Nähty Kampissa viime viikolla ( 21.luukku)
Tontut ovat kaikonneet kaupungista.
Yhden minä sentään tiedän:
se seisoi tänäkin aamuna oven takana
ja sanoi että on nälkä.
Minä keksin sille leipää ja juustoa.
Se on ollut monessa mukana,
kertoi vaimolle kerran kaiken elämästään.
Se on tämän kaupungin haltija,
harmaa parta ja tontun silmät
eikä sitä ihmiset yleensä näekään,
luulevat enintään poisheitetyksi rosasäkiksi.
Minä olen sen nähnyt joka puolella tätä kaupunkia
milloin se istuu Kaivopuistossa
milloin Kolera-altaan reunalla
Hietaniemessä, Meilahdessa:
mistä vain mukavan paikan löytää.
Tontun jalat ovat jo vanhat
ei se jaksa paljon kävellä.
Sitten kun tästä kaupungista viimeinen tonttu on poissa,
ei tätä kukaan suojele:
pahan haltijat saavat vallan.
Nyt jo niitä näkee, kuka nähdä osaa,
päivä päivältä enemmän.
Kai Nieminen. Se vähä minkä taivasta näkee. Runot 1969-1989 (Tammi 1990)
2 kommenttia:
Voi miten kaunis näkymä Helsingistä. Silmiin pitää katsoa, niistä tontun tunnistaa rähjäisyydenkin alta.
Joulua sinulle, kiitos monista ihanista ja ajatteluttavista runoista.
refanut
Tontut ovat kadonnet kaupungista ?
Joko eduskunta on lähtenyt joululomalle?
Lähetä kommentti