Englannin pääministeri
Macmillan ja pari hänen hallituksensa ministeriä olivat töpänneet
pahasti. He
kävelivät pitkin Laajalahdentietä kohti Munkkiniemen poliisiasemaa, joka sijaitsi entisessä palokunnan
talossa Poliisipäällikkö tuli heitä vastaan aseman
edessä ja kehotti heitä loikkaamaan
maasta. Siihen he eivät suostuneet, vaan marssivat päättäväisesti poliisiasemalle
ilmoittautumaan syyllisiksi töppäykseen.
Unen
tapahtumapaikka. Valkoinen rakennus on entinen palokunnan talo. Tämä on
lapsuuden maisemaa, jonne palaan
usein unissani.
Herättyäni googlasin oliko
Englannissa ollut Macmillan -niminen pääministeri. Kyllä oli
ollut. Hänen etunimensä oli Harold. Hän
anoi Britanniaa EEC:n jäsenmaaksi, mutta Charles de Gaulle torppasi hänen anomuksensa. ”Hän pyrki korkeaan työllisyyteen, mutta hänen valtiovarainministeriensä mielestä punnan
tukeminen vaati tiukkaa rahapolitiikkaa, joka voisi johtaa työttömyyden
nousuun. Macmillan sai kantansa läpi ja tammikuussa 1958 kaikki
valtiovarainministerit erosivat”, kertoo
Wikiwand.
Macmillan oli konservatiivipoliitikko ja Britannian pääministeri vuosina
1957 -1963. Siihen aikaan en ollut tippaakaan
kiinnostunut politiikasta.
Ihmettelin herättyäni miksi
alitajunta oli hänestä niin kiinnostunut, että oli tallentanut
nimen muistivarastoihinsa. Ja
miksi se nyt nosti
hänet uninäyttämölle?
Yleensä unet saavat virikkeensä jostain
edellisen päivän tapahtumasta.
Edellisenä päivänä olin käynyt kaupassa ja
nähnyt Vuosaaren Mosaiikkitorilla poliisiautoja ja koko joukon keski-ikäisiä
humalassa horjahtelevia miehiä.
Torin laidalla oli tapahtuma-auto
, jonka kyljessä luki ”Fortress Europeen”
ja sen edessä seisoskeli ihmisiä heiluttelemassa Suomen lippua. Siellä oli alkamassa mielenosoitus ”Pidetään Suomi
Suomena.” En jäänyt katsomaan tapahtumien kulkua. Seuraavana päivänä luin lehdestä, että poliisiautoja oli ollut torilla 30 ja poliiseja kymmeniä,
mielenosoittajien määrää ei kerrottu.
Ei heitä kovin paljon voinut olla, koska
torilla oli paljon tyhjää tilaa. Lehden mukaan entinen kansanedustaja oli pitänyt vihapuheen ( hyvä kun en jäänyt
kuuntelemaan, olisin tullut vihaiseksi) ja pieni mutta äänekäs
vastamielenosoittajien joukko
huuteli omia iskulauseitaan.
Tavallisesti alitajuntani ei kommentoi päivänpolitiikkaa.
Tällä kertaa se kuitenkin päätti
kommentoida ja nivoi yhteen Britannian politiikan (Brexit!) ja Suomen politiikan. En voi
olla ihailematta sen kykyä yhdistellä asioita toisiinsa.
PS. Yritin linkata tämän tekstin Facebookin. Mutta FB ei hyväksynyt linkkiä vaan ilmoitti: "Tässä viestissä on turvajärjestelmiemme estämää sisältöä." Mikähän tässä nyt on niin sopimatonta, että edes linkkiä ei voi julkaista.
PS. Yritin linkata tämän tekstin Facebookin. Mutta FB ei hyväksynyt linkkiä vaan ilmoitti: "Tässä viestissä on turvajärjestelmiemme estämää sisältöä." Mikähän tässä nyt on niin sopimatonta, että edes linkkiä ei voi julkaista.
5 kommenttia:
Unet ovat unia, mutta ne ovat tärkeitä. Myös painajaisunet, joita näen tämän tästä. Painajaisunet kuulema puhdistavat alitajuntaa. Jos se on totta, alitajuntani on erityisen sotkuinen, sillä tuntuu ettei se ole vieläkään puhdistunut, vaikka olen nähnyt pahoja unia lapsesta lähtien.
Tuo sinun unesi on minusta hyvä uni. Se yhdistelee onnellisesti ikäviä asioita ja lisää siten sopivasti tietoisuutta. Mutta mitä ihmettä jollain amerikkalaisella bisneksellä on sitä vastaan!? Kummallisia mielipiteitä ilmestyy silloin tällöin minunkin koneelle työskennellessäni sillä. On tunne kuin isoveli kurkkisi olan yli ja seuraisi minua kuin opettaja oppilastaan koulussa. Pahinta, että se aiheuttaa hankaluuksia puhuessaan olemattomia.
Yksi inhottava rakkikoira seuraa koneellani. Tämän tästä se lätkäisee itsensä työpöydälleni. Sillä on nimikin. Sen nimi on Jaava. Se vaatii jotain, mitä en ymmärrä. Vaikka teen sen haukkuneuvon mukaisen toimenpiteen tunnollisesti, se ilmestyy aina ja aina uudestaan vaatimaan samaa asiaa. Olen väsynyt potkimaan sitä pois. Pidän eläimistä, enkä Jaavaakaan mielelläni potkisi. Mutta kun se estää työn jatkumisen, olen sille erittäin vihainen.
Painajaisunet aikuisilla haluavat kertoa unennäkijälle, että tässä on todella tärkeä juttu, jota sinun pitää miettiä. Uni haluaa että viesti menee perille, siksi painajainen.
Lapset näkevät paljon painajaisia, mikä johtuu minun käsitykseni mukaan siitä, että kasvaminen on ristiriitaista, stressaavaa, ja lapsen maailma on täynnä uhkia joita hän ei ymmärrä. Aikuiset ovat jättiläisiä ja heidän käytöksensa usein pelottavaa.
Minunkin pöytätietokonettani häiriköi se Java. Kannettavassa ei ole samaa ongelmaa.
tämäkin on koekommentti...
Anita, toivottavasti Nortonin toimisto kertoo sulle mistä voi olla kyse. Kenkkua että sulla on noita ongelmia, äsken et saanut tuota postausta Facebookiinkaan.
Lueskeltuani erästä tietoteosta; myös minä ajattelin Harold Macmillania joka siis oli Britannian pääministeri vuosina 1957 -1963. ihan ett millainenhan immeinen hää oli? vallassa aikana kun Hrutsevin ja Kuusisen sortteeraama NL lupasi palon,
ja eli hetken myös reaalimaailmassa kasvun aikaa, ennen kuin Lysenkon hankittujen ominaisuuksien periytymisen teoriaan nojaavat maatalouden numeraaliset kasvuodotukset romahtivat. Macmillanin puheita ja varsinkin päiväkirjamerkintöjä voidaan tulkita niin, että hän (samoin kuin UKK) uskoi NL:n voittavan esteet. Kekkonen nyt oli vaikutteille altis, koska hän ja neuvostojohtaja Hrutsev olivat ystäviä ja ryyppykavereista, mutta että "Supermac"?
Miten viisaita, ja siis ei-vasemmistolaisia, nämä neuvostovaltioon uskoneet valtiojohtajat olivat - ehkä se slaavilainen korkeakulttuuri vielä joskus toteutuu (teosofinen dogma), mutta paljon pitää mallia ja muuta ihmiskäsitystä betrata.
Lähetä kommentti