Sipuleita palstalta
Kirjoja tulee, lehtiä tippuu. On syksy. Ranskassa on alkanut kiivas kirjallisuuskeskustelu Michel Houellebecqin uusimmasta romaanista. Pääseekö se Goncourt-ehdokkaaksi vai ei? Kirja ei ole vielä edes ilmestynyt. La carte et la terrioire ilmestyy 8. syyskuuta. Tahir Ben Jelloun, Goncourt- raadin jäsen, haukkuu Houellebecqin kirjan italiaislehdessä. Englanninkielisen selostuksen haukuista voi lukea täältä. (Ben Jelloun hates even the gentler, kinder Houellebecq). Pierre Assouline, Le Monden kirjallisuuskriitikko, puolestaan kehuu kirjaa blogissaan. Le Mondessa on hänen juttunsa Houellebecq vs Goncourt.
Houellebecq on oikea söpöläinen koiransa kanssa.
Kuva on kaapattu Assoulinen blogista. Kuvan ottaja D.R.
PS. Houellebecqin suomalaisen hengenheimolaisen Hannu Salaman uusimmasta kirjasta keskustelua Tommi Melenderin blogissa.
PS2. Jaan Kaplinskin mielipide Sofi Oksasen Puhdistuksesta on herättänyt keskustelua Facebookissa. Kun maine maailmalla kasvaa, mielipiteet kovenevat. Katso Kaplinskin aikaisempi mielipide viime helmikuulta.
5 kommenttia:
Kiitos linkeistä.
Tuli sellainen mieleen, ihan äkkiä, että M. Houellebecq ja B. Jeullon saattavat olla liian "samankaltaisia" kirjallisesti, että tuo toimittajien kertoma vihanpito heidän välillään saattaa olla sitäkin juurta. Houellebecqiä en ole lukenut mutta Jeullonia olen. Ja H:n kirjoista olen lukenut muiden kokemana, ja siitä on tullut tuo kokemus.
Kukkotaistelu.
Olen lukenut Tahar Ben Jellouilta Pyhän yön kauan sitten kahdeksankymmentäluvulla. En pitäisi häntä "samankaltaisena" Houellebecqin kanssa, tosin muistikuvani hänen kirjastaan on hämärä. Minusta hän oli hyvin humaani kirjailija. Imperefekti siksi, että en ollenkaan pitänyt siitä että hän haukkui Houellebecqin kirjan ennen julkaisupäivää. Sellaista selkäänpuukotusta en olisi odottanut häneltä, varsinkin kun hän toimii kirjailijan ammatinsa ohella psykoterapeuttina (Wikipedian mukaan) ja on Goncourt- raadin jäsen. Kenties raadissa on käynnissä valtataistelu, jonka välineeksi Houellebecq on joutunut. Tai sitten Houellebecq on sanonut uudessa kirjassaan jotain todella ilkeätä hänestä.
Joku sellainen yhteys heillä nyt joka tapauksessa varmaan on, mikä on kovin kiihkeä. Voi olla ettemme ikinä tiedä mitä tai mikä heillä on toisiansa vastaan.
Jos Houellebecq on jotain ilkeätä Jeullonista sanonut/kirjoittanut, niin sitten sen täytyy olla hyvin henkilökohtaista jos se J:tä jäytää niin että hän jo ennen kirjan julkaisemista siitä suivaantuu. Ehkä se kertoo myös siitä, kuinka tunteellisia valitsijoita ovat kirjallisuuspalkintojen jakajat ja minkälaisiin mieltymyksiin palkitsemiset perustuvat.
En tiedä tuosta samuudesta, se oli noinniinkuin aika äkkinäinen ajatus. Tahar Ben Jelloulilta kuitenkin kannattaa lukea muutakin kuin "Pyhä yö".
Tuo lienee vain sitä erinäköistä polemiikkia, mitä Houellebecq usein herättää teoksillaan, kuten Anitan entrystäkin voi päätellä. Tahar Ben Jelloun ja Houellebecqin romaaneja en lukisi kovinkaan samankaltaisiksi.
Tämä huvittava kädenvääntö! Odotan suomennosta uudesta, englanninkielistä tuskin saan ilmaiseksi käsiini. (Houellebecq)
Lähetä kommentti