Riistetyt

Päivän sitaatti:
"Meillä on ollut Turun messut ja Helsingin messut, ja kirjailijat ovat aivan väsyneitä. Nimittäin tässä on yksi asia: kustantajat eivät maksa kirjailijoille mitään siitä, että kirjailijat markkinoivat kirjaa." Sanoi Päivi Liedes, Suomen Kirjailijaliiton toiminnajohtaja. Lähde YLEn kulttuuriuutiset.


Kirjailijat tekevät markkinointityötä ruokapalkalla. Messujen lisäksi syksyisin on kustantajien markkinointikiertueet, joilla kirjailijoiden pitäisi osata kertoa kirjakauppiaille jotain uudesta kirjastaan. Siihen aikaan kun olin nuorempi, ujompi ja julkasin tiheämmin, pakenin syksyllä ulkomaille aloittamaan uutta kirjaa, ettei tarvitsisi osallistua markkinointiin.

"Parasta kirjoittamisessa on yksinäisyys, jonka julkaiseminen tietysti aina osittain murtaa," on Leena Krohn sanonut haastattelussa, jonka hän antoi Antti Nylénille kymmenen vuotta sitten. Nylén kertoo Sammakon Sanomissa, että Krohnin lause jäi hänen mieleensä. Hän sanoo, että lauseen voi ilmaista näinkin:"Pahinta kirjoittamisessa on julkaiseminen." Olen täysin samaa mieltä.

PS. Kirjailijan mediaanitulo on 2000 euroa vuodessa.

PS 2. Kirjamessuaiheesta, näkökulma kirjailijan ja lukijan suhteesta Tommi Melenderin blogikirjoituksessa: Kirjailija hipelöi lukijoitaan.

Hurja joukko

Karkki vai kepponen, kysyi hurja joukko. Valitsin karkin, kun eivät suostuneet kertomaan mikä se kepponen olisi.

Tietokone fi kertoo hankalista halloween-vieraista. Niistä ei pääse eroon karkeilla. Käykääpä tutustumassa, että ette vahingossa avaa tietokoneenne ovea niille vieraille

Jotkut inhoavat netin kiertiksiä, meemejä ja kaiken maailman blogipalkintoja, mutta niiden kautta löytyy kaikenlaista kivaa. Ilman Arte y Pico- meemiä en olisi ikinä löytänyt Rasavillirusakon kuvia. Suosittelen kaikille lapsille ja lapsenmielisille, etenkin isoäideille ja mummuille, ja lainaan rusakon sivulta omin lupineni kuvan joka puhuttelee minua.

Kirjailija-rusakko

Rasavillirusakko löytyi Jimin poppoon kautta, joka pyörii tuolla sivupalkin Blogiluettelossa. Jimin poppoo on blogi kaikille kissan- ja koiranystäville. Jos tykkää kissanpennuista, niin nyt siellä on niitä on viisi, ja kohta niitä on lisää.

Tärkeä linkki tekijänoikeuskysymyksiin Kemppisellä: Taiteilijat kuin kuutamolla.

Valokuvien ystäville: English Russia ( löytyy Blogiluettelosta). Käykää katsomassa upeita näkyviä Kamchatkalta ja Moskovan katoilta.

Amerikkalaisessa Halloween-perinteessä pyhät ovat muuttuneet pahoiksi. Suomalainen telkkari kunnioittaa perinnettä esittämällä tänä iltana Manaajan Subilla ja Pahan vallassa Nelosella. Aion katsoa Manaajan. Hesarin kriitikolta se on saanut neljä tähteä. En kyllä perusta Hesarin tähtiin. Eilisiltana tuli neljän tähden leffa Escort- seuralainen, lattea juttu kirjailijasta, jonka käsikirjoituksen kustantaja hylkää, ja joka persaukisena ryhtyy tienamaan rahaa varakkaiden naisten sänkyseurana.

Hollywoodissa osataan tarinankerronta ja dialogi, mutta ei se riitä tekemään leffasta hyvää, jos kuvakerronnosta puuttu persoonallinen särmä ja näkemys. Ei tarina ole tärkeä, sama pätee romaaniiin. Ilman omaa kieltä ja persoonallista ( omakohtaista) näkemystä romaanista tulee samanlaista turinatavaraa, tarkoitan tusinatarinaa, kuin Hollywood-leffoista. Tarina-aiheesta enemmän, kts. Parnasso- blogin keskustelu Vetääkö hormi?

Taiteilijatalon halloween- tytöt

Viikon koirakuva

Borderterrieri Totti ihailee maisemaa. Koivessa on paise, siksi tötterö päässä.

Viikon koirakuvan haasteena on maisema.

Syksyn viime kukat ja viikon runo

PS ( Lisäys myöhemmin). Eilisessä The Independent -lehdessä oli lyhyt esittely Matti Yrjänä Joensuun romaanista Harjunpää ja pahan pappi. Jos kiinnostaa, niin sivupalkin Jaetuista otsikoista pääsee klikkaamalla lukemaan esittelyn.

Rohtoraunioyrtti kukki vielä perjantaina palstalla. En ole myrskyn jälkeen käynyt katsomassa. vieläkö se kukkii tänään.

Runonnälkä iski viime viikolla. Menin kirjastoon lainaamaan Allen Ginsbergin runoja. Ystävällinen kirjastohenki oli nostanut hyllylle seisomaan Hans Magnus Enzensbergerin Runoja 1950-2000 ( suom. Markku Into). Lainasin sen. Enzensbergerista oli puhetta Kemppisen-blogissa viikko sitten otsikolla Menneisyyden mies. Ei hän minun mielestäni mikään menneisyyden mies ole.

Olen lukenut viikonlopulla hitaasti nautiskellen hänen runojaan, kiitos suomentajalle. Runoja ei voi ahmia niin kuin romaaneja. Enzensbergerin kokoelma on niin hyvä, että haluan sen omaan hyllyyni. Ajattelin lähteä etsimään sitä Kirjamessujen antikvariaattiosastolta, mutta sää oli viheliäinen ( sadetta ja myrskyä), enkä viitsinyt lähteä. Äänestämässä sentään kävin, ja olen tyytyväinen kun Helsingistä tuli vihreämpi. Saa sitten nähdä mitä se merkitsee käytännössä.


Viikon runo on Enzensbergerin Sairauskassan päätös

Sieluseni, ilmaa keveämpi,
hautapaatta raskaampi -
sinun kanssasi ei voi oikein neuvotella,
epäpoliittinen kun olet
ja ailahtelet kuin säätiedotus!

Sinä haluat aina kasvonkohotuksia.
Kukaan ei ymmärrä sinua,
itsekeskeistä mimosaa,
et edes sinä itse.
Sinä sitten osaat masentua!

Mutta se vasta virhe olisi.

Minua viehttää erityisestisna "sieluseni." Se on niin venäläistä. Ja sopii tuon rohtauraunioyrtin seuraksi, jonka salakuljetin kauan sitten Moskovan kirjailijaliiton pihalta Helsinkiin kasvamaan.

Arte y pico -pokaali

Iines antoi Sanat-blogille kansainvälisen tunnustuspalkinnon. Bloginpitäjän ominaisuudessa kiitän ja otan vastaan pokaalin.

Palkinto on peräisin Uruguaysta, Arte y pico-blogista ja sen säännöt ovat seuraavat:

1) Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja/tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.
2) Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.
3) Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.
4) Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.
5) Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

Tupakkaa ja punaviiniä kuluu, kun pohdin mitkä viisi blogia arvostamieni blogien laajasta joukosta saavat Arte y pico -pokaalin. Raavin päätäni, rullaan syötteenlukijassa olevia blogeja edestakaisin. Ohoh, onpa niitä kertynyt paljon - ja toinen toistaan parempia. En haluaisi tuottaa kenellekään pettymystä. Päätän rajoittua sellaisiin suomalaisiin blogeihin, joille en ole antanut aikaisemmin blogipalkintoja. Huhhuh, palkintoraatina oleminen on rankkaa. Tässähän menee koko lauantai-ilta. Pitäisiköhän nukkua yön yli? Ei, pakko on runnoa raadin päätös tänä iltana, huomenna on muita hommia. Mahdoton tehtävä. Telkkarissa alkaa dokumentti Hemingwaysta eli Hemarista. Menen katsomaan sitä.

Dokumentin jälkeen. Kun haastattelija kysyi, " Mikä on parasta koulutusta kirjailijalle, Heminway vastasi:"Onneton lapsuus."

Pitkän pähkäilyn jälkeen Arte y pico -pokaalin saavat:
Jouni Tossavainen: Kuva ja Sana
Maaria Pääjärvi: Se kaluaa samaa luutaa
Ani Tomu:Mehtäsielu
Maija Holma:Naulasaarella
Pekka Hannula: Luovuksissa

Bubbling under:

Kulttuurinavigaattori
Pahat kuvat valtaavat maailman

Raati joi liikaa punaviiniä eikä jaksa perustella päätöksiä, vaan siteeraa Arte y Pico-blogia:

What is the meaning of the expression Arte y Pico: And basically, ironically, it translates into a wonderful phrase in Mexico, “lo maximo.” LOL! It will never find its counterpart in English, but if it HAD to, it would be something like, Wow. The Best Art. Over the top.

Ohje pokaalin saajille: Kopioikaa ja tallentakaa pokaali työpöydälle tai johonkin kuvatiedostonnee ja siirtäkää se sieltä omana blogiinne.