Kuvassa kaksi vallankumouksen isää Marx ja Engles patsaaksi jähmettyneinä. Patsas on Petroskoissa. Kaupungin asukkaat kutsuvat sitä ironisesti Runonlaulajain patsaaksi. Kuva liittyy Valokuvatorstain 19. haasteeseen joka on: kapinallinen, vallankumouksellinen.Taustalla näkyy Petroskoin keskustan uusiklassista rakennustyyliä. Pietari Suuri perusti kaupungin samaan aikaan kuin Pietarin. Kaupungin nimi on venäjäksi Petrozavodsk, joka tarjoittaa Pietarin savottaa eli tehdasta. Se on minulle kuin kolmas kotikaupunki Helsingin ja Savonlinnan jälkeen. Isänpuoleinen isoäitini asui sodan jälkeen siellä, kun ei saanut asua sataa kilometriä lähempänä Pietaria. Suomensukuiset ihmiset olivat niin epäilyttävää porukkaa siihen aikaan, ettei sen annettu asua Pietarissa, ei sen lähialueilla, eikä edes vallatussa Sortavalassa, josta isoäidin piti lähteä 24 tunnin varotusajalla. Ennen sotaa hänet oli karkotettu Siperiaan. Marx ja Engles eivät taatusti osanneet kuvitella millaiseksi elämä muuttui, kun heidän oppejaan ruvettiin Venäjällä toteuttamaan.
Kuvassa ( klikkaa isommaksi) nykyajan kapinallisten kädenjälkiä Petroskoin keskustassa. Kunhan ehdin, kirjoitan lisää Petroskoista ja laitan nettiin kuvia kaupungin graffiteista.
10 kommenttia:
Kiitos!
Jään odottamaan lisää Petroskoista.
Kivoja kuvia näpsit, Anita. Toivottavasti nähdään niitä lisää.
Itseäni harmittaa, etten kuvannut tarpeeksi Petroskoin keskustaa ja maaseudun yksityiskohtia. Ei pitäisi ajatella niin, että filmi on kortilla..
Mäkin laitan kertomusta ja kuvia blogiin, kunhan ehdin. Ja miksen ehtisi, kun teen aiheesta artikkeleita..
Runonlaulajien patsas hymyilyttää. Kiva juttu.
Mielenkiintoista, ettei Putin ole hallintoineen juurinut kaikkia kapinallisia ajatuksia Venäjältä. ;)
Hei Kirsi, poistin ylimääräisen kommentin.
Hei Rita, laitan Petroskoin kuvien osoitteen tuonne pääsivulle pikapuolin.
Nämä teollisuusporvaristoa ja kauppa-aatelia edustavat herrasmiehet olivat kovia filosofoimaan, mutta ei heistä vallankumouksellisiksi ollut. Ajatellahan saa mitä lystää ja kirjoitellakin. Marxismi-leninismi oli Stalinin keksimä nimitys valtioterrorismilleen. Marx on siinä porukassa ehdottomasti väärässä seurassa.
Korjaan:
Anita,
On kiinnostavaa lukea matkakirjeitäsi Venäjältä. Laita paljon kuvia.
a-k.h,
Actonin mukaan Marx itse sanoo, että kun kapitalistinen yhteiskunta muutetaan kommunistiseksi, seuraa "ylimenokausi, jolloin valtio ei voi olla muuta kuin 'proletariaatin vallankumouksellinen diktatuuri'".
Samoin Actonin mukaan Marx on sanonut, että "kun Ranskassa seuraavan kerran yritetään vallankumousta, ei byrokraattis-sotilaallista koneistoa saa siirtää kädestä toiseen, vaan se pitää murskata".
Jälleen Actonin mukaan Marx uskoi, että vallankumous tulisi olemaan väkivaltainen ja kenties verinenkin. Näin Marx on vastuussa seuraajiensa väkivallasta.
H.B. Acton: Mitä Marx todella sanoi. 1971 (1967) 2.painos WSOY.
Blogisisko
Olen lukenut Actonin, mutta myös Marxin - tai Marxia. Marxin valtioteorian tärkeä näkökohta on, että periaatteessa jokainen hallitus on hallitsevan luokan diktatuuria hallittuja kohtaan. Tästä seuraa, että demokratian nimellä tunnettu valtiomuoto on pelkästään se luokkaherruuden muoto, joka sattuu olemaan kaikkein soveliain tietyssä historiallisessa tilanteessa. Samoin kuin valtio kapitalismin oloissa on porvariston diktatuuria, on sen yhteiskunnallisen kumouksen jälkeen oltava ensin proletariaatin diktatuuria.
Marx tähtäsi vapauden valtakuntaan,jota en tässä rupea selostamaan. Hän oli visionääri ja ennustaja, ei strategi. Hän ei ollut enempää kuin ajattelija, joka monissa ajatuksissaan lähti aikansa yhteiskunnallisesta tilanteesta. Hänen kapitalismille julistama tuomio oli perusteiltaan moraalinen.
Marxin opetuksen ytimenä oli kapitalismin osittaisen uudistamisen mahdottomus ja sen väkivaltaisen kumoutumisen ennustaminen, mutta hän eli riittävän kauan nähdäkseen, että teollisesti edistyneissä valtioissa toteutetiin reformeja, joiden piti hänen teoriansa mukaan olla mahdotomia. Lopulta hän Egnelsin mukaan alkoi olla taipuvainen ajattelemaan rauhanomaisin ja laillisin keinoin toteutettavasta vallankumouksesta ainakikin Englannissa.
Vanhempi Marx oletti tai ennusti vallankumouksen etenevän determinoidusti ja käyden lävitse kaikki sen kehitykselle ominaiset vaiheet niin, ettei ihminen juuri voinut sen kulkuun edistävästi vaikuttaa.
Marx ei halunnut tuhota kapitalistisen yhteiskunnan hyviä saavutuksia, vaan säilyttää ne. Vallankumous oli hänen mukaansa syntyvä nimenomaan kapitalistisen yhteiskunnan sylistä.
Marxismi-leninismi, Pohjois-Korean juche-aate tai Kiinan kommunismi ovat olleet kaukana Marxista, vaikka ovat pitäneet hänen kuvaansa ikoninaan.
Marxin ajatuksilla ja ennustuksilla ei pidä ruokkia vääriä tarkoitusperiä tai pitää häntä tunteenomaisesti arkkipahuuden perusilmentymänä.
Marxin (ja Engelsin) ennustuksia voi kyllä kritikoida ja kysyä, onko sosialismi tai kommunismi kapitalismin ainoa vaihtoehto tai välttämätön seuraus.
Marxin mukaan kapitalismi on ihmiskunnan alkukantaisen vaiheen loppu. Elämmekö kenties lopunaikoja?
Se, että kirjan nimeksi myynninedistämismielessä pannaan "Mitä Marx todella sanoi", ei tarkoita paljon mitään.
Kiitos Hotanen tiivisteltämästäsi Marx pähkinänkuoressa.
Lähetä kommentti