Unennäkijän muistelmat

Tässä syy miksi  en ole julkaissut blogissa mitään yli vuoteen.   Unennäkijän muistelmat ilmestyvät   syyskuussa 2014.  Kaksi viimeistä lukua eivät ole vielä valmiita.  Muistelmat ilmestyvät Teokselta. Sen syyskatalogia 2014 voi käydä katsomassa täältä   http://issuu.com/teos-kustantamo/docs/teos-2014syyskatalogi-lowres-sivut/1?e=7168570/8018511    Katalogista näkee paremmin  mitä  tuossa kuvakaappauksen  tekstissä kerrotaan kirjasta.

Vanha mies ja kissa

 Kissa-asetelma: Vanha mies ja kissa. (Vanhan miehen kuva näkyy

 paremmin, kun klikkaa kuvan isommaksi).

Valokuvatorstain  276. haaste ja inspiraatiolähde  on  Cristopher Paudissin maalaus vanhasta miehestä ja hänen kissastaan.   Maalaukset inspiroivat minua aina varsinkin, jos niissä on kissa.

PS.   Blogin  päivitystahti on hidastunut hidastumistaan. Syynä on   kirjan tekeminen, jonka  deadline   elokuussa.   Sen jälkeen palaan tiheämpään päivitystahtiin, toivottavasti.

Valokuvatorstai: Oranssi

Tämmöinen  vaaleanoranssi  minulla  päivystää   työpöydällä.  Venäläisen  uskomuksen mukaan  oransseilla kissoilla on erityisen  hyvä aura.   Miksei   Medvedev lahjoittanut  Tarja Haloselle  oranssia kissaa?

 Valokuvatorstain  272. haaste on  oranssi. En ole aikoihin  osallistunut  haasteisiin, kun   eivät ne  ole  minua puhutelleet. Mutta oranssi puhuttelee, kun sen kanssa elän  joka päivä.

Anselm Hollo (1934-2013)

Sinä sitten otit ja  kuolit.

"took and died"

Me täällä sanomme

"up and died"

Mistä mielen sopukasta

etsiä kieltä jolla sanoa

asi es la vida

Pidit tuosta lauseesta "sellaista elämä on"

Elämän salaisuus on meille paljon mieluisampi

kuin kuoleman sellaisuus.

Kirjoitti Anselm  Hollo  sisarensa  kuoleman jälkeen.  Katkelma runosta on  kokoelmassa Corvus, suomentanut Kai  Nieminen. 

 Anselm   Hollo  kirjoitti  Corvus- kokoelman alkusanoissa, että  jos hän olisi  syntynyt  Unkarissa  eikä  Suomessa hänen nimensä  olisi saattanut olla Corvus tai Corvinus: unkariksi korppi on holló. " Olen aina ihallut itsepäisen eleganttia korppia kaikissa sen myyttisissä ja legendaarissa ihmenemismuodoissaan. Pidän jopa sen ker-koikkumisesta, joka  satakielen liverrystä paremmin sopii meidän vuosisatamme runouteen."

Anselm  Hollo  kuoli  eilisaamuna 29.1.2012.  Sain tiedon hänen  kuolemastaan Ianilta, Dalkey Archive  Pressin New Yorkin  tomituksen johtajalta. Hän kertoi että Hollon  runoilla on ollut  hänelle valtavan suuri merkitys  siitä lähtien  kun hän  löysi ne  yhdeksäntoistavuotiaana. 

 Meillä   Suomessa  ei  taida olla käsitystä  siitä miten  suosittu ja   merkitsevä   runoilija  Hollo oli Yhdysvalloissa.  Me tiedämme vain  sen, että hän oli tärkeä kääntäjä, koska hän käänsi  meidän  nykyrunoilijoitamme englanniksi.

Työtehtävä

Sain  mieluisan  työtehtävän  vuoden alussa. NPR Booksin toimittaja  pyysi  esittelemään   400:lla  sanalla   persoonallisen   näkemykseni  jostain suomalaisesta  kirjasta.  ( NPR=  National Public Radio  Yhdysvalloissa, jolla on Wikipedian mukaan 20,9 miljoonaa kuuntelijaa viikossa). Toimittaja kertoi, että    kirjan pitää  olla saatavilla  Yhdysvaltain  markkinoilta eikä se saa  olla   sikäläisen kustantajani  kirja "teknisistä syistä."  Ei harmainta aavistustakaan mitä toimittaja tarkoitti,   mutta  "tekniset syyt" pudottivat    Rosa Liksomin ja  Marja-Liisa Vartion  kirjat pois  ehdokaslistalta. Lupasin  toimittajalle, että  palaan  asiaan loppiaisen jälkeen.

FiLin  suomalaisen  kirjallisuuden  käännösluettelosta   vuosilta 2002-2012  löytyi    16 kirjailijaa, joiden proosaa oli  ilmestynyt Yhdysvalloissa noina vuosina.  Yksi  kirjoista  oli omassa  kirjahyllyssäni. Se oli  Pentti Saarikosken  Euroopan reuna, jonka Anselm Hollo on  kääntänyt englanniksi.  Riemastuin  että  siinäpä kirja,  josta on helppo kirjoittaa, koska olen  lukenut sen  moneen kertaan,  ja  joka kerta sen on   inspiroinut minua. Mutta  löytyisikö sitä enää  Yhdysvaltain   markinoilta, kun   sen  ilmestymisestä oli kulunut  lähes   kuusi vuotta.  Parin  päivän kuluttua  toimittaja  ilmoitti , että kyllä sitä löytyy. 

 Hienoa!  Yhdysvallat on iso kulttuurimaa,  siellä kustantajien varastotkin ovat isot, eivätkä  kirjat katoa markkinoilta  yhtä nopeasti kuin meidän  pienessä Suomessamme,  jossa   viisi vuotta  vanhempia kirjoja löytyy  enää antikvariaateista, jos sieltäkään,  ja  kymmenen vuotta vanhat kirjat pannaan  silppukoneeseen. 

Seuraava  vaihe oli  löytää  Anselm  Hollon  käännös  The Edge of Europe. Halusin lukea sen ennen kuin  esittelisin kirjan  amerikkalaiselle  yleisölle. Sitä ei löytynyt  Yliopiston kirjastosta eikä Helmetistä.   Piti  tilata  nettiantikvaariaatista. Viikon kuluttua  se saapui ja osoittautui      kelpo  käännökseksi.,  tosin  ihmettelin    paria Hollon ratkaisua ,  mutta  kyllä   käännöstä   kelpasi esitellä.

 Minulla oli enää viikko aikaa    jutun deadlineen, joka  oli 25. tammikuuta. Kaksi päivää  meni  aloittamisen vaikeuksissa. Sitten  juttu alkoi luistaa ja   400:n  sanan saldo  ylittyi nopeasti.  Sanoja  kertyi   yli   700.  Seuraavat  kaksi  päivää   menivät  siihen  että  vähensin sanoja.  Onnistuin supistamaan sanat  510:een   ja  lähetin  jutun  toimittajalle  pahoittelujen kera että ylitin sanasaldoni  eikä   englanninkielenikään  ole  ihan sujuvaa.  Hän vastasi  oitis, että ei hätää,  hän  editoi   jutun.   

Ylläolevassa kuvassa  kirjallinen  assitenttini  Ninni  lipaisee tyytyväisenä  huuliaan.     Hänestä   Saarikosken kirja on ( varmaankin) hyvä valinta,  sehän alkaa  kissojen  kuvauksella: "Sanokaa minua miksi haluatte, ei minulla ole nimeä, niin ei kissoillakaan ole, minä kyllä nimittelen niitä, että Herakleitos, Kleopatra  tai Birgitte Bardot, mutta ei se auta, sillä kun kutsun  Herakleitosta syömään ehtii Brigitte Bardot ennen häntä,  Herakleitokselle jää vain  tähteet, jotka hän jakaa Kleopatran kanssa. Brigitte Bardot sai nimensä siitä,että  minä kerran Pariisissa tapasin  naisen, jonka nimi oli Brigitte  Bardot, ja  minä toivoin hänen levittävän koipensa minulle, mutta ei hän tehnyt sitä. Tämä kissa  tekee niin, hän kierähtää selälleen ja levittää koipensa nähdessään minun tulevan, ja tästä syytä hänen nimensä on Brigitte Bardot, sillä eiväthän  ihmisen toiveet  koskaan toteudu, tai toteutuvat  tavalla joka aiheuttaa ihmiselle pettymyksen."

 Juttu Saarikosken  kirjasta Euroopan  reuna/ The Edge of Europe  ilmestyy ensi kesänä   sarjassa  Around the World in  80  books.