Hakkuu

"Metsä, metsän puut, hakkuu, siinä koko juttu"

Flunssan hyviä puolia: voi lukea kirjoja ja katsella dvd-leffoja hyvällä omatunnolla eikä tarvitse ajatella työtä. Töistä stressaantuneelle flunssa on taivaan lahja.

Luin Thomas Bernhardin romaanin Hakkuu. Bernhard panee kirjassa poikki ja pinoon wieniläisen kulttuurieliitin virkistävän negatiivisesti. Positiivisen ajattelun puolestapuhujat välttäkööt tätä kirjaa! Bernhard kirjoittaa häpeilemättä auki ne ajatukset , joita ihmisillä usein on toisistaan, mutta joita he eivät uskalla sanoa ääneen, paitsi selän takana. Bernhard tekee sen ilman kaunan ja katkeruuden häivää, itseironisesti ja suhteellisuudentajuisesti. Hänen huumorinsa on vähän samanlaista kuin etelä- pohjalaisten huumori, sitä eivät ulkopuoliset heti ymmärrä.

Kirjan nimetön kertoja osallistuu taiteellisille illallisille. Hän inhoaa itseään ja muita vieraita: " He uskovat olevansa jotain koska ovat saaneet nimeä ja saaneet lukuisia palkintoja ja julkaisseet lukuisia kirjoja ja myyneet kuviaan lukuisille museoille ..." Hän katuu, että otti kutsun vastaan ja ajattelee että olisi ollut paljon parempi jäädä lukemaan kotiin Gogolia, Pascalia ja Montaignea.

Koska kirjan henkilöillä oli vastineensa todellisuudessa, (Auersberger oli säveltäjä Lambsberg ja Billroth kirjailija Jeannie Ebner) kirjasta syntyi valtavaskandaali heti ilmestymisen jälkeen ja se takavarikoitiin, kun Lamsberg haastoi Bernhardin oikeuteen kunnianloukkauksesta, mutta perui syytteen. Tämä tapahtui vuonna 1985. Samana vuonna muuten ilmestyi Hannu Salaman Finlandia-sarja, jossa pantiin poikki ja pinoon suomalaista kulttuuriväkeä, mutta loukatut pitivät tunteet sisällään eivätkä nostaneet oikeusjuttua.

Kirjan alaotsikko on Muuan mielenkuohu. Kertojan mieli kuohahtaa kun hän vuosien kuluttua kohtaa ex-rakastettunsa Jeannie Billrothin ja Burg-teatterin näyttelijä kuohahtaa kun Billroth kysyy häneltä: " Voitteko nyt elämänne lopussa sanoa, että olette löytänyt taiteestanne täyttymyksen?" Billroth saa kuulla kunniansa näyttelijän suusta ja kertoja riemuitsee, että vihdoinkin joku uskaltaa sanoa totuuden päin naamaa tuolle naiselle. Sen takia kannatti " loppujen lopuksi sittenkin noudattaa kutsua taiteellisille illallisille."

Kirjassa tapahtuu paljon, mutta kaikki tapahtuu kertojan mielessä, tajunta virtaa 163 sivua ilman kappalejakoa. Sitä ei ole vaikea lukea, sillä Bernhard musiikkimiehenä osaa tauottaa ja rytmittää tekstiä niin että kulkee eteenpäin kuin Ravelin Bolero. Kun pääsee mukaan siihen rytmiin, ei siitä putoa pois. Tarja Roinilalta, kirjan suomentajalta hieno saavutus saada saksankielen rytmi kääntymään niin että kirjaa lukee nautinnokseen suomenkielellä.

Luin kirjan kahteen kertaan - ennen ja jälkeen Ibsenin Villisorsan. Sen lukeminen ei ole välttämätöntä Bernhardin kirjan ymmärtämiselle, mutta se antaa avaimen sille miksi kirjan nimi on Hakkuu ja miksi Burg-teatterin näyttelijä toistelee sanoja: Metsä, metsän puut, hakkuu. Hän näyttelee vanhan Ekdahlin sivuroolia Villisorsassa, mutta antaa illallisilla ymmärtää, että se on päärooli ja että Burg-teatterin koko esitys on hänen roolinsa varassa. Hän elää samanlaisessa elämänvalheessa kuin Villisorsan henkilöt, kunnes tulee totuudenpuhuja Gregers , paljastaa valheen ja aiheuttaa tragedian. Ibsen toteaa erään henkilönsä suulla: " Jos riistätte keskitason ihmiseltä hänen elämänvalheensa, riistätte häneltä samalla onnen." Gregers on yhtä inhottava henkilö kuin Jeannie Billroth, joka kiskaisee maton Burg-teatterin näyttelijän jalkojen alta.

Kaikki Hakkuun henkilöt kertoja mukaan lukien elävät näyteltyä elämää ja ovat sosiaalisia teeskentelijöitä, ja joku on aina uhri. Villisorsassa se on 13-vuotias Hedvig joka tekee itsemurhan. Hakkuussa se on Joanne joka luopui itsestään taiteilijamiehensä hyväksi ja teki lopulta itsemurhan. "Unet ja sadut olivat hänen varsinainen elämänsisältönsä," kertoja ajattelee, " siksi hän tappoikin itsensä, sillä ihminen joka on tehnyt unista ja saduista elämänsisältönsä, ei voi säilyä hengissä tässä maailmassa."

Thomas Bernhardin ajatuksiin ja teoksiin voi tutustua englanninkielisellä sivustolla, jossa on mm hänen haastattelujaan sekä foorumi jossa keskustellaan hänen teoksistaan.