Sisäpiirin ulkopuolella

Surullinen ja opettavainen tositarina siitä mitä voi tapahtua, kun mies tuntee itsensä sisäpiirien hylkimäksi. Taiteilijatalon kantakapakkaan ilmaantui perjantai-iltana mies haulikon kanssa. Hän oli muuttanut muutama kuukausi sitten tälle rannalle ja ruvennut käymään ravintolassa, mutta kantaporukka oli torjunut hänet syystä jota en tiedä, koska en käy ko. ravintolassa enkä muissakaan ravintoloissa (tiedättehän nörtin joka istuu tietokoneensa ääressä kaiket illat). Kalliissa merinäköalatalossa asuvan valkoihoisen suomalaisen miehen kunnialle oli käynyt, että kantaporukka ei hyväksynyt häntä. Kun mitta viime perjantaina tuli täyteen, hän kävi hakemassa kulman takaa kotoaan haulikon. Paikalla oli onneksi taksisuhari, joka on ammatissaan kouliintunut tulemaan toimeen hankalienkin asiakkaiden kanssa, ja dramaattinen tilanne laukesi puhumalla ennen kuin haulikko laukesi. Ravintolaa piirittäneet poliisit veivät miehen ja aseen mukanaan.

Pinserin meemi

via Kirjailijan häiriöklinikka

• Käy lukemassa neljää sellaista blogia, joissa ei ole käynyt aiemmin (tai ei muista käyneensä)
• Kirjoittaa kommentin kolmeen sellaiseen blogiin, joissa ei yleensä käy kommentoimassa
• Kirjoittaa blogiinsa jutun, jossa linkittää kahteen sellaiseen blogiin, johon sivulla ei ole vielä linkkiä
• Tilaa suosikkeihinsa yhden uuden blogin top100-listan ulkopuolelta
• Levittää tietoa tästä meemistä eteenpäin

Ensimmäinen tehtävä oli helppo. Kävin lukemassa parikymmentä blogia, jota en tavallisesti käy lukemassa. Toinen tehtävä epäonnistui, kynnys vierasiin blogeihin oli liian korkea minunkaltaiselleni introvertille. Kolmas tehtävä. Päätin linkittää Bringdeathcorporationin, koska kirjoittaja näkee unia, on muutaman kuukauden ikäisen vauvan yksinhuoltajaäiti, asuu hometalossa (Toteutan pian ikiaikaisen uhkaukseni muuttaa asumaan nahkakuoppaan siperiaan!!!) ja esittelee bloginsa seuraavin sanoin: ”Joskus jossain, kauan sitten, heräsi muistikuva olennosta. Olennon nimi kiteytyi nopeasti paperille, nopeammin kuin yleensä kestää hyvän nimen keksimisessä. Kului aikaa ja monet asiat naksahtivat kohdalleen, samoin tuo nimi. Jotenkin se naksahti omalle kohdalleni. Ja jotenkin se tuntuu aivan oikealta. ”Toinen johon linkitän, on Rääkyi männikössä yöllä yksinänsä. Kirjoittaja on tekemässä muuttoa. Häntä ahdistaa ja hän miettii saavatko kissat stressikusentareaktion muuton takia. Blogin nimi kiinnitti huomioni.

Sivumennen sanoen nimellä on merkitystä. Sanat on blogin nimenä aika tylsä, Kirjailijan päiväkirja nimenä informoi enemmän blogin sisällöstä. Google-haulla Sanat sai 3 080 000 osumaa. Paljon tulee Google-hakuja Turkista nykyään, onkohan se siellä jokin hävytön sana? Paljon etsitään myös laulujen sanoja: Himin sanoja, Olavi Virran iskelmien sanoja, Nuoruustangon sanoja jne. Muuten, minun japanilainen nimeni on Anita Konkuka ( via Käymälä. Nimensä voi kääntää japaniksi täällä.)

Se neljäs tehtävä. Tilasin suosikkeihini yhden blogin Top 500-listalta, pitemmälle en kärsimättömänä luoteena jaksanut kelata listaa, mikä jo kaduttaa. No niin, kuuliaisena Blogistanin kansalaisena olen nyt levittänyt tietoa Pinserin meemistä.

PS. Tällä aurinkorannikolla tuulee kovaa tänä iltana. Parvekkeen lasit tärisevät ja männyt ikkunan takana huojuvat kuin humalaiset. Meri on niin musta, en näe parvekkeeltani millaisia vaahtopäitä siellä tyrskyää.

PS 2. Tänään on taas ollut haamupäivityksiä. En tiedä mistä ne johtuvat. En ole korjannut kirjoitus- enkä pilkkuvirheitäni.