"Mieli kuvittaa - mielen tekee mieli ottaa kokonainen kuva elämästä. Mieli koittaa tallentaa viimeiseen asti, mutta me olemme riisuneet muistomme välineen ympärille: kuvalla lähtemisestämme emme voi viestiä muuta kuin keveyden ääntä" Juhani Ahvenjärvi: Kahvin hyvyydestä (SanaSato 1997, s. 44)
Valokuvatorstain 123. haaste on tuo ylläoleva Juhani Ahvenjärven runo. Kuvassa saippuakuplia luxemburgilaisella kävelykadulla, kevyttä mutta äänetöntä. ( klik kuva isommaksi).
"Keltainen viittaa aurinkoon ja koska aurinko on monessa vanhassa kulttuurissa viitannut tai rinnastettu jumalaan, keltainen on siis jumaluuden väri. keltainen on myös huomioväri, joka viestii vaaraa niin ampiaisen mustakeltaraidoissa kuin liikennemerkeissäkin. lieneekö sitten kiukkua aiheuttavan keltaisen sapen ansiota, että euroopassa on aina suhtauduttu keltaiseen hyvin nihkeästi?"
Valokuvatorstain 122. haaste on piposta vedetty. Entiseen aikaan hatusta vedettiin kaikenlaisia yllätyksiä, kuten kaniineja, mutta kun hatut ovat menneet pois muodista, niin piposta voi nykyään vetää mitä tahansa.
Tänään on kansainvälinen naistenpäivä. Onnea kaikille naisille ja erityisesti Alisalle.
Tämä kissa osaa lukea ajatuksiasi. Kun valitset alalaitaan ilmestyvistä korteista yhden, kissa tietää minkä kortin valitsit ja poistaa valitsemasi kortin.
Haluasinpa tietää, miten kissa onnistuu tietämään minkä kortin olen valinnut. Jos joku tietää arvoituksen ratkaisun, kertokoon sen minulle.
Kuusi satunnaista asiaa minusta
Soli ja Teemu ovat haastaneet minut kertomaan kuusi satunnaista asiaa itsestäni. Yritän vastata haasteeseen.
1. En ole koskaan ottanut kissaa, mutta minulla on ollut 7 kissaa. Ne kaikki ovat tulleet luokseni lasten, ystävien ja tuttavien tuomana.
2. Olen vasenkätinen ja punatukkainen. Synnyin onneksi viime vuosisadalla enkä keskiajalla.
3. Olen asunut Helsingissä 8:ssa talossa, joista viisi on ollut kulmatalo, eli sijainnut kahden kadun risteyksessä. Yhden talon ikkunasta näkyi kirkontorni. Dostojevskin pakkomielle oli asua kulmatalossa, jonka ikkunoista näkyy kirkontorni. Minulla ei ole sellaista pakkomielettä, olen ihan sattumalta joutunut asumaan kulmataloissa ja viihtynyt niissä hyvin.
4. Tapasin tulevan ( nykyisen ex) mieheni sattumalta Lönnrotinkadun ja Fredrikinkadun kulmassa ja sain sattumalta kaksi lasta hänen kanssaan.
5. Näen telepaattisia unia.
6. Rakastan I Chingin satunnaisia vastauksia. Tänään se sanoi , että olen Nuori hullu ( 4. Meng/ Youthful Folly) kun kysyin siltä, mikä on ensimmäinen satunnainen asia minusta.
Meemin säännöt:
1. Linkitä henkilö joka haastoi sinut.
2. Kirjoita säännöt blogiisi.
3. Kirjoita kuusi sattumanvaraista asiaa itsestäsi.
4. Haasta kuusi henkilöä postauksesi lopussa ja linkitä heidät.
5. Kerro kaikille haastamillesi henkilöille haasteesta ja jätä heille viesti heidän blogeihinsa.
6. Ilmoita haastajallesi, kun olet vastannut haasteeseen.
Vaikein osa meemistä on haastaa 6. bloggaaja. Ketkä eivät ole vielä saaneet haastetta? Ripsa?
Bloggauksen kultaisiin sääntöihin kuuluu, että postaus saa sisältää vain yhden asian kerrallaan. Mutta säännöt ovat tehty rikottavaksi, joten vastaan tässä vielä yhteen haasteeseen. Sain sen Kynä kädessä -blogista.
Haasteena on valita yksi suositeltava blogi. Se on miltei ylivoimainen tehtävä, koska hyviä blogeja on niin paljon. Minun valintani on blogi johon olen tutustunut vasta äskettäin Valokuvatorstain kautta: Kello viiden tee- syadinilla, kiitos. Perustelu: Blogi on yhteisöllinen ja yllätyksellinen. Kun avaa blogin, ei etukäteen tiedä minkänäköiseksi se on muuttunut. Bloginpitäjä Elegia jakaa Bloggeriin sopivia blogipohjia ilmaiseksi, osallistuu keskusteluihin, kertoo kokemuksiaan, viljelee ironiaa ja sarkasmia, tekee hienoja kuvakollaaseja, rakastaa vanhoja taloja jne.
Ilmarinen Vanhan ylioppilastalon portaalissa Helsingissä
Mitä lintu tänne lennit
tulit kyyhky kynnykselle?
kysyy Ilmarinen Louhelta, joka muutti itsensä kyyhkyseksi ja lensi kertomaan Ilmariselle, että on päästänyt auringon ja kuun kiven sisästä:
Tuota lienen kynnyksellä
sanomata saattamassa
jopa kuu kivestä nousi
päivä pääsi kalliosta.
Kyyhkynen on rauhan ja rakkauden symboli, kreikkalaisessa mytologiassa rakkaudenjumalattaren Afroditen lintu. En ole löytänyt Suomen kansan vanhoista runoista vastaavaa tarinaa. Niissä Louhea kuvataan hiiden portoksi hyvin negatiiviseen sävyyn. Lieneekö Louhen muodonmuutos Pohjolan pahasta eukosta rakkauden linnuksi Lönnrotin keksintöä?