maanantaina, heinäkuuta 17, 2006

Freudilaista itsepaljastelua

Viime yönä mahdottoman paksu ja pitkä käärme makasi poikittain rintani päällä. Se olisi voinut olla tyypillinen painajainen, mutta ei ollut. Tuntui vain tukalalta, kun se painoi niin paljon. Ajattelin unessa että paras olla herättämättä sitä. Siitä onkin aikaa kun olen nähnyt unikäärmeitä. Nuorten ihmisten unissa ne ovat tavallisempia. Olisikohan se ollut kuvan lahjakäärme, joka majailee kirjoituspöydälläni päivisin. Unien virikkeet löytyvät yleensä edellisen päivän pienistä tapahtumista, joita alitajunta suurentelee, etteivät ne jäisi vaille huomiota. Käärme on falloksen symboli freudilaisittain ja uudistumisen symboli jungilaisittain. Unista ja niiden tulkinnasta voi lukea enemmän www. unientulkinta.fi - sivustolta.

Tein eilen freudilaisen testin ( via Pagistaan). Fallisuus sai kehnon lukeman, ei ihme kun olen nainen. Seksuaalisuus ei ole sama kuin fallisuus vaikka testituloksista saa sen käsityksen. Minun iässäni seksi ei ole enää maailman tärkein asia, ystävyys on tärkeämpää. Siitä asiasta on selventävä lastu Dionysoksen keväässä. Kannattaa lukea.

Seksuaalisuus on osa genitaalisuutta, senkin puolesta testin tulos on ristiriitainen. Myönnän kyllä vastustavani itsepäisesti ja irrationaalisesti kaikenlaista apua muilta, koska haluan säilyttää riippumattomuuteni. Se taas johtuu freudilaisittain siitä, että jouduin itsenäistymään liian varhain äidin rinnoilta.

Freudian Inventory Results
Oral (33%) you appear to be stubbornly and irrationally against receiving help even when it might be the more intelligent option.
Anal (46%) you appear to have a good balance of self control and spontaneity, order and chaos, variety and selectivity.
Phallic (26%) you appear to have negative issues regarding sexuality and/or have an uncertain sexual identity.
Latency (50%) you appear to have a good balance of abstract knowledge seeking and practicality, dealing with real world responsibilities while still cultivating your abstract and creative faculties and interests.
Genital (86%) you appear to have a progressive and openminded outlook on life unbeholden to regressive forces like traditional authority and convention.
Take Free Freudian Inventory Test
personality tests by similarminds.com

Minä ihailen Freudia, Olen sanot sen aikaisemminkin täällä, että hänen Unien tulkintansa on yksi niistä kirjoista jotka ovat jättäneet länsimaiseen kulttuurin ( ja minuunkin) pysyvän jäljen. Hän oli mies joka pyrki olemaan rehellinen itselleen ja sehän on ihmiselle vaikeata, ellei suorastaan mahdotonta, eikä Freudkaan aina siinä onnistunut, mutta hänen onnistui särkeä joitakin ihannekuvia, joita ihmiset itsestään rakentavat. Siksi hänestä hän on vähemmän pidetty mies kuin Jung.

Viihdettä


Viihdettähän nämä testit ovat, eikä niitäkannata vakavasti ottaa. Harrastin muunkinlaista viihdettä viikonloppuna. Kävin lauantaina naapurin kanssa katsomassa Geishan muistelmia. Valinta oli minun, koska japanilainen kulttuuri kiinnostaa. Mutta elokuva oli kolmella Oscarilla palkittua taattua Hollywood-paskaa, kumisi onttouttaan niin kuin viihde aina. Se perustui jonkun Arthur-nimisen miehen menestysromaaniin, en ehtinyt painaa miehen sukunimeä mieleeni, kun lopputekstit lipuivat silmien ohitse valkokankaalla. Sillä miehellä oli pinnallinen ja sentimentaalinen käsitys geishan elämästä. Harva mies osaa kuvata naista pinnan alta. Tolstoi ja Flaubert ovat poikkeuksia, mutta he kuvasivatkin itseään Anna Kareninassa ja Madame Bovaryssa.


Kaikki Hollywood-tuotteet eivät ole pelkkää viihdettä ja paskaa. Olen katsonut viimeksi kuluneiden kahden viikon aikana kolmeen kertaan dvd:lta Mulholland Driven. Se on niin monikerroksinen elokuva, että sen voi katsoa useaan kertaan eikä siihen kyllästy. Ensimmäisellä kerralla luulin, että se elokuvaohjaajan uni elokuvan teosta, koska siinä oli niin paljon viitteitä Hollywood-elokuvien lajityyppeihin. Vasta kolmannella katsomiskerralla minulle selvisi, että se tähteydestä haaveilevan sivuosanäyttelijättären uni. Nyt minun on peruutta va sanani, että miehet eivät osaa kuvata naista pinnan alta, niin hyvin David Lynch oli sen osannut tehdä tässä elokuvassa. Lyhyesti sanottuna kolmannella kerralla katsottuna se oli tarina siitä millaista tuhoa tiedostamaton kateus saa aikaan naisen mielessä. Hollywoodissa taistelu tähtirooleista synnyttää taatusti ylen määrin kateutta. Lynch on katsellut tarkoin silmin millaisia tunteita kulissien takana velloo. Se mikä näyttää rakkaudelta, ei sitä ole Hollywoodissa.


5 kommenttia:

dahl kirjoitti...

Elokuvaohjaajamiehistä naisen ja naisen halun kuvaajana. Tuon näkökulman mestari on mielestäni Ingmar Bergman, joka ymmärtää naisten monenlaisia haluja, ja osaa kuvata hienosti siihen liittyvää katsetta. Niin hetero-kuin homoseksuaalista.

Ripsa kirjoitti...

Täsmälleen samaa mieltä.

Yritin saada meidän elokuvakerhoon leffan Talven valoa, koska muistan sekä hienon kuvauksen että ne pitkän pitkät katseet. Leffaa en muista kyllä YLEnkään esittäneen.

On siinä kyllä näyttelijätyölläkin osuutensa. Ja siinä puolestaan täytyy olla osuutensa hyvällä koulutuksella.

Tarkovski puolestaan on miehen kuvaajana mestari. Naiset jäävät kuviksi. Venäläiset miehet tarvitsevat kauniita naisia kulisseiksi (esim. Melankolia)?

Anita Konkka kirjoitti...

Venäläiset miehet ovat sovinisteja, myös Tarkovski, muuten hienoja ohjaaja,ja enemmän minun makuuni kuin Bergman.

Nyt rupean katsomaan dvd:lta Lynchin Blue Velvetiä jonak lainasin pojaltani. saa nähdä onko se yhtä hyvä kuin Mulholland Drive

minh kirjoitti...

Jännää, miten tulkitsit Mulholland driven. Minä en nähnyt siinä noita juttuja, mutta en ehkä osannut katsoakaan sillä tavalla. Hieno se kuitenkin oli,ja karmiva. Mustasukkaisuuttahan siinä oli kuvattu, sen minäkin havaitsin. Ja Lynchin naiset ovat todella kiinnostavia, vaikka eivät useinkaan tuo elämää tai todellisia naisia mieleen, mutta ehkä juuri siksi; sen moniulotteisuuden takia.
-minh-

Anita Konkka kirjoitti...

Minh, mustasukkaisuus ja kateus ovat sisartunteita, mutta kun mustasukkaisuus on kuuma tunne, on kateus kylmä tunne.

Kun olin katsonut Mulholland Driven kolmannen kerran, tulin siihen tulokseen että Betty/Dianen (eli vaalean naisen) tunteessa tummaa Rita/Camillea kohtaan oli enemmän ateutta kuin mustasukkaisuutta. Mustasukkainen tappaa pikaistuksissa, hetken tuskassa, kun taas kateellinen tappaa harkiten niin kuin Betty/Diane joka pestasi palkkamurhaajan tappamaan Rita/Camillen.

Elokuvan perustarina on minun käsitykseni mukaan ( kolmannen katsomiskerran jälkeen) tämä: Pikkukaupungin tyttö Betty/Diane on voittanut nuorena jive-kilpailun,haaveillut filmitähteydestä, saanut Hollywoodissa pikkurooleja, Rita/Camille on auttanut häntä, ollut ystävä, mutta saanut roolit joita hän oli halunnut, lopulta miehenkin josta hän oli kiinnostunut. Tämä selviää Rita/Camillen järjestämillä kutsuilla, joissa Rita/Camilla kertoo menevänsä naimisiin ohjaajan kanssa. Kutsut ovat Mulholland Drivella sijaitsevassa talossa. Kutsujen jälkeen Betty/Diane pestaa palkkamurhaajan, ja sekoaa kun Rita/ Camille on tapettu.

Elokuva alkaa Rita /Camillan murhan jälkeen, kun Betty/Diane makaa sängyssä eikä enää erota fantasioista todellisuudesta. Ne ovat menneet sekaisin hänen mielessään, niin kuin ne menevät sekaisin katsojankin mielessä. Lopussa Rita/Diane ottaa lipaston laatikosta aseen ja ampuu itseään suuhun. Ehkä sekin on pelkkää fantasiaa.


se fantasiat ja tkopäisenäodellisuus