maanantaina, joulukuuta 01, 2008

Siirtolohkare

1.luukku
Kiviä Yrjönkadulla, Helsingissä. Tietääkö kukaan mistä ja miksi nämä kivet ovat kadulle ilmestyneet ja kuka on tekijä?

Kopsasin Surskopran blogista joulukalenterin luukku-idean. Saa nähdä ehdinkö avata blogiin joka päivä uuden luukun.

Kun näin nuo kivet Yrjönkadulla, mieleeni tuli Helvi Juvosen runo Siirtolohkare. Juvonen taitaa olla nykyään aika tuntematon runoilija. Hän oli yksi mielirunoilijoitani (niitä oli paljon), kun olin nuori. Hän syntyi marraskuun 5. päivä 1919 ja kuoli vain 39-vuotiaana munuaisten vajaatoimintaan vuonna 1959. Hänen kauttaan tutustuin Emily Dickinsonin runoihin, hän käänsi niitä suomeksi.

Minä siirtolohkare
emokalliosta lohjennut
jään kauas kantama
olen metsässä yksin,
olen outo.

En välitä, jos lapset leikkivät
ympärilläni,
en välitä, kun lumi
sataa selkääni. Mutta
älkää veistäkö minua
sillä seison karhun näköisenä ja mietin.
En ole kylmä. Minäkin olen lämmin,
kun aurinko paistaa.





3 kommenttia:

meri kirjoitti...

hei anita! kivikumppanit kuuluvat osana amos andersonin ars fennica 2008 -näyttelyä ja ne on suunnitellut maria duncker.

Anitak kirjoitti...

Kiitos tiedosta. Sekin arvoitus selvisi. Mielessä kyllä kävi, että ne saattaisivat liittyä Ars Fennicaan, mutta ihmettelin mikseivät ne ole Amos Anderssonin museon edessä, vaan vähän matkan päässä siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Noita siirtolohkareita on Suomen luonnossa vaikka kuinka paljon eikä niitä kukaan sen kummemmin kommentoi, mutta kun nämä ovat Helsingissä kadulla niin jopa on pällistelemistä.