Miina Äkkijyrkän hevoset. Näitäkään ei ensi kesänä nähdä Uutelassa.
"Siinä erehdyksessä, ettei teoillamme eläimiä kohtaan ole siveellistä merkitystä, eli yleisen siveysopin tapaan puhuen, että eläimiä kohtaan ei ole mitään velvollisuuksia - siinä erehdyksessä ilmenee hirveää raakuutta ja sivistymättömyyttä."
Sanoi Arthur Schopenhauer ja siteerasi Leo Tolstoi kirjasessa Joka päiväksi. Kirjanen ilmestyi suomeksi 1917, esipuheen kirjoitti Arvid Järnefelt, Tolstoin suomalainen oppilapsi, kenties hän myös suomensi sen, suomentajaa kun ei erikseen mainita. Uus-uskonnollinen Kustannusliike OY painoi sen Hyvinkäällä.
Löysin Tolstoin kirjasen hyllystäni, kun etsin Baudelairen Pariisin ikävää, jota ei löytynyt. Aina jotain löytyy, kun etsii vaikka ei välttämättä juuri sitä mitä on hakemassa. En tiedä miten kirjanen on joutunut hyllyyni. Kukaan ei ole lukenut sitä ennen minua , sillä sen sivut olivat aukileikkaamattomat. Paperi oli niin haurasta, että pelkäsin sen murenevan käsiini.
Kirjasen alaotsikko on: " Elämän oppi eri maiden ja aikain kirjailijoilta lainattujen ajatusten mukaan. Esittänyt Leo Tolstoi." Hän on kerännyt kirjaseen sekä omia että muiden ajatuksia. Yllä siteerattu Schopenhauerin ajatus on tammikuun kolmannelta päivältä. Tolstoin oma ajatus samalta päivältä:
"Sääntö, ettei pidä tehdä toiselle, mitä ei haluaisi tehtävän itselleen, ei koske ainoastaan ihmisiä, vaan myös kaikkia eläimiä."
Kirjanen sisältää vain tammi- ja helmikuun. Kun tein haun kirjan nimellä katsoakseni löytyykö muita kuukausia, sain suureksi hämmästykseni ensimmäiseksi tulokseksi tämän: "Haulla Joka päiväksi Tolstoi tähdellä merkitys tulokset. Sanat. akonkka.blogspot.com" Outoa, en tietääkseni ole aikaisemmin kirjoittanut riviäkään Tolstoin kirjasesta. Vasta eilisiltana leikkaisin ensimmäiset sivut auki ja aloin lukea sitä. Jos minulla olisi taipumusta vainoharhaisuuteen, epäilisin että Google on ryhtynyt lukemaan ajatuksiani ja aikeitani.
4 kommenttia:
Seilosen Kalevilla oli paljon Järnefeltiä, se harrasti sitä jossain vaiheessa. Sillä oli ensipainos Järnefeltin opuksesta Maa kuuluu kaikille! (1906, Laukon torppareiden häätö).
Muistan katsoneeni että Kalevilla oli muitakin Järnefeltejä, on saattanut olla myös Tolstoi-suomennos, hänhän osasi venäjää. Mutta tuon julistuksen maan omistamisesta hän tyrkytti luettavaksi ja heti. Minkä tein ihan kuuliaisesti.
Kirja on vieläkin pätevä.
Kirja on minullakin, selattuna. Kiintoisa opus on Arvidin Vanhempieni romaani, jonka pohjalta tehdyn näytelmän kävin Kuopiossa katsomassa kaksikin kertaa. Näytelmä oli taustoitettu Armaksen Kehtolaululla, mikä merkittävästi kannatteli itse näytelmää. Arvidista olisi saattanut kehkeytyä taidemaalarikin. Olen käynyt hänen maalauksistaan kootussa näyttelyssä Lohjan Iso-pappilan aitan ylisillä. Pidin kovasti hänen parhaista maisemakuvistaan. Lahjakasta sakkia koko veljessarja kaikki tyynni, Eero, Armas, Arvid, Kasper.
August Aleksanderin ja Elisabethin lapset:
Kasper 1859-1941
Arvid 1861-1932
Erik (Eero) 1863-1937
Ellida (Liida) 1865-85
Ellen (Elli) 1867-1901
Armas 1869-1958
Aino Sibelius os. Järnefelt 1871-1969
Hilja 1873-79
Sigrid (Siiri) 1875-76
Armaksesta on sanottu, että hän lähti Sibeliuksen mainetta pakoon Ruotsiin. Mene tiedä. Kasper oli lahjakas mm. kirjallisuuskriitikkona. Hänkin maalaili. Hän toimi lääninhallituksen kielenkääntäjänä ja lyseon venäjänopettajana. Otin Kuopiossa hoitaakseni hänen nuorena kuolleen Emma-vaimonsa haudan seurakunnan merkittyä vainajan häädettäväksi, jollei hautaa hoideta. Sibeliusten ja Järnefeltien sukukokouksessa oli päätetty hauta hoitaa, mutta hoitamatta jäi.
Arvid luopui tolstoilaisesta anarkismistaan ja ryhtyi äitinsä naapurina Lohjan Virkkalassa viljelemään perunoita ja muita luonnon antimia.
Ainokin pitää tässä yhteydessä mainita. Jos Sibbe olisi joutunut vastaamaan kysymykseen "miten minusta tuli minä", olisi hänen pitänyt rehellisyyden nimessä todeta, että hänenkin menestyksensä takana oli lahjakas nainen, joka kyllä nykyisen maailmanmenon aikana olisi saattanut ottaa hatkat ja jättää lepakkonsa hunningolle.
Miulla on kaksi kappaletta Pariisin ikävää, voin lahjoittaa toisen.
Kiitos tarjouksesta Sami, etsin vielä omaa Pariisin ikävääni, jos se löytyisi jostain hyllystä.
Lähetä kommentti