y6Mc2ZQXwNIEJZ0OFdViIKlLgCLcBGAs/s400/Rachel%2BCusk%2B%2BSiirtym%25C3%25A4.JPG" width="296" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Rachel Cusk.<b> Siirtymä.</b> Suomentanut Kaisa Kattelus, Kustantamo S&S, Helsinki 2019</span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<span style="color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><span style="background-color: white;">Alkukielellä Cuskin trilogian toisen osan nimi on <b>Transit</b>. Kirjojen nimet ovat tienviittoja sisältöön, siksi tärkeitä. Transit </span></span><span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">voi siirtymän lisäksi merkitä kauttakulkua tai ylikulkua, joka astronomiassa viittaa Wikipedian mukaan "</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">tapahtumaan, jossa jokin taivaankappale kulkee toisen taivaankappaleen editse tietyn havainnoitsijan näkösäteeltä katsottuna." Astrologiassa planeettojen ylikulku ( transiitti) viittaa ihmisen sisäisen tähtikartan tapahtumiin, jotka voivat heijastua ulkoisiin tapahtumiin. </span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Toisen osan alussa digitaalinen astrologi ottaa Fayeen sähköpostitse yhteyttä. Faye arvelee, että tietokonealgoritmi on luonut sähköpostin. Jos niin on, niin se merkitsee, </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> että hän on surffailut netin astrologiasivustoilla useammin kuin kerran. Hän elää muutoksen aikaa, ei ihme, että hän hakee neuvoa nettiastrologiasta. Niin minäkin olen tehnyt , sen lisäksi että olen konsultoinut I Chingia eli Muutosten kirjaa ja Tarot-kortteja. </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Sähköpostissa oli linkki Fayen tähtikarttaansa. Hän maksoi pyydetyn summan ja avasi linkin. Luultavasti </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> hän suunnitteli tuolloin muuttoa Lontooseen. Hän viittaa muuttoon ensimmäisen osan alussa. </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Alkukesästä hän osti </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Lontoosta asunnon. Muutto oli niin tuore tapahtuma, että hänen poikansa eksyi koulumatkalla ja soitti hänelle Ateenaan kesken kirjoituskurssin. Faye antoi puhelinneuvontaa ja poika löysi koulunsa. </span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Trilogian t</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">oinen osa kuvaa Fayen arkea Lontoossa. Astunto</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> on niin kehnossa kunnossa, että siellä on tehtävä täysremontti </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">ennen kuin lapset voivat asua siellä. He asuvat isänsä luona remontin aikana. Faye elää elämäänsä remontin keskellä, kuuntelee urakoitsijan huolia ja alakerran pariskunnan rähinöitä ( he ovat "kuin Beckettin Nagg ja Nell roskasäiliöisään"), käy värjäyttämässä hiuksensa uusiksi kampaajalla, joka vastustaa kaikkia muutoksia,(hiukset hiukset! naisen sisäisen muutos näkyy ensimmäisenä hiustyylin muutoksena), tapaa kadulla sattumalta entisen poikaystävänsä, jonka hylkäsi viisitoista vuotta sitten miehen takia, jonka kanssa meni naimisiin ja joka jätti hänet kolme vuotta sitten, osallistuu kirjallisuusfestivaaliin (ironinen kuvaus tapahtumasta, jossa mieskirjailijat puhuvat vanhaan miesmalliin) ja opettaa viikottain fiktiokurssilla kirjoittamista. </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Hänellä on myös yksityisoppilaita. Eräs heistä on valokuvaaja, joka haluaa kirjoittaa kirjan taidemaalari Marsden Hartleysta (1877-1943). Valokuvaajalla on 300 000 sanaa muistipainoja taiteilijasta, mutta hän ei tiedä miten saisi kirjan kasaan. Hän on kova puhumaan, Faye kuuntelee ja ajattelee, että ihmiset paljastavat itsensä huomioissa, joita tekevät toisista. </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kirjan loppupuolella hän sanoo, että "oli oppinut enemmän kuuntelemalla kuin olisin koskaan uskonut mahdolliseksi."</span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Päivä joka tietokoneastrologin maksullisen raportin mukaan on erityisen merkittävä tulevassa siirtymävaiheessa, on tuiki tavallinen päivä. Faye juttelee remonttimiesten kanssa, hänen poikansa soittaa, että on kadottanut avaimet eikä pääse isänsä kotiin, Faye lohduttaa poikaa, ja lähtee sitten opettamaan fiktiokurssia. Sen jälkeen hän illastaa miehen kanssa, mikä saattaa olla merkittävä tapahtuma tai sitten ei ole. Jotain kuitenkin tapahtui. Kun hän myöhemmin illalla palasi kotiin, "huoneet olivat hiljaisia ja tuntuivat lujilta jalkojen alla." Se oli uutta. Entistä oli alakerran nainen joka huusi hänelle oven takana: "Helvetin huora." </span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Vaikuttaa siltä, että Faye on alkanut hiljalleen toipua avioerosta, sillä </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> kirjan viimeisessä luvussa</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> hän pystyy puhumaan myös omista tunteistaan eikä vain kuuntelemaan toisia. Serkkunsa ja tämän uuden naisen kutsuilla ( serkku oli hiljaittan eronnut ja aloittanut uuden elämän) hän kertoo milloin oli tajunnut, että hänen avioliittonsa on ohi. Mies oli poissa kotoa ja hänellä oli ahdistava olo, lapset riitelivät, isompi poika tarttui pienemmän päähän ja iski sen kaikin voimin keittiön työtasoon. Hän kertoo, että hänelle oli konkretisoitunut silloin jotakin mitä hän ilmeisesti jo tiesi. Hän oli kuvitellut että lapset olivat toimineet "tämän tiedon palveluksessa, ajautuneet tekemään näkyväksi sellaista mitä he eivät itse ymmärtäneet tai tajunneet." Ei se ole kuvitelmaa, niin lapset toimivat vanhempien kriisitilanteissa. Sitä sanotaan ajeeraukseksi (englanniksi "acting out," opin sen termin, kun olin töissä kasvatusneuvolassa ). Vuoden kuluttuan mies muutti pois kotoa. </span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Faye kertoo, että </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">yhteen aikaan</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> miehen lähdön jälkeen erityisen raskaita kokemuksia olivat olleet poikien lemmikkieläinten kuolemat, niitä kuoli koko ajan. "Minusta tuntui kuin jokin talossa olisi tappanut ne, ilmapiiri jota yritin herpaantumatta kieltää tai hälventää." Serkku tulkitsee, että se oli miehen kosto: mies jätti hänet lasten kanssa yksin kuolemaan taloon." Siinä talossa sinulle ei olisi voinut tapahtua mitään hyvää," serkku sanoo.</span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Minä tulkitsen miehen lähdön ja lemmikkien kuoleman synkronisiteetiksi: kaksi tapahtumaa näyttää liittyvän yhteen, vaikkei niillä ole mitään syy-seuraus- eikä muutakaan järjellistä suhdetta. Synkronisiteetti on symbolinen tapahtuma. </span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Sisäinen ja ulkoinen komppaavat toisiaan.</span><span style="background-color: white; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Minulta särkyivät aikoinaan kaikki peilit eron jälkeen, se jos mikään oli symbolinen tapahtuma, sillä vanhan kansan uskomusten mukaan se merkitsee kuolemaa. </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Faye lähtee serkun talosta ja kirja päättyy sanoihin: "Tunsin muutoksen alapuolellani, liikkeen syvällä pintojen alla, aivan kuin mannerlaatat olisivat liikkuneet sokeina mustissa uomissaan. Etsin laukun ja auton avaimet ja lähdin talosta hiljaa."</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Suljin kirjan vaikuttuneena. Haluaisin lukea kolmannen osan saman tien, mutta se ilmestyy vasta ensi vuonna. Osan nimi on englanniksi <b>Kudos</b>, se tarkoittaa kiitosta ja ylistystä, myös kehuja. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Olen nauttinut trilogian kahden osan lukemisesta, kolmas osa tuskin tulee olemaan pettymys.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kävin Helmetin nettisivulla katsomassa saako sen englanniksi. Helmetissä sitä on 8 kappaletta, mutta varausjonossa on 92 ihmistä. Taitaa mennä pitkälle syksyyn ennen kuin saisin sen. Akateemisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan huokea pokkaripainos. Harkitsen ostamista, se kannattaisi, koska Cuskin teksti on niin tiuhaa ja monikerroksista, että se ei tyhjene yhdellä eikä kahdellakaan lukukerralla. </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Trilogian kaksi ensimmäistä osaa sain kustantajalta.</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Rachel Cuskin haastattelu Ylen Areenassa</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><a href="https://areena.yle.fi/1-50157460">https://areena.yle.fi/1-50157460</a></span><br />
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span></div>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<span style="background-color: white; color: #121212; font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large; text-align: justify;"><br /></span>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-6811911387232681772019-06-27T16:58:00.000+03:002019-06-27T16:58:29.009+03:00Mitä nainen haluaa?<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b> Aino Vähäpesola. Onnenkissa. *Kosmos 2019</b></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><b><br /></b></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-hfc_6vo8nPU/XRIdYj00uqI/AAAAAAAAfaI/73zT9BCd7gcT1KbS6bTAJf2-B02XgspIQCLcBGAs/s1600/Onnenkissa.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1008" data-original-width="756" height="640" src="https://1.bp.blogspot.com/-hfc_6vo8nPU/XRIdYj00uqI/AAAAAAAAfaI/73zT9BCd7gcT1KbS6bTAJf2-B02XgspIQCLcBGAs/s640/Onnenkissa.JPG" width="472" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Edith Södergran oli 24-vuotias, kun hän julkaisi esikoisrunokokoelmansa <b>Dikter </b>( Runoja ) vuonna 1916. Yksi sen runoista oli <i>Onnenkissa</i>, japanilaisten kissanhahmoinen onnensymboli, jota runon minä pyytää hankkimaan kultaisen sormuksen, joka kertoo että hän on onnellinen, peilin joka kertoo että hän on kaunis, ja viuhkan joka leyhyttää pois ahdistavat ajatukset.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Aino Vähäpesolan <b>Onnenkissan </b> kertoja on 24-vuotias </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> kirjallisuudenopiskelija, joka tekee gradua Edith Södergranin runoudesta. Häntä kiinnostavat </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">sukupuoliroolit 1900- luvun alun runoudessa, erityisesti Södergranin runoissa, joiden kautta hän tutkii omaa naiseuttaan ja sukupuolisuuttaan. Hän pohtii mitkä ongelmat ovat edelleen ajankohtaisia, missä on tapahtunut kehitystä ja miltä tämän päivän feminismi näyttää viime vuosisadan alkuun verrattuna.</span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> Hän esittelee graduaihettaan professorille, mutta professori suhtautuu aiheeseen penseästi samoin kuin feministiseen kirjallisuudentutkimukseen, queerteoriaan ja kertojan oppiäiteihin: Judith Butleriin sekä Simone de Beauvoiriin. Proffa sanoo:</span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> "Kyllä naiset ovat naisia ja miehet miehiä." Minusta kuulostaa siltä, että hänen suunsa kautta puhuu patriarkaatti. Siinä suhteessa yliopisto ei ole paljon muuttunut siitä kun minä siellä opiskelin. Patriarkaatti puhui, oli puhuja sitten mies tai nainen.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kertojan gradun teko hyytyy, sen sijaan syntyy romaani rakkaudesta, seksistä ja siitä millaista on olla nuori nainen 2010-luvulla. Kertoja sanoo, että hän on ensisijaisesti Edith Södergranin runojen lukija. Hän lukee niitä runoja jotka resonoivat hänessä ja rakentaa - kuten hän sanoo: <i>"omasta Edith Södergranistani itseni kuvan,</i> <i>"kaksoisolentoni, jonka runot tekevät tunteistani taidetta sitä mukaa kun elän niitä. </i>"</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Jossakin toisessa yhteydessä ( minun piti viedä kirja kirjastoon enkä voi tarkistaa missä yhteydessä) kertoja sanoo, että <i>"joskus oma elämä ja luettu teksti kohtaavat eikä sille mahda mitään."</i> Sehän on onnellinen sattuma, miksi sille pitäisi mahtaa mitään! minä mietin. Toinen lause jota jäin miettimään, oli: <i>"Kohdatessaan vaikuttavan ja puhuttelevan tekstin jokainen lukija näyttelee itse osaa lukemassaan."</i> En ole varma, mitä kertoja tarkoittaa. Minä tulkitsen lauseen niin, että lukija heijastaa omat kokemuksensa ja näkemyksensä tekstiin. Siksi tekstit ovat erilaisia eri lukijoille, ja on turha kiistää lukijan lukukokemusta ja/tai tulkintaa, vaikka se tuntuisi itsestä täysin väärältä.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Minua Vähäpesolan romaani puhutteli ja ilahdutti. Sen kautta peilasin omaa nuoruuttani. 24-vuotiaana olin yhden lapsen äiti, Ylioppilaslehden kirjallisuuskriitikko ja opiskelin </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">yleistä kirjallisuustiedettä (sen nimi oli siihen aikaan nykyiskansain kirjallisuus)</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> samassa yliopistossa kuin romaanin kertoja. Laudaturseminaari oli yhtä nihkeä tilaisuus kuin romaanissa kuvattu tutkimusaiheen käsittely. Opiskelutoverit katselivat pitkin seiniä ja miettivät mitä älykkään ilkeätä </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> keksisivät sanoa esitelmästäni. Sen aiheena oli Samuel Beckettin absurdi teatteri verrattuna Bertolt Brechtin osallistuvaan teatteriin, aihe joka ajankohtainen, mutta ei vähääkään henkilökohtainen. Tutkimusmetodi oli varmaankin uuskriittinen, koska se oli kirjallisuuden laitoksella muotia tuolloin. Seminaarin osallistujien kritiikki oli muistini mukaan murskaavaa, mutta muistan vain professorin sanat: " Tämähän on kuin neurootikon kirjoittama, kun on niin paljon kirjoitusvirheitä". Minä suutuin niin että painelin saman tien ulos koko yliopistosta ( palasin sinne vasta yli kymmenen vuoden kuluttua) ja keskityin kirjoittamaan esikoisromaania, joka kertoi millaista on olla nuori nainen 1960-luvulla.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Vähäpesolan <b>Onnenkissan</b> kertoja luki jo 13-vuotiaana Södergrania. Häneen oli tehnyt jo silloin vaikutuksen runo <i>Vierge moderne</i> (Moderni neitsyt) Minä luin samanikäisenä Waltarin Sinuhea ja vaikutuin synnillisen eroottisesta Neferneferneferistä. Luin </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Södergrania vasta lukioluokilla. Kolme runoa oli tehnyt silloin minuun vaikutuksen: </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i>Tuska</i>, <i>Rakkaus</i> ja <i>Erokselle</i>. Eros oli jumalista julmin tytöille. Se heitti heidät pimeään holviin, se sitoi kädet ja jalat. Runon minä ei paennut eikä odottanut, hän vain kärsi niin kuin eläin. </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Muistan vieläkin <i>Tuska</i>-runon</span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> alun, jota siteerasin ylioppilaskirjoitusten äidinkielen aineessa: </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i>Onnella ei ole lauluja, onnella ei ole ajatuksia, onnella</i></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i> ei ole mitään.</i></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i>Töytäise onneasi, että se särkyy, sillä onni on paha.</i></span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i> </i>(Suom. Uuno Kailas)</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Lukioluokilla Södergran oli ollut kova nimi. Minulla oli kolme luokkatoveria, tyttöjä jotka lukivat runoja. Voi olla, että ilman heitä en olisi löytänyt Södergrania. Kahden mielirunoilija oli Södergran ja kolmannen Eeva-Liisa Manner. Minun mielirunoilijani oli Helvi Juvonen. En muista miten löysin hänet, mutta hänen kauttaan löysin Emily Dickinsonin, jota rupesin lukemaan englanniksi. Tuohon aikaan, pojat jotka lukivat runoja, lukivat Haavikkoa ja Saarikoskea. Heistä tuli kriitikoita, kirjailijoita tai kirjallisuudentutkijoita. Yliopistossa ymmärsin, että jos aioin tulla joksikin minun oli luettava miesrunoilijoita ja kirjoitettava kuin mies.</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i><br /></i></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Uuno Kailaan kokoamassa ja suomentamassa <b>Runoja </b>-kirjassa ei ollut Södergranin esikoiskokoelman runoa <i>Vierge moderne </i>( so. Moderni neitsyt<i>). </i>Se ilmestyi suomeksi vasta 1960-luvun loppupuolella Suomenruotsalaisen lyriikan antologiassa Aale Tynnin suomentamana. Runon minä sanoo: <i>" En ole nainen. Olen neutri."</i> [...] <i>" olen hyppy vapauteen ja omaan itseen... "</i> </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Neitsyys ei ole enää onneksi yhtä arvostettu ominaisuus (länsimaisen kulttuurin piirissä ) kuin 1910-luvulla ja vielä 1960-luvun alussa, jolloin </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">piti </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">valehdella</span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> poikaystävälle , että olen pudonnut puusta, kun neitsyys oli mennyt. Harva nykytyttö haluaa kultaisen sormuksen ennen kuin päästää pojan sänkyynsä. E-pillerin keksimisen jälkeen seksi ei yhtä ole ahdistavaa kuin ennen, mutta ei sen käyttöönotto mikään hyppy vapauteen ollut. </span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><b>Onnenkissan</b> kertoja pohtii sukupuolirooleja. "Kun on kysymys ulkonäöstä, noudattelen sukupuolirooliani huomattavan tarkasti osallistumalla puunaustalkoihin ( =ulkonäön säätämiseen), vaikka sellainen on vastoin arvojani. Samasta ilmiötä oli hänen mukaansa kyse, kun hänen sulkeutunut poikaystävänsä muuttui sängyssä avoimmeksi ja puheliaaksi, <i>"sillä paneminehan on miesten heiniä, heidän aktiivisuuden aluettaan." </i>Tunteista poikaystävä ei kyennyt puhumaan. Kertoja ymmärtää, että rakenteet ja kulttuuri määrittivät sukupuolirooleja eivät yksilölliset omaisuudet. Hän </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> on paljon viisaampi kuin minä 24-vuotiaana. </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">Miehiksi ja naisiksi kasvetaan, ei synnytä, Miehet ovat yhtä lailla sukupuoliroolinsa vankeja kuin naiset. </span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"> </span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"> Pientä edistymistä sukupuolten välisissä suhteissa on tapahtunut verrattuna viimevuosisadan alkuun. Naiset tietävät mitä he haluavat ja uskaltavat sanoa, että he haluavat tasa-arvoa, omaa itseyttä, vapautta ja seksiä joka on muutakin kuin freudilaista penetraatioseksiä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">Södergranin runo </span><i style="font-family: times, "times new roman", serif;"><span style="font-size: large;">Rakkaus</span></i><i style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </i><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">puhutteli nuorena ja puhuttelee yhä niin minua kuin romaanin nimetöntä kertojaa, joka sanoo, että tuossa runossa </span><i style="font-family: times, "times new roman", serif;">"rakkaudessa onnistuminen edellyttää naiseuden performanssin toteuttamista."</i><span style="font-family: times, "times new roman", serif;"> </span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> </span><i style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: x-large;"> </i><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">Runon minä jättää sielunsa merenrantakalliolle, menee alasti sinun luoksesi (oletan että runon sinä on mies) ja istuu naisenkaltaisena pöytääsi, juo viiniä ja hengittää ruusujen tuoksua.</span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><i>Huomasit että olin kaunis</i></span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><i>ja muistutin jotain, mistä olit nähnyt unta.</i></span><br />
<i><span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;">Minä unohdin kaiken, unohdin lapsuuteni ja</span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> kotimaani </span></i><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><i>Tiesin vain että hyväilysi pitivät minut vankinaan.</i></span><br />
<i><span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;">Ja hymyillen otit peilin ja pyysit minua</span><span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> katsomaan itseäni. </span></i><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><i>Näin että olkapääni olivat tomua ja murenivat rikki,</i></span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><i>näin että kauneuteni oli sairas eikä tahtonut muuta kuin</i></span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><i> - kadota. </i></span><br />
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif; font-size: large;"><i>Oi, pidä minut sylissäsi niin lujasti että en kaipaa mitään.</i></span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"> (Suom. Pentti Saaritsa)</span><br />
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: times, "times new roman", serif; font-size: large;">Tämä runo ahdisti minua, se vastasi kokemustani rakkaudesta - että rakkaus kutistaa minua. Olin onnellinen, mutta en enää oma itseni vaan joku toinen. Siksi onni oli paha ja sitä piti töytäistä niin että se meni rikki.</span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;">Vähäpesolan romaanin kertoja tulkitsee runoa samansuuntaiseti kuin minä ymmärsin sen nuorena: "Rakkaus vaatii jättämään taakse osan ihmisyyttä. Voi vain toivoa, että rakastaja rakastaa niin lujaa, että oman identiteetin uhraus unohtuu." Mutta se ei ole mahdollista, minun mielestäni Jossain vaiheessa oma identiteetti vaatii tilaa potkaisee rakkauden hajalle. </span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"> Päätän tämän blogijutun onnenkissan tassun heilutukseen ja kertojan sanoihin:"Rakkautta ja onnea on usein nimenomaan siellä missä on joustettu rehellisyydestä ja oikeudesta olla mitä on." </span><br />
<span style="font-family: times, times new roman, serif; font-size: large;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-oW1FEjl_y2M/XRTGIAPfpTI/AAAAAAAAfbg/PoJ0hNuhrfAGljDNHWnYxNSzeTjEUR5FACLcBGAs/s1600/pl-gardenneko.gif" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="580" data-original-width="460" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-oW1FEjl_y2M/XRTGIAPfpTI/AAAAAAAAfbg/PoJ0hNuhrfAGljDNHWnYxNSzeTjEUR5FACLcBGAs/s320/pl-gardenneko.gif" width="253" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
</div>
<div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-46213529695915054702019-06-03T16:08:00.000+03:002019-06-04T22:47:20.506+03:00Oidipus-myytti Orhan Pamukin tapaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-SKBWG4HjK2g/XPTTL92A_yI/AAAAAAAAfIk/ThOPFb8TqiQKz3zlEu9m65DrWwoEGjYPwCLcBGAs/s1600/Punatukkainen%2Bnainen%2B2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="756" data-original-width="1008" height="472" src="https://1.bp.blogspot.com/-SKBWG4HjK2g/XPTTL92A_yI/AAAAAAAAfIk/ThOPFb8TqiQKz3zlEu9m65DrWwoEGjYPwCLcBGAs/s640/Punatukkainen%2Bnainen%2B2.JPG" width="640" /></a></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Orhan Pamuk. <b>Punatukkainen nainen</b>. Suom. Tuula Kojo. Tammi 2019. Kirjan päällys Markko Taina, </span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Pamukin uusin romaani avautui sattumalta sivulta 122 ja aloin lukea. Tiesin että en ehtisi lukea koko kirjaa, koska tänään on sen viimeinen palautuspäivä. Kuukausi sitten olin lainannut kirjan nimen takia. Kirjallisuuden ja taiteen punatukkaiset naiset kiinnostavat minua, koska ne ovat olleet yleensä syntisiä ja paheellisia ja miehille kohtalokkaita. Ne piti tappaa, etenkin keskiajalla, jolloin ne poltettiin roviolla. Nuorena uskoin , että minutkin on edellisessä elämässä poltettu roviolla, koska olin punatukkainen ja sen lisäksi vasenkätinen - siinä kaksi selvää noidan merkkiä - enkä ollut vieläkään toipunut siitä roviosta, koska näin niin pelottavia tulipalounia. Sivumennen sanoen hiusten punainen väri johtui MC1R-geenistä, joka tuotti myös pantterin mustan turkin ja suojasi virustaudeilta.</span></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Sivu 122 alkaa seuraavasti:</span><br />
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i>Sinä yönä makasin ensimmäistä kertaa naisen kanssa. Se oli todella järisyttävää ja ihmeellistä. Kaikki mielipiteeni elämästä, naisista ja itsestäni muuttuivat silmänräpäyksessä. Punatukkainen nainen opetti minulle, kuka minä olen ja mitä on onni</i>. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> <i>Hän oli kolmenkymmenenkolmen vuoden ikäinen, elänyt siis kaki kertaa niin kauan kuin minä, mutta tuntui kuin hänellä olisi elämäkokemusta kymmenkertainen määrä. </i>[...] <i>Mutta kokemastani teki vieläkin uskomattomamman se, että Punatukkaisen naisen vartalo oli upea, kuten olin jo uumoillutkin, ja että hän oli rakastellessamme tyyni, rohkea ja jopa hieman rietas.</i></span></div>
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i><br /></i></span>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Rietaspa tietysti, eihän se muuten olisi punatukkainen nainen. Entiseen aikaan ilotytöt värjäsivät hiuksensa punaisiksi korostaakseen riettauttaan miesten mielikuvien mukaisiksi. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Pamukin romaani ei tee siinä suhteessa poikkeusta. Kaiken lisäksi hänen Punatukkainen naisensa oli naimisissa ja syyllistyi pettämiseen eli aviorikokseen kuten ennen laissa määriteltiin.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Kertojaminä, hänen nimensä on Cem (se selvisi minulle kirjan takakannesta) lähtee Punatukkaisen naisen luota entistä itsevarmempana, täynnä tulevaisuuden suunnitelmia: hän kävisi valmennuskurssin, saisi hyvät pisteet yliopiston pääsykokeista, hänestä tulisi kirjailija:</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">[...] <i>ja edessäni olisi koko elämä, joka loistaisi lakkaamatta samalla tavalla kuin ylläni tuikkivat tähdet. Minulla oli ilmiselvästi kohtalo, sen minä näin ja hyväksyin. Ehkä joskus jopa kirjoittaisin kirjan Punatukkaisesta naisesta. </i> hän haaveilee.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">[...] <i>Kaikki oli joka tapauksessa kaunista, lailla tähtein kaikki tyynni. Sinä yönä totisesti tajusin, että minusta tulee kirjailija. Sitä varten piti vain katsoa, nähdä, ymmärtää näkemänsä ja pukea se sanoiksi. Olin ylenpalttisen kiitollinen Punatukkaiselle naiselle. Kaikki maailmassa ja mielessäni toisti nyt yhtä ja samaa merkitystä.</i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><i><br /></i></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Tässä kohdassa mieleeni nousee Laxnessin romaani <b>Maan valo</b>, joka kertoo nuoresta pojasta, josta tulee runoilija monien vastoinkäymisten jälkeen. Se oli varhaisnuoruuteni mielikirjoja. Muistan vieläkin kirjasta lauseen: "Taivaan kauneus ei voi kuolla, se on hallitseva minua iänkaikkisesti." Pamukin tyylissä - ainakin ylläolevassa sitaatissa - on jotain samaa kuin Laxnessin tyylissä. Ties vaikka olisivat sielunsukulaisia. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Pamukin romaanin teemana on isän ja pojan suhde, tuo kirjallisuuden suuri teema kautta aikojen. Syystäkin suuri koska niin monia isiä kalvaa epävarmuus, että onko poika hänen poikansa, ja poikia onko isä hänen isänsä. Kirjallisuudessa pojat tappavat isiään, isät harvemmin poikiaan, mutta sellaistakin sattuu. Aikuisena Cem pohtii Sofokleen tarinaa Oidipuksesta ja vertaa sitä Iranin kansalliseepoksen <b>Kuninkaiden kirjan </b>(suom. Jaakko Hämeen-Anttila. Otava 2016) kertomukseen Rostamista ja Sohrabista. Tarinoille on yhteistä se, että isä ja poika eivät tunnista toisiaan. Oidipus tappaa isänsä, kun taas Rostam tappaa poikansa Sohrabin. Kertomus teki Cemiin niin suuren vaikutuksen, että ironista kyllä hän antoi rakennusfirmalleen nimeksi Sohrab. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Pamukin romaanin juonenkäänteet kiertyvät tämän tappavan isä-poika -teeman ympärille. Jotkut käänteistä ovat minusta aika epäuskottavia. Koska kirja on fiktiota, niin saavatkin olla epäuskottavia. Pamuk kuitenkin on suuri tarinankertoja. Mutta minä en ole enää nykyään suuri tarinoiden ystävä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Cemin vanhemmat ovat eronneet. Hän kaipaa isäänsä, sen ymmärrän, vaikka en ole lukenut kirjan alkua. Hänen korvikeisänsä on mestari Mahmut, kaivonkaivaja, jonka apupoika hän on. He juttelevat muun muassa Oidipuksen tarinasta, josta Mahmut ei pidä koska se on hänestä niin kreikkalainen tarina. Eräänä päivänä pian sen jälkeen kun Cem on maannut Punatukkaisen naisen kanssa, kaivonrakennustyömaalla tapahtuu onnettomuus. Kiviä täynnä oleva sanko, jota Cem on hilaamassa ylös kaivosta, putoaa Mahmutin päälle. Cem pakenee paniikin vallassa paikalta kuin autoilija, joka törmää ihmiseen ja ajaa eteenpäin pysähtymättä ottamaan selvää miten onnettomuuden uhrille kävi.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Minua ihmetytti miten Cem pärjäsi niin hyvin syyllisyytensä kanssa eikä nujertunut sen taakan alle. Jollakin tavalla hänen onnistui rationalisoida Mahmutin kohtalo pois mielestään niin ettei se häirinnyt hänen jokapäiväistä elämäänsä, avioliittoaan ja urakehitystään. Hänestä </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> ei tullut kirjailijaa, vaan insinööri ja hän perusti hyvin menestyvän rakennusliikkeen. </span><span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Kolmenkymmenen vuoden kuluttua hän palasi vauraana miehenä tekemään rakennusbisnestä tuohon pikkukaupunkiin, jossa onnettomuus oli tapahtunut. Siellä sitten hänen "kohtalonsa täyttyi" kuten entiseen aikaan juhlavaan sävyyn sanottiin. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;">Pamuk sitoo romaanin lopun " sieväksi pikku rusetiksi" (sitaatti David Foster Wallacelta , katso </span><a href="https://akonkka.blogspot.com/2019/04/millainen-on-vaikuttava-kirja.html">https://akonkka.blogspot.com/2019/04/millainen-on-vaikuttava-kirja.html</a>). <span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"> Hän antaa Punatukkaiselle naiselle suunvuoron, vaivaiset 35 sivua, joilla nainen kertoo oman näkökulmansa tapahtumiin. Minä en ehdin lukea hänen kertomustaan. On lähdettävä hoitamaan puutarhaansa ja käytävä sitä ennen palauttamassa kirja kirjastoon. Kertokaa minulle te, jotka olette lukeneet kirjan, mitä Punatukkainen nainen puhui.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-family: "times" , "times new roman" , serif; font-size: large;"><br /></span></div>
<br /><div class="blogger-post-footer">http://akonkka.blogspot.com/atom.xml</div>Anita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.com32