maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Kuokan ylistys

Nyt minulla on kuokka, mutta suo ja Jussi puuttuvat. Suon korvaa viljelyspalsta, jossa kasvaa juolavehnää, voikukkia, ruohomättäitä ja lupiineja. Kaikesta muusta selviän kuokkaa käyttämällä, mutta en lupiinin juurista. Niiden kuokkimiseen tarvitsisin Jussin.

Lapsuudesta muistan kaivinkoneen jota sanottiin Hullu-Jussiksi. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ei ollut silloin vielä ilmestynyt. Sen luin pakollisena tenttikirjana yliopistossa. Vasta nyt lupiinin juuria kuokkiessani ymmärrän mitä merkitsee suomalainen sisu ja alan päästä arkkityyppisen suomalaiskirjallisuuden juurille.
Kuvassa on minun kuokkani. Sen varsi on uutuuttaan valkoinen. Se löytyi Starkista. Puutarhaliikkeistä ei kuokkia löydy, eikä talikoita. Viime kesänä minulta varastettiin talikko, jonka olin jättänyt yhdeksi yöksi palstalle.. Tänään kysyin Plantagenin puutarhamyymälän nuorelta miesmyyjältä talikkoa. Hän ei ollut ikinä kuullutkaan talikosta. Yritin selittää että se on sellainen pitkäpiikkinen ja -vartinen työväline, jota käytetään puutarhatöissä, mutta ei hänelle selvinnyt millaista kalua olin hakemassa. Puutarhamyymälöissä ei ole kuokkia eikä talikoita. Niistä saa värikkäitä design-työkaluja ja puutarhatonttuja, rautakaupasta löytyvät kunnon työkalut

Nämä puutarhatontut kuvasin viime kesänä
Plantagenissa. Puutarha-campia?

PS. Miksi muuten kutsumattomia vieraita kutsutaan kuokkavieraiksi? Tietääkö kukaan? Mennä kuokkimaan on eri asia kuin joutua kuokkimaan. Minä menen joka ilta kuokkimaan palstalle ja kun palaan sieltä,olen niin väsynyt, että en jaksa kissaa sanoa. Vaan nukahdan telkkarin ääreen. Niin jäi katsomatta euroviisut. En varmaan olisi katsonut niitä muutenkaan.

15 kommenttia:

iines kirjoitti...

Talikkoja olen viimeksi nähnyt kaupiteltavan huutokaupoissa maaseudulla. Ne ovat hyväkuntoisia ja samaan satsiin saa usein kirveen ja lapion ja ehkä rautakangenkin, kaikki kympillä tai jopa vitosella.

Olen huutanut useita kuokkia mummonmarkan aikoihin pikkukolikolla, ja niissä ei ole muuta vikaa kuin selälle epäystävällinen lyhyt varsi, kuten vanhoissa työkaluissa usein oli. Uusissa työkaluissa on pidemmät varret.

Jos mahdollista, poikkea joskus siis maalaishuutokauppaan! Kaupan päälle voit saada ehjiä perunakoreja. :)

Ripsa kirjoitti...

Muuten olen sitä mieltä että puutarhatontut pitäisi kaameana maisemahaittana varsinkin kesäisestä maisemasta poistaa.

Eikö meille nyt joku kääpiötonttuministeri löydy?

Anita Konkka kirjoitti...

Iines, minä näin talikkoja Starkissa, se on äijien paratiisi, sieltä löytyy kaikkea rautakangesta alkaen.
Siitä on aikaa kun olen viimeksi käynyt maaseudulla, maalaushuutokaupassa en koskaan. Ehjillä perunakoreilla ei taitaisi olla käyttöä, viime kesänä myyrät söivät perunat. Sama tapahtuu varmaan tänäkin kesänä, mutta aion silti kokeilla perunanviljelyä.

Ripsa, samaa mieltä puutarhatontuista - pupuista ja kaikesta muustakin krääsästä jota puutarhakaupoissa myydään kunnon työkalujen sijasta.

Sedis kirjoitti...

En ole tätä tarkistanut, mutta ks.

Suomen kuokkavieras (Zusammenfassung: "Hackengäste" (fi. kuokkavieraat) als Nassauer)

Valentin Kiparsky, Virittäjä 1977: 12.

Fredrikan toinen kirjoitti...

Yksi arvaus selitykseksi kuokkavieraalle:
"Se, joka tulee toisen istuttamalle perunapellolle, kuokkii mukulat juuresta ja työntää perunannaatin eli sen maanpäällisen kasviosan takaisin paikoilleen, naamioiden siten perunavarkautensa."

Kävi kuokkimassa, tosiaan.

A-K.H kirjoitti...

Et selviä juolavehnästäkään muulla kuin Hullujussilla. Puolitoista metriä kun kuopaiset, olet sen alimmassa juuristossa. Myyrät sinulla tulevat olemaan aina perunapellossasi. Pane sipuli ja porkkana yhteen, mutta älä kylvä porkkanaa entiseen porkkanamaahan. Jos porkkanakemppi tulee peltoosi, niin unohda porkkanat ainakin viideksi vuodeksi.
Talikon oikea nimi on tadikko ja sillä mätetään tadea, siis paskaa. Iines asuu jo niin lähellä Laihiaa, että siellä on varmaan jo opittu laihialainen lannoitus.

Anitak kirjoitti...

Voi ei, pitääkö mun hankkia seuraavaksi Hullu-Jussi!

Kettu päivystää hämärän tullen palstalla, mutta ei sekään saa kaikkia perunavarkaita so. myyriä kiinni.

Porkkanakemppejä ei ollut viime kesänä, toivottavasti ei tule tänä kesänäkään.

Kyllä tämä palstaviljelijän elämä on vaikeata, kun satoa uhkaavat kaikenlaiset vaarat.

A-K.H kirjoitti...

Vantaalla Jokivarressa varkaat tyhjensivät autolla koko perunapellon sankkoineen kuokkineen. Ei auttanut kuin järjestää yövartiointi. Eräs kiinniotettu muovikassikaveri sanoi, että hän ottaa vain vähän sieltä täältä ja ettei hänellä ole kotona muuta ruokaa, kuin kananmuna jääkaapissa. Hän kertoi asuvansa omakotitalossa ja ehdotti, että tulisimme viljelemään hänen pihalleen, ilmaiseksi.
Sipuli-istukkaat oli pakko peittää, koska fasaanit ja varikset nyppivät ne ylös. Kun salaatti alkoi nousta, tulivat paikalle jänikset ja rusakot. Myyrät eivät vieneet perunoita, mutta fasaanit nokkivat niitä. Porkkanamaahan iski kemppi ja kirpat söivät retiisin lehdet, vaikka ripottelin niille tuhkaa. Mansikat katosivat parempiin suihin ja joku kävi kukkiakin poimimassa. Ja se vasta pisti pisti vihaksi, että juuri kun oli siemenet maassa ja kaikki näytti olevan hyvin, niin koirien ulkoiluttajat päästivät koiransa vapaaksi palstojen kohdalla ja jälki oli aamulla sen mukaista.
Marjaniemen viljelypalstoilla en ole käynyt. Siellähän on siirtolapuutarhakin. Puotilan rinteessä oli ainakin ennen laaja alue ja seuraavaksi lähin taisi olla Vuosaaressa tukikohta Kampelan vieressä.

Anitak kirjoitti...

Minulla on siinä Puotilan rinteessä palsta. Täytyy lähteä kuokkimaan sinne, kunhan pääsen irti kirjailijan työmaalta.

Kirsi Reinikka kirjoitti...

Kainuussa talikko on talikko ja se on väline, jolla luodaan lantaa. Siis hyvälle kirjailijalle täysin sopimaton esine :)

Anna Amnell kirjoitti...

Puutarhatontut eivät ole kuolemassa sukupuuttoon. Niillä on suorastaan uusi tuleminen.

Niistä on tullut salonkikelpoisia, sillä postmodernit suunnittelijat ovat luoneet esimerkiksi värikkäitä ja kalliita puutarhatonttujakkaroita ja hopeisia tai ainakin hopealta näyttäviä puutarhatonttuja koriste-esineiksi.

Uskoisin, että puutarhatontut liittyvät monien ihmisten lapsuudenmuistoihin.

Ne ovat nostalgista rihkamaa kuten joittenkin viime vuosisadan vallankumousten sankareiden muotokuvat, joita monet pitävät seinillään tai tekevät niistä taidetta kuten tehdään puutarhatontuistakin.

Demokratia ja vapaus suojelevat myös puutarhatonttuja. Odottakaahan, kun vaaleanpunaiset muoviflamingot ilmestyvät myös suomalaiseen
maisemaan. :)

Perustulo kirjoitti...

Minua jäi kiusaamaan tuo kuokkavieraan etymologia. Ehkä se selviää yksinkertaisesti katsomalla sanakirjasta, mutta en ole sellaisen lähellä. Kysyin Kysy kirjastonhoitajalta- palvelusta, mutta yhtä tyhjän kanssa. Hän antoi vain esimerkin siitä kuinka Linnankoski käytti sanaa.
Ota selville ja kerro, kun laitoit tämän probleemin. Olen netistä yrittänyt.

Minusta tuo yhden kommentoijan selitys, että joku on mennyt luvatta kuokkimaan toisen alueelle, on varmaankin oikea, mutta ei ole ehkä kyse perunoista vaan vanhemmastakin asiasta, asutushistoriasta.

iines kirjoitti...

Etsiskelin tuota kuokkavieraan etymologista taustaa, muttei sanaa missään etymologisessa sanakirjassa ole. On vain kuokka. Tarkistin vanhat ja uudet (Häkkinen, Meri) sanakirjat.

Jossain törmäsin kuokkavieras-sanan saksalaiseen vastineeseen Hackengäste, ja tästä voisi olla johdettavissa se ajatus, että kuokkavieras on käännöslaina, melko suora suomennos Hackengästestä, siis germaaninen laina.

Mitä tulee tuohon talikkoon, niin se on yhtä käypä kuin tadikko. Raumalla päin sanotaan myös tarikko. Ja a-k.h:lle tiedoksi, etten ole ollenkaan Laihialta päin. Rauman suunta on oikeampi.

A-K.H kirjoitti...

Juolavehnää on torjuttu sillä keinoin, että on kaivettu penkin kokoinen kuoppa, vuorattu se muovilla ja täytetty juolavehnästä puhtaalla mullalla. Aikamoinen operatsuuni.

Anitak kirjoitti...

Enpä taida ryhtyä siihen juolavehnä-operaatioon. Palstan edellinen omistaja on onnistunut torjumaan sen suurimmasta osasta maata. Sitä kasvaa enää palstan laidoilla, samoin kuin lupiinia jonka juuret ulottuvat Kiinana asti. Vuohenkaalinkin juuret ovat riesa, mutta eivät niin kamala kuin lupiinin tai juolavehnän juuret.

En ole löytynyt selitystä kuokkavieras -sanan alkuperälle ja missä yhteydessä sit on ensimmäisen kerran käytetty. Pitäisiköhän kysyä Kotimaisten kielten tutkimuslaitokselta ( vai mikä sen nimi onkaan) tai odottaa radion interaktiivista ohjelmaa "Mistä sanat tulevat" ja kysyä sieltä mistä kuokkavieras tulee. Onkohan se lopetettu kokonann kun en ole kuullut sitä pitkään aikaan?