Kuvassa viesti jonka sain Helsingin yliopiston opiskelijakirjastosta 40 vuotta sitten. Klikkaa kuva isommaksi, niin näet miten siihen aikaan huolimatonta opiskelijaa lähestyttiin. En ollut palauttanut Ranskan kirjallisuuden tentin jälkeen Racinen Phaidraa.
PS. Matkastressin lieventämiseksi tein Hesarin verkkoliitteen Deadline-testin, jonka osoitteen ystävä lähetti. Testituloksen mukaan elän nykyisillä elintavoillani 79-vuotiaaksi ja kuolen tiistaina 16. kesäkuuta vuonna 2020. Se muuten on Bloominpäivä, jota Dublinissa vietetään James Joycen Odysseuksen sankarin/ antisankarin Leopold Bloomin muistoksi.Pitäisiköhän muuttaa elintapoja, vähemmän tupakkaa, vähemmän viiniä - eläisin noin 6 vuotta pitempään Jeanne Calment eli 122-vuotiaaksi, käytti alkoholia säännöllisesti ja lopetti tupakanpolton 117-vuotiaana. Deadline-testissä on hienot Hieronymos Boschin kuvat
8 kommenttia:
Mullakin on menossa parin artikkelin viimeistelyt ennen huomisaamun aikaista herätystä. Haluaisin kyllä vähän nukkuakin, vaikka bussissa voi tietysti jatkaa unia.
Rasistinen liikehdintä Venäjällä on huolestuttavaa, mietin juttua siitäkin aiheesta. Jos on muita juttuvinkkejä, kerro bussissa.
Onnea esitelmän etsintään. Tiedän, millaisia voivat kirjailijoiden arkistot olla. Voi mennä aikaa.
Hih! Toiset säästää vanhoja rakkauskirjeitä, mutta tämä on jo ihqua.
Uskomattoman sympaattinen ja hieno kirjastomuistutus! kumpa tuollaisia tulisi vieläkin...
Hyvää matkaa, raporttia odotellessa,
-minh-
Satun tuntemaan tuon karhukirjeen lähettäjän. On ollut muutaman vuoden eläkkeellä. Kirjasto ei ollut tuohon aikaan Opiskelijakirjasto, vaan Yliopilaskunnan kirjasto. Kun ylioppilaat olivat isäntiä ja Kaarlo Lausti johtamassa kirjastoa, rennompi ote syntyi jo siitä. Tietysti aika oli muutenkin toinen.
Aarre tuo muistutuslappu! Vältän ylisanoja, mutta nyt on pakko sanoa, että se on hurmaava, sen sävynluonti ainutlaatuinen. Estytte maksamasta ja ensi tilassa -kohdan alleviivaus... Ja teitittely.
Saattaisin panna tuon lasin alle kehyksiin, jos se olisi minun.
Hei, sano terveisiä karhumakirjeen lähettäjälle. Oli sen niin hyvä karhu, että päätin säästää sen.
Terv. Anita
Väliaika tiedotus Petroskoista. Delegaatuion jäsen Ville Ropponen käännytettiin rajalta takaisin Suomeen. Puolistoista tuntia joutui istumaan Värtsilän raja-asemalla ja sitten tuli päätös, että ei pääse Venäjälle. Hänellä oli ryhmäviisumissa nimi. Kas kun eivät jo viisumia möntäessä ottaneet selvää, että hän persona non grata Venäjällä. koska on kirjoittanut marien asioista ja järjestänyt marien puolesta mielenosoituksen Helsingissä viime talvena. Minäkin osallistuin siihen ja pidin puheenkin marien puolesta. Mutta kumma kyllä minut päästettiin tänne. Nyt täytyy juosta tukka suorana tasavallan pressan vastaanotolle. Jos on paljon kirjoitusvihreitä ne ovat kiireen syytä.
Lähettelin itse tuollaisia (tai sen kaltaisia) muistutuksia, myöskin kirjoituskoneella näpyteltynä, vuonna 1995, lähinnä kirjallisuudenopiskelijoille ja kirjailijoille... :-D (Työskentelin kirjallisuuden laitoksella harjoittelijana, ja olin lähinnä laitoksen kirjastossa töissä.)
Lähetä kommentti