Valokuvatorstain 18. haaste on: viesti, merkki, logo, ikoni. Kuvassa on Jumalanäiti Diana Arkhipova, Eksyneiden sielujen etsijä, jonka muistopäivä on 5.2. ( minun syntymäpäiväni). Tyypiltään ikoni on Hellyyden Jumalanäiti-ikoni. Ikonin kerrotaan saaneen aikaan lukuisia ihmeitä 1700-luvulta lähtien, ikonin edessä rukoilleet ovat saaneet avun sairauksiinsa ja elämänsä hätään. Minä sain ikonin kopion syntymäpäivälahjaksi lapsuudenystävältäni vuosia sitten. En ole vielä kokeillut onko kopiolla sama ihmeitä tekevä vaikutus kuin alkuperäisellä ikonilla.
Tämä on Kasimir Malevitšin Musta neliö, jonka kaappasin Kulttuurinavigaattorin blogista.
”Mustasta neliöstä on tullut lähes satavuotisen olemassaolonsa aikana nykytaiteen nurkkaikoni ja modernismin ehkä parhaiten myyvä merkkituote. Se on yhä kiinteä osa modernismiin liittyvä kulttia tai fetissiä. Me menemme sen luokse samalla tavalla kuin lähestymme Milon Venusta osana Antiikin Kreikkaa tai Mona Lisaa osana renessanssia tai Monetin maalauksia osana impressionismia. Selittämisen vimmassa "Neliöstä" on yritetty veistää tarinoita jotka ovat vaihdelleet geometriasta mystiikkaan,” Kulttuurinavigaattori kirjoittaa. ”Mikä on Mustan neliön viesti tälle päivälle?” hän kysyy. Kannattaa lukea.
Vielä yksi sitaatti Kulttuurinavigaattorilta, työohje:
7 kommenttia:
Mielenkiintoinen juttu! Muistan Valamossa hienot ikonit. Musta Neliö sen yhteydessä herättää paljon miettimistä.
Vihdoinkin sain Fool's Paradise postissa! Nytkun vain saisin muutamia vapaita tuntia lukemiseen! Se kutsuu minua joka kerran kun vilkaisen siihen, niinkuin mysteerinen aukaisematon lahja!
Hei marja-Leena
Jumalanäiti Diana Arkhipovan ikoni on Moskovan Ylsönousemuksen kirkossa. En ole käynyt siinä kirossa, vaikka olen käynyt Moskovassa monta kertaa. Ensi viikolla lähden Petroskoihin ja käyn Kishin saarella, jossa on paljon vanhoja puukirkkoja. Yritän kuvata niitä, toivottavasti onnistuu.
Hyvää matkaa! Olisi hauska tulla mukaan ja nähdä ne vanhat kirkot. Mutta toivon onnea valokuvauksessa jotta saame niitä nauttia!
Hyvä rinnastus, kaksi ikonia, sillä ikoneitahan Malevitsin neliöt jo ovat. Ikonien parantava voima on positiivinen arvoitus, ja olkoonkin että jotkut kyynikot puhuvat ihmisen omasta halusta parantua.
Havahdun joskus lukemasta / kirjoittamasta runoa, jossa ei enää ole sanoja. Ovat yleensä aika hyviä runoja.
Hei Tikkis, näin Malevitshin Mustan neliön joku vuosi sitten Moskovassa Tretjakovin modernin taiteen osastolla. Mustuudessa oli sävyjä ja säröjä joita mikään valokuva ei pysty
toistamaan. Se oli vaikuttava teos, elävä mustuudessaan. Jostain luin etä musta on kyynisyyden väri, mutta ei se ollut kyyninen maalaus. Se oli kerta kaikkiaan täydellinen vastakohta venäläisille satukuvan värikkäille ikoneille. Missä muualla maailmassa sellaista maalausta olisi voitu tehdäkään?
Anita, mitä muuta siellä Kizhin-saarella on nähtävää jne? Mietin mahd.artikkelia paikasta. Löytyykö netistä lisätietoa?
Kiitos, Ripsa. Voisi olla artikkelin arvoinen saari siis.
Lähetä kommentti