Tänään Aleksis Kiven päivänä ajattelin Seitsemän veljeksen unia. Romaanin alussa Juhani näkee veljesten kosioretkeä edeltävänä yönä unta seitsemästä kananmunasta. Kukko ja kana kuolivat ja sitten: tulivat, kärpät, rotat ja hiiret ja kierittelivät, kolistelivat ja kalistelivat munia, jotka pian särkyivät, ja pienimmästä munasta lemahti kovin karvas haisu. Simeoni, tuo uskon riivaama mies, tulkitsi rottien ja hiirien merkitsevän veljesten syntisiä himoja ja maailman hekkumaa. Uni ennakoi myttyyn mennyttä kosioretkeä. Venla antoi rukkaset ja toiveet särkyivät. Muttei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää. Hänen unensa lopussa veljekset tekevät rikki menneistä munista munakokkelia, jota he syövät mieluisasti ja antavat myös naapureilleen. Unet ovat näkijöidensä kaltaisia. Lauri näkee unta, että jossa hän muuttuu mäyräksi ja katselee honganlatvasta veljiensä lyövän nummelle levitettyjen veristen häränvuotien päällä kiekkoa punakantisella aapiskirjalla. Rovasti vimmastuu veljeksille, kiroaa ja sadattelee. Ja siitähän nousee tuulenpyörre (taifuuni nykykielellä) joka kieputtaa veljeksiä ilmassa ja rysäyttää maahan sen hongan jonka latvassa Lauri istuu. Vanhan uskomuksen mukaan sadattelu, jopa viheltäminenkin pystyivät nostattamaan tuulenpyörteitä. Suomalaiset kirosanat olivat erityisen tehokkaita. Sen takia suomalaiset merimiehet olivat pelottavia työtovereita, heitä ei pitänyt suututtaa, koska heillä oli taito nostattaa pahoja tuulia.
Uni tekee Lauriin niin voimakkaan vaikutuksen, ettei hän enää osallistu veljesten hummaukseen, vaan käyskentelee yksinään metsissä. Hän kertoo unensa muille veljille vasta sitten kun Simeoni on kertonut oman univisionsa siitä kuinka piru lennättää hänet selässään kuussa olevaan saapasnahkatorniin. Juhani toteaa kuultuaan Laurin ja Simeonin unet: ”Kahdelta haaralta on meitä varoitettu, ja ellemme nyt ota vaarin niin tulta, pikiä ja pieniä kiviä vielä sataa päällemme kuin tapahtui ennen Sodoman ja Gomorran kaupungeille.” Veljekset panevat heti toimeen elämänmuutoksen, he rikkovat viinanpannunsa ja seuraavana aamuna he heräävät varhain ja varustautuvat lähtemään kirkkoon.
Aleksis Kivi ei vieroksunut unia ”akkojen houreina.” Hän oli lukenut mies, tunsi klassikot, ennen kaikkea Shakespearen, jonka näytelmissä esiintyy paljon unennäkijöitä. ( Shakespeare viittaa äytelmissään uniin 150 kertaa). Seitsemän veljeksen kolme unta asettuvat romaanin käännekohtiin ja ennakoivat tulevia tapahtumia. Kivellä oli verraton psykologinen vaisto. Hän kuvasi ennakoivien unien kautta veljesten sisäistä muutosta, joka johtaa ulkonaisiin muutoksiin heidän elämässään.
5 kommenttia:
Joseph Conradin meriaiheisessa kirjassa, jonka nimen tietysti juuri nyt unohdin, on suomalaisia merimiehiä, jotka osaavat noitua. Ne puhaltavat myös köysien solmuihin ja saavat sillä tavoin myrskyn aikaiseksi.
Conradin merimiehet yrittävät väenväkisin saada suomalaisia laivoilta pois, mutta sitten on myös toisenlaista ilmaa: entäs jos on tyven, silloin tarvitaan myrskyn noitujaa.
Muistelen että Conrad lähti kotoa Puolasta pois nimenomaan merille ja sitten jossain vaiheessa päätyi Englantiin.
Oliskohan se ollut Pyörremyrsky. Conradilla on meriaiheisia kirjoja useampiakin. Myös Sandemose kirjoitti suomalaisten merimiesten myrskynnostatuskyvyistä. Ja varmaan moni muukin. Suomalaiset eivät toisaan olleet suosituja laivoilla. Olisi kiinnnostavaa tietää mistä uskomus on peräisin.
Noh, anteeksi muistihäiriö, kirjan nimi on Nigger of the Narcissus, enkä tiedä onko sitä suomennettu.
Kävin läpi kirjastoni Conradeja ja huomasin, että kirjailija esipuheessaan perustelee perusteellisen vakavasti ryhtymystään kirjoittamiseen. Esipuheet kannattaa lukea!
On se suomennettu jo vuonna 1933 nimellä narkissoksen neekeri. En ole lukenut sitä.
sen narsisoksen neekerin suomenos on niitä puolitiehen jääneitä.
Kirja alkuperäinen teksti on näkyvillä netissä.
Lähetä kommentti