Lapsuudesta tuttu tuoksu: savusaunan tuoksu Koskenpesässä.
(Kuva viime kesältä. Klikkaa isommaksi)
Valokuvatorstain 246.aihe on TUOKSU. Sitä ei voi kuvata kameralla, mutta tuoksun lähteen voi kuvata.
Kuva tältä päivältä.
Perunanarsissit tuoksuvat Taiteilijatalon luhtikäytävällä. Yöllä ne tuoksuvat voimakkaammin kuin päivällä.
Aiheeseen liittyvä kirjavinkki: Peter Süskindin romaani Parfyymi.
7 kommenttia:
Miten sen ilmaisisi kirjallisesti, sanoin: ......? Kun vetää henkeä ja kevät hulvahtaa koko sieluun. En osaa. Joka tapauksessa eksyin ostamaan Julia Blackburnin kirjan Thin Paths kun luin artikkelin jonka olit linkannut listaasi. Kiitos vihjeestä. Voin tehdä matkan Italiaan nojatuolissani koska tuo kapea polku houkutteli jo nimenä.
Savusaunan tuoksu on maailman parhaita. Siihen kun lisää vielä kesäkuun alun koivuvihdan, jota käytetään kiukaalla ja sitten läiskitään vimmatusti mieluummin pikkusiskon ja -veljen selkään, siinä on uskomaton aromikeitos.
Sitten sisaruksia pakoon järveen. Jossa on mutapohja. Kesäkuun lopulla on jo kunnon variksensaappaat ja sitten kun vielä tervaa jalkapohjat, että pääsee juoksemaan pitkin metsiä, niin elämä on täydellistä.
Tästä unohtuu se, että kasvimaata on kitkettävä ja mansikoille rahdattava ämpäreittäin vettä, koska olen vanhin lapsi ja koska isä hoitaa puutyöt ja kalastuksen, äidillä on selkä kipeä ja se nappailee nitroja jostain syystä.
Ehkä sen kuuluukin unohtua. Varjot ja valot vaihtelevat, kuten Tuomari Nurmio lauloi. Ja lisäsi: ne ovat toisiaan varten olemassa.
Sitä mä olen ihmetellyt, kun siis siihen kesäsaunaan tuore koivuvasta vielä otetaan (kiukaalle), että siinä vaikuttaa, koska tuoksu on sama kuin kanssa erään yrtin, jossa THC on psykoaktiivinen komponentti, että varmasti molekyylitasolla rakenteessa on jotain lähelle samaa, ja tämä generoi lisää sitä hyvää oloa ja rentoutta.
No niin, kaikkea ne muinaissuomalaiset keksivät.
Voisi olla, jos oon perjantai-analyysissäni oikeassa, vientituote esim. Tanskaan (vert. Roskilde-fest), missä vähemmän niin kuin vauhkojen poliisikoirien kanssa virkavalta hippei ahdistelee.
Hyvät ideat! Savusaunassa en ole ikinä käynyt joten en tunne sen tuoksuakaan...mutta uskon että tykkäisin.
Ai pahus! Ei ole tullut mieleenkään että savusauna ja koivuvihta olisi jollain lailla pilvenpolttoa muistuttava tila.
Hih! Onpa hauskaa että on ihan laillinen tapa olla pilvessä!
Itse asiassa yksi ulkomaalainen ystävämme kyllä aiheesta jo sanoikin että What a way to be high!
Me isäntäperhe katsottiin toisiimme, että ei kai, tämä on jokaviikkoinen tapa puhdistautua. Ehkä kyseessä on sitten myös sielun puhdistuminen?
Suomalainen kesäunelma! Nauttisin, vaikka olenkin enemmän huvila- kuin mökki-ihminen. Kuvassa on tunnelmaa ja tuksua.
Ripsa sanoi...
"Ehkä kyseessä on sitten myös sielun puhdistuminen?"
Tesofithan jo sellaista, mutta minä sen heidän tiedon yhdistin lähinnä kansallisromantiikkaan.
Asian eksaktisti esitti jossain teoksessaan, en muista missä (oli kai Man At the Threshold tai Tapping the Spirit of Europe), lääketieteen ja psykiatrian tohtori, antro-stara Bernard Lievegoed - oli vain niin merkillisen tarkat tiedot ja näkemykset asiasta keskieuraappalaiseksi, että ei jäänyt paljon kysymyksiä. Ja niinpäin hän sen esitti, että ensin sauna-asiassa tuli tämä henkinen puhdistuminen.
Tulee mieleen vielä 80-luvulta eräs suomalainen saunaprofessori, Lappalainen, nimi tais olla, joka simuloi muuan seminaarissa saunassa parantamista.
Siinä oli samaa asiaa, että Pyhä mesta.
Lähetä kommentti