Matkavalmisteluja

Valokuvatorstain 153. haaste: Kerro tarina, valokuvin.

 Surinaa, hurinaa, mielihyväkehräystä. 

Hei, mun pallo on tuolla!

Se pitää   saada  mukaan.

Pettymys ja tyrmistys! Käsketään  kassista pois. Eikö  mua  huolitakaan matkalle ?

Katso  Kissin hepuli.  Kiitos  Jimin poppoolle jonka kautta linkki löytyi.

Sinivalkoista

Ympäristötaidetta  Helsingin  Kivinokassa pari kesää sitten.

 Kuvassa  Adolfo Siuranan  teos Palata keinuen.

Valokuvatorstain 151. teema on  sininen ja valkoinen.  

Tämän  pystin  kuvasin Tarton  yliopiston taidehistorian laitoksella.

Ulos kaupungista

Valokuvatorstain 145. aihe:  Tie ulos

Käsitteellistä rakkautta

Valokuvatorstain  144. aihe on  rakkaus.

Kuvasin  kesällä    sanoja,   joita  videotykki  heijasti satunnaisesti  Mudamin (  Luxemburgin modernin taiteen museon) seinälle ja  kokosin  Picasassa  kollaasin  valokuvista. Klikkaa  kollaasi isommaksi, niin näet sanat ja seinän pinnan  paremmin.

Valokuvatorstai: Jatka tarinaa

" Mikä toi on, voiko ton syödä," miettii  lokki  kun ilta hämärtyy,    uimaranta  on tyhjentynyt ihmisistä ja vain  tutti on jäänyt.

Valokuvatorstain 137. haaste on kuva. Katso kuva täältä.

Kaksoisolentoni

Valokuvatorstain 131. aihe: Kaksoisolentoni  

 Nämä  kaksoisolennot  näin Hesperiankadulla huhtikuussa ( ystävät kutsuivat  minua kouluiässä  Koniksi,  se oli lyhennys Konita Ankasta) 

Kotiparvekkeella hiirenkorvien puhkamisen aikaan kuvattu  kaksoisolento.

Kaikki ovat lähteneet

Autio talo Aurinkolahdessa

César Vallejo kirjoitti: " Talossa ei  asu enää ketään - sanot minulle - kaikki ovat lähteneet. Sali, makuuhuone ja sisäpiha ammottavat tyhjillään. Ketään ei ole jäljellä, sillä kaikki ovat lähteneet."

"Ja minä sanon sinulle: Kun joku lähtee joku jää. Piste jonka kautta joku ihminen on kulkenut ei enää ole yksin. Inhimmilliseltä kannalta yksin on ainoastaan paikka jonka kautta ainutkaan  ihminen ei ole kulkenut" (Inhimmillisiä runoja. Suom. Pentti Saaritsa)

César Vallejo jatkaa: " Todellisuudessa kaikki ovat lähteneet talosta, mutta totuus on että kaikki ovat jääneet. Eikä se mikä on  jäänyt ole heidän  muistonsa vaan he itse".

Vallejon  runo on yksi mielirunoistani.  Se  löytyy kokonaisuudessaan kokoelmasta  Kello  0.  Kun kävin  tänään kuvaamassa  autiotaloa, minusta tuntui   kuin joku  olisi katsonut minuaikkunasta, mutta ei siellä ollut kuin katosta  roikkuva lamppu.

Valokuvatorstain  129.  haaste on   autio  ( klikkaa kuvat isommiksi)

Hiljaisen viikon väri

Vanhauskoisten kappeli Kolkjan kylässä Peipsijärven  rannalla viime  pääsiäisenä ( klikkaa kuva isommaksi)

Sitaatti Coloria.netistä:

Kristinuskossa violetti on katumuksen ja myös parannuksen väri ja liturgioissa sitä käytetään paastonaikoina, esim. pääsiäisenä. Manlio Brusatin sanoo, että violetti merkitsee 'synnin tilassa olevan väliaikaista kuolemaa hänen odottaessaan kastetta ja vapauttavaa katumusta'. Katolisessa maailmassa violetti merkitsee kuolemaa ja ristiinnaulitsemista; katolilaisille violetista tuli paaston ja rukouksen väri sen jälkeen, kun he Nikaian kirkollikokouksen (300-luvulla jKr) jälkeen irrouttautuivat omaksi ryhmäkseen. Vanhoissa kuvissa, jotka esittävät Jeesuksen kärsimyksiä, hänen viittansa on violetti; maalauksissa violetti on ollut myös pyhimyksiä ympäröivän auran väri.

Valokuvatorstain   127. haaste  violetti.

Mikä tämä on?

Valokuvatorstain 126. haaste: Mikä tämä on?

(klikkaa kuva isommaksi)

Piposta vedetty

Valokuvatorstain  122. haaste on  piposta vedetty.   Entiseen  aikaan  hatusta vedettiin kaikenlaisia  yllätyksiä, kuten kaniineja, mutta  kun hatut ovat menneet pois muodista, niin   piposta  voi nykyään  vetää mitä tahansa.

Tänään on kansainvälinen naistenpäivä. Onnea kaikille  naisille  ja erityisesti Alisalle.

Katudraamaa

Mielenosoitus Kolmen sepän patsaalla lokakuussa Hullujen päivien aikaan (klikkaa kuva isommaksi).

Valokuvatorstain 120. haaste on draama. Tein kollaasin, koska minun on vaikea valita yhtä kuvaa. Sitä ennen luin Valokuvatorstain säännöt tarkasti eikä niissä ei kielletty kollaasin lähettämistä, ei myöskään vanhojen kuvien lähettämistä, kunhan ovat omia kuvia eivätkä kaverin ottamia.

Valokuvatorstain periaatteista on ollut kovasti keskustelua. Jotkut osallistujat ovat sitä mieltä, että kuvien pitää olla tuoreita, so. otettu vasta haasteen julkistamisen jälkeen. Jotkut haluavat kuvat sellaisinaan, ilman sanallisia selityksiä. Jotkut toivovat kommentteja. Jotkut turhautuvat jos kävijätilastot osoittavat laskusuuntaa ja lakkaavat lähettämästä kuvia. Mielipiteitä on yhtä monta kuin miestäkin/naistakin. Minun puolestani kaikenlaiset kukat ja kuvat saavat kukkia. Yksi Valokuvatorstain suosikeistani on nimimerkki Djadja, jonka kuvia ei voi kommentoida.

Uutela helmikuussa

Skatan tila, Uutela 15.2.2009 (klikkaa kuvat isommiksi)

Kissankin mielestä helmikuu on helmi. Se istui tänään paistattelemassa päivää ovettomassa jääkaapissa Miina Äkkijyrkän navetan seunustalla ( ylemmän kuvan vasemmassa reunassa oleva rakennus).

Sääli jos Miina häädetään Skatan tilalta ja tämä maisema katoaa. Kuvassa näkyvää tietä pitkin huristelevat autoilijat koirapuistoon ulkoiluttamaan koiriaan. Ei ihme että Miinalta ovat päreet palaneet heidän takiaan. Ihmettelen miksi kaupunki ei ole järjestänyt koirapuistoa johonkin toiseen paikkaan. Ja miksi kaupungin ulkoilupuistossa sallitaan muu kuin huoltoajo?

Valokuvatorstain 119. haaste "helmikuu on helmi"

Ilman sandaaleja

Sandaaleista viis ja menoksi!

Kuvassa yksi Aurinkolahden pahamaineisista joutsenista. Ajavat ihmisiä takaa, minäkin olen juossut niitä pakoon.

Valokuvatorstain tämän viikon haasteena on Elegian kuva lumeen unohtuneista sandaaleista.

Monijumalainen

Valokuvatorstain 117. haaste: moni

Musta planeetta

Nähty Casino Luxemburgissa 25.8.2007. En tiedä planeetan luojaa.

Valokuvatorstain 116. haaste: planeetta

Seinään maalattu

Tampere 22.12.2008

Valokuvatorstain 115. haastena on katkelma Marjo Niemen romaanista Miten niin valo (Teos 2008):

"Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka muiden kautta. Ihminen haluaa apua, että joku näkisi piilotetun, tiedostamattoman, syvimmän. Lähellä näkö häviää, korvat muurautuvat umpeen. Mutta ettei aina tarvitsisi rakkaimmalle vääntää kaapelista, puhua kielillä, jokaisella, maalata talon seinään, leipoa leipään, kutoa sukkaan, piilottaa pakettiin, kun jokin olisi joskus helppoa, vaivatonta, kun yhteys olisi luotu lumesta kaikkina vuodenaikoina, lehdet haravoitu, kun saisi yhteyden joka olisi aina auki. Eikä saa. Ja pitäisi. Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu." (ss. 107-108)

Perusviestintää rautatien laidassa Luxemburgissa: "Rakastan sinua Louis + Rakastan sinua Magalie." Kun Louis ja Magalie kulkevat junalla kouluun, he näkevät joka aamu että joku rakastaa heitä.

Taivaanrannan maalari

Valokuvatorstain 114. haaste:

Silirimpsis, sileä tie
Onnetarten ottolasta maailman halki vie.
Silirimpsis, sileä tie
Reittiä niin vauhdikasta mutkien kautta vie.

En ole köyhä enkä kipeä,
En talonpoika enkä kuppari.
En ole laiska enkä ripeä,
En renki enkä toisten tsuppari.

Itse päätän huvini
Ja itse päätän työni
Ja kenen kanssa milloinkin mä vietän yöni.

En ole ahne enkä kopea,
Ei tartu rupla eikä taalari.
Ei edes kulta eikä hopea,
Oon pelkkä taivaanrannan maalari.

Teksti: Vexi Salmi, esittäjä: Irwin Goodman

Kuvan heimoveli istui Saadjärven rannalla Soomepoiste museuumin takana ja halusi tulla kuvatuksi. Hän puhui viroa, minä suomea emmekä ihan kaikessa ymmärtäneet toisiamme.

Soomepoiste museuumi on Äksin kylässä Tartonmaalla. Se avattiin vuonna 2002, avaisissa olivat silloiset pääministerit Paavo Lipponen ja Siim Kallas sekä Viron ex-presidentti Lennart Meri. Minun blogini logossa on Soomepoiste museuumin takaseinä, jonka ikkunoihin Saadjärvi heijastuu.

Poika niin kuin linnunpoika

Simo 4 v. ( 19. luukku)

Poika niin kuin linnunpoika
syli niin kuin pesä keinuvainen.

Tuuli maailman, oi tuule lauhkeasti,
uneen tyynnyttele poika pienenpieni.
Unta vain on ollut lyhyt elämänsä,
unta kauan on, ja sitten
muutto vaellus ja taasen unta.

Poika niin kuin linnunpoika,
syli niin kuin pesä keinuvainen.

Katkelma Tuomas Anhavan runosta Tuutulaulu, löytynyt kokoelmasta Unen veräjä on auki. Toim. Leena Sippola ja Laura Virkki (Tammi 1987)

Valokuvatorstain 113. aihe: lämpö

Silta tulevaisuuteen

Lapsia Aurinkolahden uimarannalla kesällä 2008. He ovat silta tulevaisuuteen ja heidän siltansa tulevaisuuteen ovat tässä:

Vuosaaren sillat. Oikeanpuoleinen on metrosilta. Näiden siltojen ylitse ja alitse ajelen päivittäin. Tänään sillan alustaa koristi uusi graffiti:


Minun siltani tulevaisuuteen oli Munkkiniemen silta, mutta siitä sillasta minulla ei ole yhtään kuvaa.

Valokuvatorstain 107. haaste

Kaaria

Kuvakollaasi Särkänniemeltä

Martti Aiha: Kolmijalkainen

Kävin viikonlopulla Tampereella. Sara Hildenin museossa Särkänniemellä on Martti Aihan teosten näyttely. Kannattaa käydä sekä veistoten että miljöön takia. Sara Hildenin museo on sivistynyt museo verrattuna Helsingin museoihin. Siellä SAA valokuvata!

Valokuvatorstain tämän viikon haaste on kuva: