United Buddy Bears

Yhdistyneiden  karhukavereiden tunnuslause: " Meidän täytyy oppia tuntemaan toisemme paremmin -siten voimme ymmärtää toisiamme paremmin."

Senaatintorilla    seisoo    142 YK:n  jäsenvaltioiden karhukaveria lokakuun loppupuolelle asti.  Ne haluavat auttaa  hädänalaisia lapsia UNIFEC:n kautta.

Jos  tykkää campista, tykkää    näistä  kaksimetrisistä  kitsch-nalleistakin. Ne ovat   mainio kontrasti  Senaatintorin uusklassisismille. Kuvassa keskellä Kuuban  karhukaveri. (Klikkaa  kuvia). 


Lisää karhukavereita täällä.

Kaiku

Senaatintorilla kaikuu. (Klikkaa kuvaa)

Alun perin  kaiku  oli kaunis nymfi  nimeltä Ekho.  Hän rakastui  Narkissokseen, mutta ei saanut vastakaikua tunteelleen  ja riutui  pois.  Jäljelle jäi vain hänen   äänensä ja kasa luita.  Lyhyen selostuksen tapahtumien kulusta voi lukea täältä.  Pitemmän  tarinan kertoo  Ovidius Muodonmuutoksissa (suom.1997).

Valokuvatorstain  175.haaste on kaiku.

Mustaa ja valkoista: portaat

Ylöspäin.

Ja alaspäin.  Siinä koko elämänkaari.

Mustaa ja valkoista valokuvablogin tämän viikon haaste on portaat. Alkuperäiset kuvat  ovat värillisiä, Picasassa mustavalkoisiksi muunnettuja.  Siksi  niistä puuttuu mustavalkoisten kuvien  syvyys.   Ylempi  kuva  on  taiteilijatalon kierreportaista, joita lapset rakastavat koska ne kolisevat. Simolla on  punainen paita. Alempi kuva  on Pariisista. Naisella on punainen  baskeri.  Mahdanko  rikkoa haasteen   sääntöjä pahastikin, kun laitan  alle   alkuperäisen Pariisin kuvan. Baskeri oli väripilkku  Pariisin  helmikuisessa harmaudessa. Siksi minä sen kuvasin.

Silmän iloja - ja tilastoja

Neulegraffiteja Helsinginkadulla.

Tunnustus: Minulla on katutytön sydän kun  ilahdun katutaiteesta:  graffiteista, hiphopista,  breakdancesta. 

Valokuvatorstain  174.haaste on yksinkertaisesti  ilo. (Klikkaa kuvat isommiksi)

 Tilastoja.   Bloggerissa on  uusi ominaisuus: Tilastot. Ne löytyvät  Asetuksista. En olisi  huomannut ominaisuutta, ellei  K-blogin Jenni  olisi  kertonut.  Entisenä Tilastokeskuksen työntekijänä  minua    kiinnostavat kaikenlaiset tilastot.  Bloggerin tilastot poikkeavat  huomattavasti  Site Meterin ja   Extreme Trackingin tilastoinnista. Bloggerin  poikkeama  on yläkanttiin:  tänään (klo 20  mennessä)   sivua on katseltu 234, eilen 252 kertaa, elokuussa  5819  ja koko kesänä 13 060 kertaa, mikä on  paljon ottaen huomioon  että  kesällä  en  paljon bloggaile. Kolme  katsotuinta juttua ovat olleet:  Suomalaista huumoria, Skype-ongelma ja Sukupuolineutraali.  Eniten kävijöitä on tullut  Parnasso-blogista, Mataleenan  blogista ja  Blogilistan omista suosikeista. En tiedä   millaisia tilastointimenetelmiä Blogger käyttää. En myöskään  Site Meterin ja Extreme  Trackingin menetelmiä.  Luultavasti   kävijäluvut kohoaisivat, jos ottaisin käyttöön    niiden  maksulliset versiot. 

Kirjajulkkarit

Vauhdikasta menoa Kappelin kellarissa. Siellä oli perjantai-iltana Juuli Niemen  Yömatkojen ja Saila Susiluodon   Carmenin     julkistamisjuhlat,  julkkarit  kuten nykyään sanotaan.    Mukavaa  että  että sellaisia pidetään. Niissä  tapaa tuttuja joita ei ole nähnyt   aikoihin.   Entiseen aikaa tuttuja runoilijoita tapasi  Vanhalla. En tiedä  missä he nykyään istuvat vai istuvatko  missään.
Kirjajulkkarit vastaavat  taidenäyttelyn avajaisia sillä erolla  että   avajaisssa saa laihaa boolia ja lämmintä valkoviiniä,  kun taas kirjajulkkareissa jokainen maksaa itse juomansa ja saa mitä tilaa.

Lauantai-iltana  Wäiskissä oli Jani Saxellin romaanin Unenpäästäjä Florian –romaanin  julkkarit.  Wäiski on  ravintolalaiva  Hakaniemen  rannassa,   edullisempi kulttuurityöntekijän laihalle kukkarolle kuin Kappelin  kellari ja muutenkin  mukava paikka  merellisen miljöönsä vuoksi.  Minä pitäisin oman kirjani  julkkarit  siellä, mutta tuskin pidän niitä missään,  koska minulle on jäänyt  paha   trauma lapsuuden syntymäpäivistä, joille ei tullut  kukaan.

Saila  juhlatunnelmissa Kappelin edessä.    Siteeraan , joka miettii: Sailan runoa   kokoelmasta Carmen.  Minulla ei ole  Juulin   runokokoelmaa eikä Janin romaania niin että en voi siteerata niitä. Satunnaismenetelmällä (= tökätään sormi sivujen väliin)  löysin  Carmenin Habaneran, mutta kun se on pitkä runo,  laitan tähän vain ensimmäisen säkeistön.
Rakkaus, karkuri, kiertolainen
käy kevyt keimailu kuormanaan
silti samainen siirtolainen
voi syöstä keisarin karsinaan.
Nyky-Carmenin tapahtuma  paikkana on  ostari ja  Joséna  on ostarin  turvamies, joka miettii:Olen nähnyt  ennenkin, kaiken, onttoa  flirttiä,varkaita, vitsejä, kuolemaa, en tarvitse enempää, olen nähnyt ihmisen tyhmyyden, katsoin joka ilta BB:n[…]
PS.   J.Pekka Mäkelä kirjoittaa omassa blogissaan  kirjan julkistamisen ilosta.