Kävin Helsingin kirjamessuilla, joiden tunnuslause tänä vuonna on tuo otsikon lause.
Se pani miettimän, missä se sivistys kävi, ja miksei se jäänyt sinne missä se kävi.
Här var det bildning! Imperfekti kuulostaa minun korvaani lopulliselta aikamuodolta.
Sivistys on ollutta ja mennyttä?!
Minulta jäi tänään kuulematta, mitä mieltä
Matti Klinge,
Jukka Sarjala ja
Juhani Niemi olivat
kysymyksestä: Onko sivistys perinnöllistä?
He puhuivat aiheesta aamupäivällä, mikä on
parasta työaikaani. Sitä en uhraa sivistykselle.
Eilen olisi ollut kiinnostava keskustelu:
Eira Stenberg ja
Leif Salmén puhuivat aiheesta: Miksi olemme yhä rasisteja? Mutta sekin keskustelu jäi kuulematta. Lauantain teemana on dekkarit ja sunnuntain scifi, ja nehän
kirjallisuuden lajeista
viihteen ohella
kiinnostavat minua vähiten. Sillä tavoin olen rajoittunut lukija.
Kiertelin messuilla pari tuntia perjantai-iltapäivänä. Ihmisiä ei ollut niin paljon, että olisi tullut ahdistava olo. Muutenkin oli mukavaa, kun ei tarvinnut esiintyä, sillä mikään ei ole niin stressaavaa kuin puhuminen levottomassa ja hälisevässä messutilassa. Mukaani tarttui ilmaisia kortteja ja lehtiä. Hyvä kun kirjamessut järjestetään loppukuusta, jolloin ei ole varaa ostaa kirjoja, rahat riittävät hädin tuskin ruokaan. Kirjailijan ammatissa on se hyvä puoli että messuille pääsee ilmaiseksi, muutenhan sinne ei tulisi mentyä. Yksi kirjamessujen ilmaisista korteista on yllä. Seinäkirjoituksia on ollut todennäköisesti niin kauan kuin sivistystäkin, huolimatta kaupungin virkamiehistä ja Stop töhryille –ynnä muista ryhtiliikkeistä.
Surffailua Blogosfäärissä
Messuilta palattuani kiertelin blogimaailmassa. Anni Heinon Mayday 34°35'S 150°36'E –blogin kautta päädyin Apinalaatikkoon, jota kirjoittavat toimittajat. Siellä oli kirjoitus Diagnoosi: motiivirokko. Kommenttiosastossa keskusteltiin toimittajien tulosta ” Blogosfääriin,” mitä ei ole suosiolla otettu vastaan ko. ”sfäärissä.” Eräs kommentoija muisteli, että aikaisemmin on oltu kollektiivisesti nyreitä kirjailijoita kohtaan.. Minäkin muistan sen ajan. Ei siitä kovin kauan ole. Nyreät tutkailivat kriittisin silmin nettipäiväkirjaani ja huojentuivat, kun huomasivat ettei se nyt niin kovin ihmeellinen ole. Kommenttiosastostta Reetta Meriläinen, Helsingin Sanomien päätoimittaja ja Lasitalon emäntä ilmoittaa että hän bloggaa huvikseen ja vapaa-ajallaan, mikä tietysti herättää ihmetystä, että miksi ihminen joka töikseen kirjoittaa, tekee sitä vapaa-aikanakin. Mutta niinhän minäkin teen. Blogaaminen on paljon hauskempaa kuin rahajuttujen tekeminen.
Apinalaatikosta hyppäsin Apulogiin, jossa kirjailija ja Apu-lehden toimittaja Juha Itkonen kertoo Teksasin matkastaan. Hänen uusin romaaninsa Anna minun rakastaa enemmän sai loistavat arvostelut Hesarissa. Ennustan että se on Finlandia –palkintoehdokas. Sen olisi saanut messuilta 25 eurolla, mutta eipä ollut rahaa ostaa, joten tilasin sen kirjastossa. Olen jonotuslistalla 299. s tilaaja, saan sen ehkä luettavakseni ensi keväänä.
Helsingin Sanomien kulttuuritoimittajat bloggaavat kirjamessuilta. Liitin heidän Kulttuuribloginsa linkkilistaani. Uusi tulokas listalla on myös Linnunradan liftaaja, joka kirjoittaa Laosista.
LITERATURE! - You have a story...oh yes, you do!
You are not quite sure what it is, but it
burns! It burns to be poured onto the page!
Write! Write I say! And thrill us with your
unique view of the world. YOU are your own
inspiration!
What Kind of Novel Should I Write? brought to you by Quizilla