lauantaina, elokuuta 30, 2008

Perversion taidetta

"Elokuva on perversion taidetta äärimmäisillään, " sanoi Slavoj Zizek, lacanilainen psykofilosofi, kuvassa oikealla. Näppäsin kuvan telkkarista (siksi se on epätarkka) keskiviikkoiltana, jolloin esitettiin ensimmäinen osa Zizekin johdatuksesta Elokuvan kätkettyyn kieleen. Se oli herkullista katseltavaa ja kuunneltavaa. Zizek mursi englantia vahvasti itä-eurooppalaisittain ääntäen, mutta ei se minua häirinnyt, päinvastoin, kun hän puhui ensimmäisessä osassa niin suurella innolla ja huumorilla elokuvien salatuista intohimoista.

Ensimmäinen osa jäi varmaankin monelta katsomatta, koska sitä ei esitelty Hesarin televisiosivulla. Vahingon voi korjata huomenna sunnuntaina (31.8.) jolloin ensimmäinen osa tulee uusintana klo 23.55 Teemalta. Seuraavat osat tulevat 3.9 ja 10.9. klo 21.10. Zizek puhui ensimmäisen osan alussa halusta/himosta. Hän sanoi, että ongelmana on tietää mitä himoitsemme. "Haluaminen ei ole spontaania eikä luonnollista, meidät täytyy opettaa haluamaan," hän sanoi muunmuassa. Halu on psykoanalyysin keskeisiä käsitteitä. Hänen ajatuksiaan psykoanalyysin isästä artikkelissa Freud Lives!

Teemalta tulee jatkuvasti katsomisen arvoisia ohjelmia, muita kanavia ei juuri kannata katsoa, jos kulttuuri kiinnostaa vähääkään. Eilisiltana ( perjantaina) tuli etelä-korealaisen Kim-Ki-dukin Viisi vuodenaikaa, joka kertoi tarinan buddhalaismestarista ja hänen oppipojastaan. Se on todellinen helmi elokuvien joukossa. Valitettavasti se ei tule uusintana. Minulta jäi ensimmäinen osa, kevät, näkemättä kun viivyin liian pitkään palstalla sadonkorjuussa.

Buddhalasmestari sanoi oppipojalle, että haluaminen tuottaa kärsimystä. Se on luonnonlaki. Kun ihmisestä tulee sukukypsä, halu ja sen seurauksena kärsimys astuu hänen elämäänsä. Niin kävi oppipojallekin. Elokuva oli niin kaunis että rupesin haluamaan sitä. Joten tilasin sen verkkokaupasta. Ensi viikolla saan sen ja pääsen tyydyttämään katselemisen perverssiä halua. Nuorena piti tyytyä siihen, että näki elokuvat kerran teatterissa ja sitten ne katosivat näköpiiristä. Aina ei edes ollut rahaa käydä elokuvissa. Nuoruus oli kaikin puolin kurjaa aikaa, kun haluja oli niin paljon ja niiden tyydyttäminen oli vaikeata, ellei suorastaan mahdotonta monestakin syystä. Kärsimyksiä kyllä riitti. Jos olisin ollut nuorena onnellisempi ihminen, en olisi ruvennut kirjoittamaan. Kts. sivupalkin jaetuista otsikoista matkatoverini Peter Pistanekin haastattelu ja Ripsan kommentti haastatteluun. Psykoterapia ei auta.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

En ole nähnyt tuota leffaa, vaikka se tuli täällä telkasta pari vuotta sitten. Mun poika katsoi sen sitten pariinkin otteeseen (14-vuotiaana..) Sanoi sitä oudoksi, mutta hyväksi leffaksi..:) Ajattelin jo silloin, että mun pitäs katsoa se tietysti kans. Jäi väliin. Tämä bloggauksesi oli hyvä muistutus, pidän nyt ohjaajan nimen mielessä. Se on nimittäin ollut hukassa, samoin kuin leffan nimi:) -mrs morbidi

Ripsa kirjoitti...

Niin joo ja Pistanekin suhteen unohdin kokonaan että olit, Anita, siellä mikäsenytoli TransEuropa-junassa kirjailijoiden kanssa.

Muistan vain että sen jälkeen jäljitit Oulipo-ryhmää kiivaasti. Sehän on ranskankielinen?

Onko sen jäsenten tekstejä suomennettu?

Anita Konkka kirjoitti...

Oulipo-ryhmästä on suomennettu ainakin Perecia, Queneauta, Italo Calvinoa ja Anne Garretaa.

Ripsa kirjoitti...

Youtubessa olen nähnyt osan Zizek-ohjelmasta. Siinä filosofi (?) souti järvellä ja aina välillä katsoi ämpäriä, jonne ilmestyi joku elokuva.

En tiedä mikä oli soutamisen ja elokuvien välinen yhteys, ellei sitten se, että elokuvia on kuin kaloja järvessä, pitää vain onkia.

Onhan tietysti aivan selvä että pakko se tuo on katsoa jos vaikka valaistuisi sen suhteen, mitä Rauno on Pragmaattisessa solipismissaan puhunut kuukausia.

Kirjastossa Zizekiä ei näkynyt. Siis kirjana.

Anita Konkka kirjoitti...

Zizek souteli sillä lahdella, jolla Linnut kuvattiin. Zizekiltä on suomennettu kaksi kirjaa, tulleet pienkustantomoilta, Hesan kirjastoissa ne ovat, mutta lainassa. Aika tuntematon hän on Suomessa.

Ripsa kirjoitti...

Katsottiin tuo uusinta ja kummallekin meistä tuli mieleen Lacan-piirissä opiskeltu Kaja Silvermanin The Subject of Semiotics.

Siinä käsitellään paljon nimenomaan Hitchcockia.

Ymmärrän huomautuksesi lacanilaisesta analyytikosta.

Silverman on todella hyvä kirja, kannattaaa lukea!

Marko kirjoitti...

Onneksi huomasin Zizek-dokumentin uusinnan ja tallensin odottamaan sitä hetkeä, kun on aikaa katsoa. Toinen osa olisi jäänyt kyllä tallentamatta, ellen olisi eksynyt tänne!

Eräs ystävä on tuon nähnyt ja kehui kovasti, vaikka epäilin lacanilaista näkökulmaa. Kyllä se tietysti vanhoillis-freudilaisen voittaa, ja fiksu tyyppihän on mielenkiintoinen teoriataustasta riippumatta.