Edit. Kirjoitusvirheitä korjattu. Kirjoitin tämän merkinnän eilisiltana, mutta Bloggerissa oli taas jotain häikkää "insinööri selvitti ongelmaa" eikä merkintä päässyt lähtemään. Aamun lehden mukaan Kauppatorilla oli yli 90 000 ihmistä.
Rokki tuli Suomeen 50 vuotta sitten, kun elokuvateatteri Edisonissa ( myöh. Diana) esitettiin elokuva Blackboard Jungle, suomeksi Älä käännä heille selkääsi. Bill Haleyn Rock around the Clock (suom.Tunnista tuntiin) oli elokuvan hittikappale. Ensi-ilta oli suuri tapahtuma, sinne piti ehdottomasti saada liput. Minä ja ystäväni saimme liput. Nuorisoa kokoontui elokuvateatterin edessä olevaan puistoon, yksi auto kaadettiin ja paikalle tuli palokunnan ruiskuauto hajottamaan ”mellakkaa.” Viikkosanomat - niminen lehti (kuului Erkon konserniin) oli paikalla tekemässä juttua mellakasta. Ystäväni näkyivät kuvassa, minusta näkyi poninhäntä. Olimme ylpeitä, että olimme päässeet lehden kuvaan. Lehdistössä paheksuttiin nuorisoa = lättähattuja ja villamyssymissejä (nyk. pissiksiä), jotka kuuntelivat rokkia, kävivät katsomassa elokuvaa ja osallistuivat Edisonin edessä ”mellakointiin” Heitä/ meitä oli paikalla ehkä satakunta, tuskin sen enempää. Olimme sen ajan paheksuttuja kapinallisia
Minusta ei tullut rokkaria, vaan rupesin käymään Albertinkadun Mäyränkolossa kuuntelemassa jameja. Mäyränkolosta siirryin Yliopiston juhlasaliin kuuntelemaan Radion sinfoniaorkesterin konsertteja. En jaksanut enää innostua Elviksestä. Suosikkejani olivat Miles Davis ja John Coltrane, Dabe Brubeck. Ja vähän myöhemmin Bartok, Stravinsky ja Webern.
Tähän muistelmaan minut inspiroi telkkarissa näkemäni Lordin esiintyminen Kauppatorilla. Liikuttava kokemus, 80.000 ihmistä juhlimassa euroviisuvoittoa! Ne jotka osallistuivat illan konserttiin muistavat sen vielä vuonna 2056, elleivät ole kuolleet. Liikuttavan suomalaista, tuskin missään päin Eurooppaa viisuvoitto on herättänyt yhtä suurta kansanhurmaa. Suomalaiset ovat ihan hullua kansaa.
Luvussa 40 on jotain magiaa, ensin isketään päätä puuhun 39 kertaa, ja sitten tulee voitto, hallelujah! Se on suomalaista sisua. Täytyihän se palkita suomalaisen puurtamisen prenikalla. Ja katso niin tapahtui kun presidentti ojensi prenikan (=avaimen) Kauppatorin konsertissa. Kapina on kuollut. Rokista on tullut valtiovallan siunaamaa kulttuuria. Siihen kului 50 vuotta. Näköjään kaikki mikä on uutta vaatii pitkän ajan ennen kuin se hyväksytään yleisesti.
Rakkaus ei ole miesten juttu
Satuin kuulemaan radiosta ohjelman Kyllä kansa muistaa, aiheena ensirakkaus. Vain yksi mies uskalsi kertoa ensirakkaudestaan. Kaikki muut olivat naisia. Eivätkö miehet muista vai eivätkö kehtaa kertoa? Ovatko ensirakkaudet olleet niin häpeällisiä juttuja, tai päättyneet niin onnettomasti, että niistä ei voi puhua. Kyllä kai miehilläkin on ollut ensirakkauksia?
Ohjelmasta selvisi sekin että Joel Lehtonen oli Maria Jotunin ensirakkaus, tai päinvastoin.
Päivän sitaatti
”Yksi tapa rangaista lihaa on kirjoittaa blogia, kun tietää, että kaiken Internetiin liittyvän, varsinkin blogien, pitäisi katsoa olevan vakavalle kirjoittajalle ja ennen kaikkea tutkijalle sopimatonta, arvostelukyvyn vakavaa varurioitumista osoittavaa puuhailua, joka on omiaan herättämään kunnioitetuissa kollegoissa sen käsityksen, että asianomainen olisi toimitettava suoraan, lähtöruudun kautta käymättä, pyöreään koppiin ja sieltä eläkkeelle.”
Temperemanttitesti
Introspective and reflective, you think about everything and anything. You are a soft-hearted daydreamer. You long for your ideal life. You love silence and solitude. Everyday life is usually too chaotic for you. Given enough time alone, it's easy for you to find inner peace. You tend to be spiritual, having found your own meaning of life. Wise and patient, you can help people through difficult times. At your worst, you brood and sulk. Your negative thoughts can trap you. You are reserved and withdrawn. This makes it hard to connect to others. You tend to over think small things, making decisions difficult.You Have a Melancholic Temperament
10 kommenttia:
Sen ensirakkaus - jakson voi muuten kuunnella tästä:
http://www.yle.fi/radiosoitin/index.php?mode=compact&&count=10&shortdesclen=100&mode=compact&show=timepublish&clip=6562
Tänään 50 vuotta sitten - sarjasta en löytänyt rokin tuloa Suomeen.
Rokki tuli Suomeen vuosien 1955-56 vaihteessa, elokuvan ensi-ilta oli joko marras-, joulu-,tai tammikuussa.
Tuskin siitä tapahtumasta löytyy arkistonauhaa. Ei se ollut niin tärkeä tapahtuma, olipahan vain nuorten hulinointia.
Arkissa on aihepiiristä kyllä yhtä ja toista, sikseensä
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031218172244642834&g=2
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031222120649084442&g=2
Minulla menee yli hilseen. Joukkohysteran muotoja on kyllä tutkittu. Vappuna ollaan laumahenkisessä itseriitoisuuden tilassa, mutta mitä tämä kauppatorin hurmos oli? Billy Grahamkin olisi tullut kateudesta vihreäksi, jos olisi nähnyt.
Teini-ikään kuuluu joukkohurmos. Suomessa on nuori kulttuuri. Suomalaiset ovat henkisesti teini-ikäisiä. Siinä iässä on hyvät ja huonot puolensa. Tykkään teini-ikäisistä, vaikka ne ovat välillä vähän rasittavia.
Miksei. Luulen, että meidän ikäisiämme ei ollut vielä kyllästetty ylenmääräisillä kokemuksilla. Hyvä kun sodasta oli selvittyä ja päästy Suomea rakentamaan. Taisimme olla vähän sävyisämpiä kuin tämä "kun mikään ei riitä" -sukupolvi, joka on monissa asioissa saanut liikaa liian nuorena. Se protesti, mikä syntyi Lordin naaman näyttämisestä, on merkki siitä, että halutaan elää illusiossa tai johonkin erityiseen henkiseen tai hengelliseen viittaavassa tilassa. Minulla on sellainen käsitys, että kuusikymmenluvulla murtunut yhteiskunnallinen arvopohja ei ole vieläkään eheytynyt, mutta voihan olla niinkin, että kaipaan itse entisiin enkä huomaa, että on jo uusi arvopohja ja että nuoremmat ovat ajaneet pakoputket paukkuen ohi jo aikapäiviä sitten.
Se mikä minua hätkähdyttää: euroviisuvoittajan toivomus,ettei hänen kasvojaan paljasteta, saa vuorokaudessa 180.000 addressin allekirjoittajaa. Sikäli mikäli ne olivat todellisia allekirjoittajia. Onko Lordin toivomus todella niin pyhä, että se nostattaa tunteiden myrskyn,kun sitä rikotaan? Onko kaikki se mitö hän sanoo, pyhää?
Teini-ikäisten kritiikittömän idolipalvonnan käsittää, mutta se on outoa, että valtiovaltakin pääministeriä ja presidenttiä myöten on rähmällään viisuvoittajan edessä.
Joukkourmos/hysteria on pelottavaa. Se panee miettimään mitä kaikkea tässä arkkityyppisen monsterin palvonnassa on taustalla. Ja miten helposti aikuisetkin ihmiset ovat suggeroitavissa. Sekin mietityttää,miten nopeasti internetin kautta voi nuorten ihmisten mielipiteitä ja tunteita manipuloida mykyään.
Saas nähdä onko meillä seuraavassa eduskunnassa yksi hirviöksi naamioitunut kansanedustaja, joka on päässyt sinne kaikkien aikojen äänivyöryllä. Toivottavasti Mr. Lordi säilyttää todellisuudentajunsa kaikessa pyörityksessä eikä ryhdy ehdokkaaksi.
En oikein usko, että kyse on mitenkään erityisesti Lordin toivomuksesta, vaan ennemminkin siitä, että ihmiset haluavat nauttia showsta ilman, että koko homman aika selkeästi väärin ymmärtänyt roskalehdistö pilaa sen.
Minä en ainakaan näe siinä niinkään henkilönpalvontaa kuin haisevan vastalauseen lehdistölle.
anu: mutta miksiköhän juuri lordi (ja paviaanit) herättivät tällaisen kansalaisaktivismin purkauksen? Lehdistön toiminnassa on ollut viime aikoina paljon epäkohtia, joista on puhuttu, mutta ei ole tehty mitään. Esim. entisten urheilijoiden elämän käsittely lehdistössä (ja yleensä yksityisyyden rajat).
Hei Anu,
voihan sen noinkin nähdä. Ihan hienoa jos ihmiset saisivat tarpeekseen roskalehdisrtöstä, minä minävähän epäilen.
Lähetä kommentti