keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008

Kriminaalia?

Graffiti Pispalassa

Minulla oli hyvä syy lähteä viikonlopulla Tampereelle kuvamaan graffitteja, koska siellä pidettiin tänä vuonna Kirjailijaliiton syyskokous. Kävin äännestämässä liiton puheenjohtajaksi Tuula-Liina Varista. Rohkea nainen kun uskalsi asettua ehdokkaaksi niin tuuliselle paikalle. Hän on ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja liiton 111-vuotisen historian aikana. Toivon että liiton seuraava syyskokous pidetään Joensuussa, jossa Tuula-Liina asuu, ja minä pääsen kuvamaan joensuulaisia graffiteja. Kokouksen jälkeen lähdin kollegan kanssa Pispalaan. Tiesin että sieltäpäin voisi löytyä graffiteja. Tihkusateisen kuvausretken tulokset löytyvät Picasan albumista Tampereen graffitit.


Tarra helsinkiläisessä rännissä

Helsingissä on kriminaalia tehdä graffitteja ja liimata tarroja ränneihin ja sähkökaappeihin. Se joka liimasi ylläolevan jäniksen Museokadun ränniin on siis rikollinen. Lue asiasta enemmän viimeisimmän Voima-lehden artikkelista Kymmenen harmaata vuotta.

Tunnustan, että minussa elää pieni anarkisti, koska minua kiinnostaa katutaide. Olen kuvannut helsinkiläisiä graffiteja , milloin niitä on tielleni sattunut ja kun kamera on sattunut olemaan mukana. Aika vikkelä pitää olla, sillä Puotilassa ja Vuosaaressa, missä liikun, graffitit katoavat alle aikayksikön. Kuvaamiani helsinkiläisiä graffiteja löytyy täältä ja tarroja sekä tageja täältä:
Lähettäjä Tagit ja tarrat


Vertailun vuoksi voi käydä katsomassa miten kauniita graffiteja maailmalla tehdään: 50 Beautiful Graffiti Artworks. Sille joka on seurannut blogiani pitempään, ei varmaankaan ole epäselvää että suosikkigraffitistini on Banksy.



12 kommenttia:

Iines kirjoitti...

Meri kirjoitti Unkuri-blogissaan osuvan ajatelman graffitista: se on kuin vihreä ruoho, joka kasvaa kaupungin asvaltin keskellä (vapasta muistista siteeraten).

Minua vaan rumasti töhrityn pikkukaupungin asukkaana hieman kismittää tuo ajatus, että jos ei pidä töhryistä, ei pidä graffiteistakaan, tai katutaiteesta yleensäkään. - Et sinä tätä ajatusta ole sanonut, mutta en ole sitäkään ajatusta tavannut blogistasi, että graffitien joukossa on hyvin paljon myös pelkkiä töhryjä. Joissain blogeissa on ollut kuvia Helsingin seudun rumista töhryistä.

On kai juuri näiden haukotuttavien piirakankuvien, keskisormipiirrosten, tyttöjen huorittelujen ja fuck you -suttujen ansiota, että töhryt halutaan pois, ja siinä menee sitten samalla koko katutaide - valitettavaa minustakin, sillä olen katutaiteen ystävä, vaikken osaakaan pitää jokaista haistattelua ja elimenkuvaa taiteellisena graffitina.

Sinun blogissasi olleet graffitit ovat minustakin kauniita. Kunpa niitä näkisi täällä pikkukaupungissakin.

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Iines, kiva kun ehdit pistäytyä täällä päin. En ole ottanut kantaa töhryin, koska ne eivät ole minusta kiinnostavia kuten graffitit, stencilit ja tarrat. Olen nähnyt piirakankuvia Hesan seinillä lapsesta asti. Silmä on niin tottunut niihin, etten edes huomaa niitä. Katse valikoi katsottavan. En huomaa mainoksiakaan, ellei niissä ole jotain mikä kiinnoistaa. Yleensä ei ole.

Olen ottanut kantaa graffitien puolesta laittamalla niiden kuvia blogiini, jotta ihmiset näkisivät että ne eivät ole pelkkiä töhryjä.

Anonyymi kirjoitti...

Kävelin elokuusta taaksepäin tasan vuoden ajan töihin melkein aina samaa reittiä Helsingin Alppilassa, tietysti seuraillen, mitä matkalla näkyy. Vuoden aikana erääseen sähkömuuntajaan maalattiin muutama iso, ihan kivannäköinen, värikäs graffiti. Ne yleensä kaikkosivat nopeasti jo viikossa. Tuon kopperon vieressä olleen leikkipuiston joissain ulkokalusteissa oli rumia tageja, jotka taas pysyivät sitkeästi paikallaan koko vuoden.

Toisinaan tuntuu, että kaikki hienommat ja isommat maalaukset halutaan puhdistaa nopeasti ihan siksi, ettei kukaan näkisi niitä ja muodostuisi mielikuva kaikesta graffitista vain rumana sotkuna.

Anita Konkka kirjoitti...

Mulla on sama kokemus, ne rumat tagit pysyvät ja pysyvät, mutta graffitit putsataan nopeasti pois. Kukahan on ohjeistanut putsausfirman?

Anonyymi kirjoitti...

Ne kamalat "tagit" pitääkin putsata, mutta miksi sähkökaapeista tms. poistetaan hienot graffitit?

Täytyykin alkaa täällä Turussa tarkkailla graffiteja. Kun katson ikkunasta ulos näen ruskeaksi maalatun sähkökaapin, jossa on sininen tagi, ei se aivan hirveä ole, tuo väriä ja puolestani se saa olla siinä. Toivottavasti siivousfirma kysyy asiaa minulta, sillä minä sitä katselen, ei tagi näy isolle tielle ja tällä pienellä tiellä ei kuljeta kuin harvoin.

Kaupungin veroa maksavana asukkaana minulla kuuluu olla sananvaltaa. Mitä haittaa graffiti (tai tagi), jos ihan vapaasti saa käyttää hirvittävää lehti-imuria vai mikä se on? Taidanpa käydä kysymässä kunnallisvaaliehdokkailta mitä mieltä he ovat graffiteista.

Anita Konkka kirjoitti...

Mahtaneeko kunnallisvaaliehdokkaista löytyä graffitien puolustaja? Epäilen. Vaiketa on löytää sellaistakaan ehdokasta, jonka ohjelmassa olisi ensisijalla kulttuuri. Minä en ole Hesasta sellaista löytänyt. Ei taida kulttuurilla päästä valtuustoon.

Anonyymi kirjoitti...

Kirkkoveneet ovat aina kuuluneet kaupungin kuvamaailmaan. Helsingissä on todella ongelmallista yksittäiset virkamiehet (sekä hallintokunnat, joilla ei ole minkäänlaista kultturinäkemystä), joilla voi olla valtaa niin paljon kuten Stop Töhryille on.

Helsingissä suuri oneglma kansanvallan kannalta on liian ylisuuri hallintokoneisto ja virkamiesvalta.

a-kh kirjoitti...

Sille, joka on seurannut Anitan blogia, ei varmaankaan ole epäselvää, että suhtaudun vähintäänkin varauksellisesti graffitteihin, mutta ne ovat tulleet jäädäkseen, kuten muukin törkeää lievempi rikollisuus. Kun muutin joskus muinaisuudessa töhryjä pakoon Kuopioon, luki siellä yhden alikulkutunnelin seinällä siististi, että Jani on hines. Nyt sielläkin pitäisi kulkea silmät ummessa välttyäkseen po seinämätaiteelta.

Anonyymi kirjoitti...

Torniossa lukee alikulussa ELÄMÄ ON TETRIS. Siitä on kuva todisteena. Mietelmä löytyy Nesteen huoltoaseman lähettyviltä, kun lähdetään kohden kävelysiltaa.

Anonyymi kirjoitti...

Oulussahan seinäkirjoitukset ovat vaikuttaneet koko kaupungin kulttuuriin: kuuluisa teksti "paska kaupunni" on sikäläisen kulttuuriyhdistyksen nimenä.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös Paska kaupunki ollut alunperin oululaisen Kauko Röyhkän biisin nimi?

Anonyymi kirjoitti...

Meilläpäin piirakankuvia sanotaan kirkkoveneiksi. Nykyihmiset eivät enää tunne kirkkovenettä jossa keskellä on herneenpalon mukainen aukko ja laidoilla monta viivaa jotka tarkoittavat airoja.