Vauhdikasta menoa Kappelin kellarissa. Siellä oli perjantai-iltana
Juuli Niemen Yömatkojen ja
Saila Susiluodon Carmenin julkistamisjuhlat, julkkarit kuten nykyään sanotaan. Mukavaa että että sellaisia pidetään. Niissä tapaa tuttuja joita ei ole nähnyt aikoihin. Entiseen aikaa tuttuja runoilijoita tapasi Vanhalla. En tiedä missä he nykyään istuvat vai istuvatko missään.
Kirjajulkkarit vastaavat taidenäyttelyn avajaisia sillä erolla että avajaisssa saa laihaa boolia ja lämmintä valkoviiniä, kun taas kirjajulkkareissa jokainen maksaa itse juomansa ja saa mitä tilaa.
Lauantai-iltana Wäiskissä oli
Jani Saxellin romaanin
Unenpäästäjä Florian –romaanin julkkarit. Wäiski on ravintolalaiva Hakaniemen rannassa, edullisempi kulttuurityöntekijän laihalle kukkarolle kuin Kappelin kellari ja muutenkin mukava paikka merellisen miljöönsä vuoksi. Minä pitäisin oman kirjani julkkarit siellä, mutta tuskin pidän niitä missään, koska minulle on jäänyt paha trauma lapsuuden syntymäpäivistä, joille ei tullut kukaan.
Saila juhlatunnelmissa Kappelin edessä. Siteeraan , joka miettii: Sailan runoa kokoelmasta
Carmen. Minulla ei ole Juulin runokokoelmaa eikä Janin romaania niin että en voi siteerata niitä. Satunnaismenetelmällä (= tökätään sormi sivujen väliin) löysin Carmenin Habaneran, mutta kun se on pitkä runo, laitan tähän vain ensimmäisen säkeistön.
Rakkaus, karkuri, kiertolainen
käy kevyt keimailu kuormanaan
silti samainen siirtolainen
voi syöstä keisarin karsinaan.
Nyky-Carmenin tapahtuma paikkana on ostari ja Joséna on ostarin turvamies, joka miettii:
Olen nähnyt ennenkin, kaiken, onttoa flirttiä,varkaita, vitsejä, kuolemaa, en tarvitse enempää, olen nähnyt ihmisen tyhmyyden, katsoin joka ilta BB:n[…]
PS
. J.Pekka Mäkelä kirjoittaa omassa
blogissaan kirjan julkistamisen ilosta.