tiistaina, kesäkuuta 13, 2006

Maailmankirjallisuutta Hyvinkäällä

Hyvinkää ei ole mikään turha paikka. Helen Schjerfbeck eli siellä vuosia ja Anna Ahmatova kävi kääntymässä. Ahmatova vietti kaksi viikkoa vuonna 1914 Hyvinkään keuhkotautiparantolassa ja kirjoitti siellä alla olevan runon, jonka on suomentanut Marja-Leena Mikkola, ja säveltänyt Kaj Chydenius. Sävellyksen maailmanensiesitys oli toissapäivänä parantolan edustalla Ahmatovan syntymäpäivän kunniaksi.. Vanhan ajanlaskun mukaan hän syntyi 11.6. Sitten tuli vallankumous ja uusi ajanlasku, ja hänen syntymäpäivänsä siirtyi kaksitoista päivää myöhemmäksi eli kesäkuun 23:teen päivään.

Vieressä Nathan Altmanin maalama muotokuva Ahmatovasta vuonna 1914



Joka ilta saan häneltä kirjeen
kuin nuori morsian,
vastauksen kirjoitan
kun yö on langennut.

”Olen valkean kuoleman vieraana täällä
missä tie johtaa pimeään.
Älä kalleimpani tee koskaan pahaa
maan päällä yhdellekään.”

Suuri kirkas tähti seisoo
kahden puun rungon välissä.
Tyynesti se lupaa minulle,
että uneni käyvät toteen.


Parantolan ympärillä kasvoi mäntyjä. Katselin niiden runkoja ja mietin mahtoivatko olla samoja puita joiden, joiden välistä Ahmatova oli katsellut tähteä ja ajatellut runoilija Nikolai Nedebrovoa, jolta sai joka ilta kirjeen. Tilanne oli ristiriitainen, kun mustasukkainen Nikolai Gumlijov, myöskin runoilija, ja Ahmatovan aviomies ryntäsi Pietarista Hyvinkäälle ottamaan selvää, että mitä vaimolla on siellä menneillään.

Anna Ahmatova on 1900-luvun suuria maailmanluokan lyyrikoita, mutta venäläiset eivät osaa antaa hänelle vieläkään arvoa - hänhän oli vain nainen! Huomasin sen kuusi vuotta sitten, kun osallistuin opastetulle kaupunkikierrokselle, joka oli räätälöity kansainvälistä kirjailijaporukkaa varten. Nuori miespuolinen opas, joka puhui erinomaista englantia ja näytti intellektuellilta, esitteli taloja, joissa olivat asuneet Puškin, Gogol, Dostojesvki, Belyi, Jesenin, Blok ja keitä kaikkia heitä olikaan. Bussi ylitti Fotankan, ja ohitti talon jossa Ahmatova oli asunut. Opas pysyi vaiti. Kysyin häneltä, että kummalla rannalla Fotankaa se Anna Ahmatovan kotimuseo nyt onkaan (tiesin kyllä missä se oli, kun olin käynyt siellä). Opas sanoi: ”Suokaa minulle anteeksi, mutta en ole kiinnostunut runoudesta.” Jos olisin ilkeämpi ihminen, olisin kysynyt että eivätkö Puškin, Blok ja Jesenin sitten ole runoilijoita, mutta tyydyin vain sanomaan, että en anna sitä teille ikinä anteeksi. En unohda sitä opasta koskaan.

PS. Kaksi uutta runoilijan blogia Markus Jääskeläisen Markus Australiassa ja Karri Kokon konerunojen blogi Toisin sanoen.

Ahmatova-laatta Hyvinkään parantolan seinässä

7 kommenttia:

Myy kirjoitti...

Upea taulu. Pidän sinisestä. Aurinkoista päivää sinulle. ;)

dahl kirjoitti...

Kiitos kun lisäät näitä YLEn ohjelmia tuonne sivuun, vaikka löytyväthän ne YLEn sivuiltakin tietysti.

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Myy,

Sinullekin aurinkoa sinne Australiaan. Ai, mutta siellä taitaakin olla talvi. Siitä huolimatta, aurinkoa!

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Rita,

Sinäkin voit liittää blogisi sivupalkkiin koodinpätkän, joka linkittää automaattisesti Ylen kirjallisuusaiheisiin ohjelmiin, mutta ei kaikkiin. Olen toivonut sinne mm. Juha Seppälän Kirjailija - radioesseetä joka esitettiin jokin aika sitten Radioateljeessa, ja jossa hän ohimennen potkaisi bloginpitäjiä, taas! Koodinpätkän saa Tuhat sanaa -blogin Tuijalta. Ja voi sen kopsata myös minun lähdekoodista, jonka saat esiin klikkaamalla blogia hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla lähdekoodin, mikähän se nyt olikaan englanniksi source jotain.

dahl kirjoitti...

Anita,

kunpa se olisikin niin helppoa kuin sanot! Kopioin lähdekoodin, mutta koko höskä tuli ihmeellisen näköisenä suurikokoisena sivulleni eli otin sen pois sieltä. Miksiköhän? Olisiko pitänyt poistaa ylimääräiset välilyönnit jotka tulivat ehkä pastatessa? Vai mitä?

Hoh. No tällaisia kirjoittajat ovat, mämmikäpäliä.

Hyvää kesää sinulle! Töitä tehdessähän se tahtoo mennä...

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Rita,
lähetin sen koodin sähköpostilla sinulle. En osaa sanoa missä oli vika, ettei pastaaminen onnistunut. Olisko sitten ollut ylimääräisissä välilyönneissä. Näiden koodien kanssa kun täytyy olla niin tarkkana. Minulta meinasi aikoinaan mennä hermo, kun opettelin html-koodin, että voisin tehdä kotisivuja. Ja menikin hermo, minkä jälkeen ostin sivunteko-ohjelman, nykyään käytän sitä harvoin, kun on tämä blogger.

Terv. Anita

dahl kirjoitti...

Sinä olet harvinainen "nörtti" kirjailijaksi, Anita! Tämä ihan positiivisessa mielessä.