perjantaina, kesäkuuta 23, 2006

Juhannusmuistoja

Vietän kolmatta juhannusta Juhannusruusunkujalla. Kaipaan Talin siirtolapuutarhan juhannusjuhlia: kokkoa, lavatansseja ja ystäviä joiden kanssa istuin kuuntelemassa kesän viimeisiä satakieliä puutarhamökin pihalla. Sitä enemmän on kaivattavaa, mitä vanhemmaksi tulee. Yhtenä juhannuksena noin sata vuotta sitten menin kihloihin. Etsin äsken kihlajaiskuvaa, mutta en löytänyt sitä. Sen sijaan löytyi muita juhannuskuvia. Alla oleva kuva on Sabbantai-juhlista, joita vietettiin Tataarinmaalla lähellä Kazania juhannuksena kuusitoista vuotta sitten. Osallistuin juhliin virolaisten kirjailijoiden kanssa. Kuvassa Arvo Valton ja minä odottamassa juhlien alkamista.

Seuraavana vuonna olin inkeriläisten juhannusjuhlissa Toksovassa lähellä Pietaria. Alla oleva kuva on Mannerheimin bunkkeri –nimisestä ravintolasta, jossa syötiin juhannusateria. Ravintola on Haapakankaalla, Pargalassa josta Kemppinen kirjoitti joku päivä sitten.

Kuusi vuotta sitten vietin juhannusta 107 eurooppalaisen kirjailijan kanssa Kaliningradissa. Kamera unohtui lähtökiireissä kotiin, eikä minulla ole kuvia kaliningradilaisten juhannusjuhlista . Kirjoitin matkapäiväkirjaan: ”Kansanjuhla Itämeren rannalla paikassa jonka nimeä en tiedä. Juhlalavan yläpuolella on keltainen kangas jossa lukee: JARMAKA NARDNOGO TVORSTESTVA. Lavalla tanssii tyttöjä turkoosinvärisissä mekoissa, Evelina Simakov laulaa venäläisiä kansanlauluja ja hänen jälkeensä joku mies puhuu mahtipontisesella äänellä. Mies lopettaa puheensa sanoihin: ”Slava Russia” ( ihan kun oltaisiin urheilukilpailussa) Entisen aikaan huudettiin puheen lopuksi ” Slava Stalin”. Onko mitään muuttunut? Vain sanat muuttuvat, mutta ei henki. Yleisö on enemmän tai vähemmän juovuksissa. Juhlakentän laidassa miehet tanssivat naisten vaatteissa ja maskeissa, heillä on huulipunaa ja topatut rinnat. ” Pojat pitävät hauskaa,” sanoi opas. Tämä on kuin Kesäyön unelmaa, Midsummer Night’s dream by Shakespeare. Ei oikein totta, mutta ei valettakaan. Ihmiset ovat ihan oikeasti mukana ja iloitsevat kuin lapset musiikista ja tanssista.”

Kuvassa on juhannusyö Länsi-Siperiasta, Nenetsiasta, jossa olin viisi vuotta sitten. Taustalla näkyy Ural. Siitä juhannuksesta olen kirjoittanut viime juhannuksena Kirjailijan päiväkirjassa. Nyt lähden rannoille pyöräilemään ja katsomaan kokkoja.

Hyvää juhannusta kaikille lukijoille!

3 kommenttia:

hanhensulka kirjoitti...

Hyvää juhannusta, Anita.

marja-leena kirjoitti...

Kauniita muistoja, Anita! Hyvää juhannusta.

Anitak kirjoitti...

Hei marja-Leena ja Hanhensulka, hyvää juhannsuta teillekin, vaikkei sitä teillä päin vietetäkään.