lauantaina, joulukuuta 23, 2006

Aatonaattona

Iloista joulua kaikille lukijoille.

Jälkisanat: Tunnustan että inhoan joulua. Onneksi se on kohta ohi. Ensimmäisen kerran yritin kapinoida perhejoulua vastaan 15-vuotiaana. Vietin aattoa kavereiden kanssa, ja siitähän nousi myrsky kotona. Isä rähisi ja äiti oli surullinen, vaikka tulin kotiin ihan ihmisten ajoissa. Aikuisena olen viettänyt monet joulut ulkomailla Euroopassa ja aina joku on ruvennut säälimään yksinäisyyttäni ja kutsunut minut yhteiseen joulunviettoon. Miksi hemmetissä ihminen ei saisi olla jouluna yksin? Tai kissan ja koiran kanssa. Pitäisikö paeta paeta johonkin arabimaahan, ruveta muslimiksi tai buddahalaiseksi. Mutta kai heilläkin on nykyään jokin joulua vastaava kulutusjuhla. Buddhalaisuuden huono puoli on se että täytyy syntyä ja kuolla monta kertaa. Kristittynä tarvitsee kuolla vain kerran, mutta joulua täytyy viettää joka vuosi. Ja muslimina pitää viettää ramadania ja käydä Mekassa pyhiinvaellusmatkalla, että pääsisi taivaaseen. Mitenkähän musliminaisten pyhiinvaellusten laita on? Pääsevatkö he edes Mekkaan saati sitten taivaaseen?

Kävin tänään joulumarkikinoilla Place des Armesilla. Karuselli pyöri, musiikki soi, kuumaa glögiä oli tarjolla ja kaikenlaistsa kamaa myytiin. En ostanut mitään. Ajoin bussilla ruokaostoksille supermarket Auchanin. Siellä sai maistella viinejä ennen ostopäätöksen tekoa. Koskahan Alkossa?

Klikkaa isommaksi, niin näet kamat tarkemmin.
Taustalla lasten joulujuna.


6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Pääasia, että joulu tuntuu omalta -vietti sen sitten yksin, kaksin, porukalla, kotona, matkoilla, missä vaan, juhlii joulua tai ei.

Itse olen viettänyt joulua syöden kebabia, kinkkua, pelaten trivial pursuitia, laulaen joululauluja, perheen kanssa, suvun kanssa, milloin mitenkin, miten on hyvältä tuntunut. Onneksi ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa (vaikka niin monet luulevat...)

Joulun iloa sinulle, Anita.

Anonyymi kirjoitti...

Jouluruoista pitävänä nautin kyllä joulusta, mutta liian pitkältä se kyllä joskus tuntuu, jos kaikki päivät vietetään saman kaavan mukaan.

Kivoja kuvia olet siellä ulkomailla ottanut. Niistä ensimmäisistä ikkunatonttu-kuvista tuli heti mieleen 'joulupukki hirtettynä riippuu kuusen latvassa', mihin tarkoitukseen joku niitä varmaan Suomessa käyttäisikin?

No mutta, Hyvää Joulua :)

t. Raita, blogisi lukija jo ties kuinka monetta vuotta.

Anita Konkka kirjoitti...

Suuspetal, kiitos ja hyvää joulua sinulle.

Raita, laitan blogiin lisää hirtettyjä joulupukkeja tai ainakin webosoitteen missä niitä voi käydä katsomassa., heti kunhan ehdin. Myös sinulle hyvää joulua

Anonyymi kirjoitti...

Yäk rojuille.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos joulu tervehdyksestä, Anita! Toivon Sinulle omaa iloa, aivan miten itse haluat viettää, ja toivon jatkuvaa kirjoitus intoa ja matkustajan innostusta - kaikki blogi materialia meidän luettavaksi, heh.

Anonyymi kirjoitti...

Suomalainen tapa juhlia joulua on yllättävän paljon renessanssin juhlien kaltainen.

On olkikoristeet, mausteet, kinkku, laatikot, riisipuuro, kuivatut hedelmät, glögi, pähkinät ja paljon kynttilöitä. Vain luutunsoitto puuttuu.

Joulun visuaalinen puoli kiehtoo minua. Se on kulttuurien sekoitus. On myös hauskaa olla yhdessä perheen ja lähisukulaisten kanssa, jutella ja nauraa - ja ennen kaikkea kuunnella muiden juttelua. Osa meistä innostuu aina laulamaan, yleensä ranskalaisia joululauluja.

Ymmärrän kuitenkin hyvin, että joku saattaa nauttia jouluna hiljaisuudesta ja rauhasta. Joulun viettämisessä taitaa olla sukutraditiot.

Happy holidays! Seasons Greetings!