lauantaina, tammikuuta 24, 2009

Ibizan kuvia


Anita Snellman. Huhtikuu 1983

TM-galleriassa ( Erottajankatu 9) on huomenna, sunnuntaina viimeistä päivää esillä Anita Snellmanin Ibizan kuvia. Näyttely olisi jäänyt minulta näkemättä ellen olisi huomannut lehdestä Timo Valjakan arviointia siitä. Vietin yhden talven Snellmanin " fincassa" kissanhoitajana ja talonvartijana. Talvella puutarha ei ollut aivan yhtä värikäs kuin kuvassa. Minun piti tappaa kotiloita, mikä tuntui aluksi vähän inhottavalta, mutta siihen tottui. Hänen talossaan ei ollut vessaa, siihenkin tottui, että piti kuopia kuin kissa pieniä kuoppia puutarhaan.


Yksi neljästä hoidokistani puutarhan "vesilähteellä" ( klikkaa kuvat isommiksi)

Lämpiminä talvipäivinä istuin puutarhassa kirjoittamassa romaania Halujen puutarha. Kirjan henkilöt syntyivät makuukopperoni seinillä olevista kuvista. Erityisen paljon minua puhutteli surumielisen klovin kuva, joka oli jonkun ( jo mielestä unohtuneen) saksalaisen aikakauslehden kansikuva.

Minun asetelmani pation muuriseinää vasten.

Anita Snellmanin Asetelma valoa vasten.



7 kommenttia:

Dexter kirjoitti...

Herramunjee! Olin tänään aloittamassa blogipärettä, jossa kirjoitin pari riviä Halujen Puutarhasta. Rakastan sitä kirjaa.
-minh-

minh kirjoitti...

Hupas, kirjoitin tämän kaverin koneella, joka kirjoittaa nimimerkillä Dexter, joten laitan tämän perään omalla profiilillani...
-minh-

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Minh, mikä yhteensattuma! Se kirja varmaankin ty6kkää siitä että rakastat sitä.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä myös yksi Halujen puutarhan vakituinen lukija. Mistä sellaisia työpaikkoja saa? Tuskin työkkäristä varmaan!

anitak kirjoitti...

Näitä työpaikkoja saa suhteiden kautta. Anita Snellman tunsi edesmenneen äitini ja kysyi minulta kiinnostaisiko paikka, vaikka palkkaa ei tule eikä mukavuuksia ole. Kävin katsomassa paikkaa syksyllä ja ihastuin ensi silmäyksellä. Seuraavan talven vietin sitten siellä.

soli kirjoitti...

Kuin myös fanitan! Kuvittelen kissavahti-päähenkilön olevan itsekin kissailmeinen nainen, siis ilme joka on sekoitus tyytymättömyyttä, kurittomuutta, ailahtelevaisuutta ja runollisuutta taikka jonkinsorttista eteerisyyttä.

Olinkin jo intuitiivisesti oivaltanut tämän yhteyden tai suhteen, kun löysin kerran Snellmanin näyttelyluettelon: tämä se talo on täytynyt olla.

Aivan ihana kuvapari tuo sinun asetelmasi ja A.Snellmanin asetelma!!

Anita Konkka kirjoitti...

Hei Soli,
kiva kun kävit kyläilemässä täällä. Sinun blogissasi on ollut hiljaista viime aikoina.

Halujen puutarhan kertoja minä voi jossain mielessä muistuttaa minua, mutta ei se ole minä. Minä olen paljon tylsempi tyyppi.