Alitajunta ja politiikka

Englannin pääministeri  Macmillan ja  pari  hänen  hallituksensa ministeriä olivat  töpänneet  pahasti.    He kävelivät  pitkin  Laajalahdentietä  kohti Munkkiniemen   poliisiasemaa,  joka  sijaitsi entisessä   palokunnan    talossa    Poliisipäällikkö tuli heitä vastaan aseman edessä ja kehotti heitä loikkaamaan  maasta.  Siihen he  eivät  suostuneet, vaan  marssivat päättäväisesti poliisiasemalle ilmoittautumaan syyllisiksi  töppäykseen.

Unen tapahtumapaikka. Valkoinen rakennus on entinen palokunnan talo. Tämä  on  lapsuuden maisemaa, jonne  palaan usein  unissani.

Herättyäni  googlasin   oliko  Englannissa ollut   Macmillan  -niminen pääministeri.  Kyllä  oli ollut. Hänen  etunimensä oli Harold.     Hän  anoi Britanniaa EEC:n jäsenmaaksi, mutta Charles de Gaulle  torppasi hänen  anomuksensa. ”Hän pyrki korkeaan työllisyyteen, mutta hänen valtiovarainministeriensä  mielestä  punnan tukeminen vaati tiukkaa rahapolitiikkaa, joka voisi johtaa työttömyyden nousuun. Macmillan sai kantansa läpi ja tammikuussa 1958 kaikki valtiovarainministerit erosivat”,  kertoo Wikiwand.

Macmillan oli konservatiivipoliitikko  ja  Britannian pääministeri vuosina 1957 -1963. Siihen aikaan en ollut tippaakaan  kiinnostunut politiikasta.  Ihmettelin herättyäni miksi  alitajunta  oli  hänestä  niin  kiinnostunut, että oli  tallentanut  nimen muistivarastoihinsa.  Ja  miksi  se nyt  nosti  hänet  uninäyttämölle?

 Yleensä unet saavat virikkeensä  jostain  edellisen  päivän  tapahtumasta.

 Edellisenä päivänä olin käynyt kaupassa ja nähnyt Vuosaaren Mosaiikkitorilla poliisiautoja ja koko joukon keski-ikäisiä humalassa horjahtelevia miehiä.  Torin  laidalla oli tapahtuma-auto , jonka  kyljessä luki ”Fortress Europeen” ja  sen edessä  seisoskeli ihmisiä heiluttelemassa  Suomen lippua.  Siellä oli alkamassa mielenosoitus ”Pidetään Suomi Suomena.” En  jäänyt  katsomaan  tapahtumien kulkua. Seuraavana  päivänä luin lehdestä, että  poliisiautoja oli  ollut torilla 30 ja poliiseja kymmeniä, mielenosoittajien määrää ei kerrottu.    Ei heitä kovin paljon voinut olla, koska  torilla oli paljon tyhjää tilaa.   Lehden mukaan entinen  kansanedustaja oli  pitänyt vihapuheen ( hyvä kun en jäänyt kuuntelemaan, olisin tullut vihaiseksi) ja pieni  mutta äänekäs  vastamielenosoittajien joukko  huuteli omia iskulauseitaan.

Tavallisesti alitajuntani ei kommentoi päivänpolitiikkaa.  Tällä kertaa se kuitenkin päätti kommentoida ja nivoi yhteen Britannian politiikan (Brexit!) ja  Suomen politiikan.  En voi olla ihailematta sen kykyä yhdistellä  asioita toisiinsa.   

PS. Yritin  linkata  tämän tekstin Facebookin.  Mutta FB ei hyväksynyt linkkiä vaan ilmoitti: "Tässä viestissä on turvajärjestelmiemme estämää sisältöä."  Mikähän tässä nyt on niin sopimatonta,  että edes linkkiä ei  voi julkaista.