Lunta Luxemburgissa

Lunta satoi Luxemburgissa  kolme päivää.

 Kuva viime sunnuntailta keskustan kävelykadulta.

Totti-koira tykkäsi  syödä lunta.

PS.   Eilen  satoi  vettä  lumen sijasta. Enpä joutunut lunta luomaan.  Kolmena aamuna olen tehnyt lapiohommia.  Tänään  katosivat viimeisetkin  lumenriekaleet  auringonpaisteessa ja  plus  yhdeksän asteen lämmössä. Linnuilla oli kevättä rinnassa, punarinta tapaili ääntä ja yksinäinen  mustarastas   luritteli kaihoisasti  takapihalla  illansuussa.

Valokuvatorstain 155. haaste: LUMI        

Street View

  Tämä  ei ole  Google Mapsin  kuva.

Otin kuvan ihan itse eilen kun olin  matkalla asemalta toiselle ( Gare du Nordilta  Gare de l'Estille).    Edellisenä päivänä kävelin saman matkan virtuaalisesti Google  Mapsia pitkin.  Virtuaalikävelystä oli hyötyä, en  eksynyt enkä  kääntynyt väärään suuntaan väärissä kadunkulmissa, kun   katunäkymät olivat tuttuja.  Suosittelen  Googlen   katunäkymäkarttaa ennen matkalle lähtöä. Ohjeet   sen käyttöön  saa täältä.  Kunpa Google kuvaisi myös Gare du Nordin  sisänäkymät, jotta sieltä  selviäisi eksymättä ulos.  Siellä  muuten haisi aidosti ihmisen kuselta.   

Tyylikkäitä  pariisilaisia.

  

 Karvahattu päässä  viiden asteen pakkasessa. Niin pienessä pakkasessa suomalainen ei laita edes pipoa päähän. En ehtinyt  käydä  kulmakuppilassa,  kun piti  ehtiä junasta toiseen.   Kuppilan nimi Au train de vie voisi olla  suomeksi Elämän junassa. Hyvä nimi muistelmiksi, jos  pitää  junamatkailusta.  Varaan  nimen  muistelmieni  kakkososalle, kunhan saan  ensin ykkösosan valmiiksi.

Gare de l'Estin  katolla istui  sotaisa   nainen Verdunin taistelun muistoksi.  Sisäpuolellakin näytti    sotaiselta,   sotilaita partioi   asemahallissa   rynnäkkökiväärien ( tai konepistoolien) kanssa  ja  poliiseja oli paikalla iso  joukko.   En tiedä  mitä  siellä oli  tapahtunut tai mitä  odotettiin tapahtuvaksi.    Ihmiset eivät olleet moksiskaan,  odottelivat vain  tyynesti junia.  En uskaltanut  kuvata asemiehiä enkä  poliiseja,  etten  joutuisi niiden kanssa selkkauksiin.   

    

Matkavalmisteluja

Valokuvatorstain 153. haaste: Kerro tarina, valokuvin.

 Surinaa, hurinaa, mielihyväkehräystä. 

Hei, mun pallo on tuolla!

Se pitää   saada  mukaan.

Pettymys ja tyrmistys! Käsketään  kassista pois. Eikö  mua  huolitakaan matkalle ?

Katso  Kissin hepuli.  Kiitos  Jimin poppoolle jonka kautta linkki löytyi.

Kim Ki-duk ja varastettu kuva

 Kim Ki-dukin elokuvasta Bad Guy ( suomeksi Parittaja).

Kuva on kaapattu  Les Belles lectrices -blogista.  Opiskelijatyttö varastaa kirjakaupassa   sivun   kirjasta joka käsittelee  Egon Schielen  taidetta. 

Varastettu kuva  saattaisi olla tämä tai sitten jokin muu,

 jossa on mies ja nainen yhteenkietoutuneina.

 Harmittaa että en nauhoittanut elokuvaa. Schielen kuva vilahti niin nopesti silmieni ohi, että  en  ehtinyt  nähdä sitä   kunnolla. Egon Schiele (1890-1918) oli itävaltalainen  ekspressionisti,  eli  Wienissä Freudin aikaan, istui  vankilassa  viisi kuukautta siveettömien  maalaustensa   takia   ja kuoli vain 28-vuotiaana  espanjantautiin. 

Kim Ki-duk   oli itseoppinut  maalari ennen kuin  hänestä tuli itseoppinut  elokuvaohjaaja.  Hän maalasi  Montpellierin  rannoilla Ranskassa ja  esitteli  töitään kaduilla. Hänellä  oli  katunäyttely myös  Münchenissä, jossa hän tutustui  Egon Schielen töihin.  Hän   kertoo valinneensa Schielen  töitä elokuvaan  Bad Guy siksi että  ensisilmäyksellä  ne näyttävät  vulgaareilta ja  säädyttömiltä, mutta kun niitä  katsoo lähemmin, ne ovat    rehellisiä  kuvia  halun valtaan joutuneista ihmisistä. 

 Elokuvassa Bad  Guy  parittaja   joutuu   äkillisen halun  valtaan, kun  hän näkee   opiskelijatytön   puiston penkillä istumassa.  Hän   suutelee tyttöä  suulle ja   tyttö sylkee  häntä kasvoille.    Parittaja kostaa tytölle   tekemällä hänestä  petoksen avulla prostituoidun    kurjaan laitakaupungin bordelliinsa.  Tyttö istuu  valkoisessa mekossa kuin enkeli odottamassa  asiakkaita.    Parittaja katselee häntä  ja  hänen asiakkaitaan  peililasin takaa ja rakastuu häneen.  Parittaja   on väkivaltainen  ja   mykkä mies, ei pysty puhumaan, ehkä siksi että  hänen  äänijäteensä on katkaistu -  kaulassa on pitkä  viiltohaavan arpi. 

 Bad Guy on   rankkaa katsottavaa,   paikoitellen minun oli pakko sulkea  silmät, kun en  pystynyt katsomaan   väkivaltaisia kohtauksia.  Kaiken  sen väkivallan  jälkeen  Carola  Häggvistin laulama hengellinen laulu Blott en dag elokuvan  lopussa  on kaunis  katarsis( = puhdistuminen), se todella tehoaa.

Kim Ki-dukin musiikkivalinta   juontaa  juurensa  hänen  entisestä elämästään. Hänestä  piti tulla   kristitty saarnaaja   sen jälkeen  kun hän erosi   armeijasta  viisi vuotta kestäneen palveluksen jälkeen ( hän oli laivaston leivissä),   ja ennen kuin hänen lähti Euroopaan  elättämään itseään taiteen tekemisellä.

 Hän kertoo  elämästään ja elokuvistaan   Volker  Hummelin  haastattelussa.   Kun  Hummell kysyy  miksi  hänen elokuviensa miehet  ovat puhumattomia ja väkivaltaisia,  hän sanoo: The reason that in my movies there are people who do not talk is because something deeply wounded them. They had their trust in other human beings destroyed because of promises that were not kept.  Kannattaa lukea  haastattelu kokonaisuudessaan, koska se antaa taustaa hänen elokuviensa väkivallalle.

Teemalta  tulee maanantaina ( 8.2)  Kim Ki-dukin  Rannikkovartija  ja  viikon kuluttua  maanantaina (15.2.) Samaria.   Elokuvien naiskohtalot tuovat mieleen Lars  von  Trierin  elokuvan Breaking  the Waves.  Kun  sen on kerran nähnyt sitä ei voi unohtaa, vaikka ei  pitäisikään siitä.   Ehkä he  ovat sukulaissieluja.    He eivät tee  seksistä ja  väkivallasta  viihdettä.  Ja kumpikin mystifioi naista,  Kim Ki-dukin  mukaan nainen on korkeammalla tasolla oleva olento kuin mies.  En  ole ihan samaa mieltä.

Kurvit ja mutkat

Muusan kosketus  on niin painava, että Aleksis-parka 

on mennyt monelle mutkalle.

Mustavalkomaanantain viikon aihe: Kurvit / mutkat.