Kuvassa Lara ja vuoden 1905 suurlakkolaisia. Kaapasin kuvan Teema-kanavalta, joss alkoi eilen venäläinen draamasarja Tohtori Živagon.Ostin tietokoneeseen digisovittimen varta vasten siksi, että voisin tallentaa Tohtori Živagon, kun minua niin vietävästi oli harmittanut viime vuoden puolella että en voinut tallentaa Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -sarjaa, kun ei noita venäläisiä draamasarjoja mistään saa sen jälkeen kun ne ovat olleet ja menneet telkkarissa.
Pettymys oli suuri tänä aamuna, kun katsoin tallennetta, välillä katosi ääni, välillä kuva, mustia aukkoja ja nykivää kuvaa. Anyseen digisovitin oli ihan turha ostos. Telkkari kyllä näkyy tietokoneillani, tosin pätkii isolla Vistakoneella, pikkukoneella se näkyy pätkimättä. Laite menee palautukseen huomenna, mitä minä moiselle tekisin.
Tohtori Živago oli minun nuoruuteni suuria rakkauskertomuksia. Pasternak kuvasi Laran ja
Živagon rakkautta , että se jäi mieleen lähtemättömästi, ja jätti jälkeensä kaihertavan kaipauksen: voi, miksei minun kohdalleni ole sellaista rakkautta sattunut. Mutta kaipa siihen olisi tarvittu vallankumous tai jokin muu suuri ihmisten elämää ja kohtaloita mullistanut tapahtumien sarja. Näin Pasternak kuvaa Laran ja Živagon rakkautta:
"Voi millaista olikaan heidän rakkautensa, vapaata, kaikesta tavanomaisesta poikkeavaa! He ajattelivat samoin kuin toiset hyräilevät laulua.
He eivät rakastaneet toinen toistaan välttämättömyyden pakosta, eivät intohimon polttamina, niin kuin on tapana valheellisesti kuvata. He rakastivat toisiaan saen vuoksi, että kaikki sitä ympärillä tahtoi: maa heidän jalkojensa alla, taivas heidän yllään, pilvet ja puut. Heidän rakkautensa miellytti ympäröiviä kenties vieläkin enemmän kuin heitä itseään: kävelyllä olevia tuntemattomia kaduilla, huoneita, joissa he asuivat ja tapasivat.
Se juuri, nimen omaan se olikin tärkein, mikä lähensi ja yhdisti heitä! Milloinkaan, ei edes kaikkein runsaskätisimmän onnen, pyörryttävimmänkään onen tuokioina heitä jättänyt korkein ja mieltä valtaavin; aavistus maailman kokonaishahmosta, riemu siitä että he itse liittyisivät kuvaan, kuuluivat koko näytelmän kauneuteen, koko ihmiskuntaa."
(Suom. Juhani Konkka).
Pasternakin Tohtori Živago ilmestyi suomeksi vuonna 1958, samana vuonna hän sai Nobel-palkinnon, jota ei Neuvostoliitossa hyvällä silmällä katsottu. Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta palkintoa. Isäni joka suomensi Živagon joutui vähäksi aikaa huonoon huutoon eikä häntä kutsuttu Neuvostoliiton suulähetystön vallankumouksen vuosijuhliin. Hän oli sitä mieltä, että Pasternak on parempi runoilija kuin prosaisti. ja että Živago on huonoa proosaa. Voi olla että hänen mielipiteeseensä vaikutti ammatillinen kateus, joka saa niin monen kirjailijan moittimaan kollegansa teosta kehnoksi. No, minähän en uskaltanut hiiskahtaakaan isälleni, miten voimakkaasti Živago minuun vaikutti, mitä siitä vaikka se oli rakenteeltaan muotopuoli, mutta sen tunne oli aitoa.
Pettymys oli suuri tänä aamuna, kun katsoin tallennetta, välillä katosi ääni, välillä kuva, mustia aukkoja ja nykivää kuvaa. Anyseen digisovitin oli ihan turha ostos. Telkkari kyllä näkyy tietokoneillani, tosin pätkii isolla Vistakoneella, pikkukoneella se näkyy pätkimättä. Laite menee palautukseen huomenna, mitä minä moiselle tekisin.
Tohtori Živago oli minun nuoruuteni suuria rakkauskertomuksia. Pasternak kuvasi Laran ja
Živagon rakkautta , että se jäi mieleen lähtemättömästi, ja jätti jälkeensä kaihertavan kaipauksen: voi, miksei minun kohdalleni ole sellaista rakkautta sattunut. Mutta kaipa siihen olisi tarvittu vallankumous tai jokin muu suuri ihmisten elämää ja kohtaloita mullistanut tapahtumien sarja. Näin Pasternak kuvaa Laran ja Živagon rakkautta:
"Voi millaista olikaan heidän rakkautensa, vapaata, kaikesta tavanomaisesta poikkeavaa! He ajattelivat samoin kuin toiset hyräilevät laulua.
He eivät rakastaneet toinen toistaan välttämättömyyden pakosta, eivät intohimon polttamina, niin kuin on tapana valheellisesti kuvata. He rakastivat toisiaan saen vuoksi, että kaikki sitä ympärillä tahtoi: maa heidän jalkojensa alla, taivas heidän yllään, pilvet ja puut. Heidän rakkautensa miellytti ympäröiviä kenties vieläkin enemmän kuin heitä itseään: kävelyllä olevia tuntemattomia kaduilla, huoneita, joissa he asuivat ja tapasivat.
Se juuri, nimen omaan se olikin tärkein, mikä lähensi ja yhdisti heitä! Milloinkaan, ei edes kaikkein runsaskätisimmän onnen, pyörryttävimmänkään onen tuokioina heitä jättänyt korkein ja mieltä valtaavin; aavistus maailman kokonaishahmosta, riemu siitä että he itse liittyisivät kuvaan, kuuluivat koko näytelmän kauneuteen, koko ihmiskuntaa."
(Suom. Juhani Konkka).
Pasternakin Tohtori Živago ilmestyi suomeksi vuonna 1958, samana vuonna hän sai Nobel-palkinnon, jota ei Neuvostoliitossa hyvällä silmällä katsottu. Pasternak kieltäytyi vastaanottamasta palkintoa. Isäni joka suomensi Živagon joutui vähäksi aikaa huonoon huutoon eikä häntä kutsuttu Neuvostoliiton suulähetystön vallankumouksen vuosijuhliin. Hän oli sitä mieltä, että Pasternak on parempi runoilija kuin prosaisti. ja että Živago on huonoa proosaa. Voi olla että hänen mielipiteeseensä vaikutti ammatillinen kateus, joka saa niin monen kirjailijan moittimaan kollegansa teosta kehnoksi. No, minähän en uskaltanut hiiskahtaakaan isälleni, miten voimakkaasti Živago minuun vaikutti, mitä siitä vaikka se oli rakenteeltaan muotopuoli, mutta sen tunne oli aitoa.
16 kommenttia:
Ettei vain saisi (venäläisiä TV-sarjoja) osoitteesta www.ruslania.com
En ole sieltä itse vielä ostanut mitään, mutta mielenkiintoiselta kaupalta näyttää...
No juuri sitä tuota samaa sanoi vissiin joku Hesarin kriitikko Pasternakista, että on parempi runoilija.
Enkä muista nähneeni hänen runojaan suomennettuna, tiedätkö sinä?
Pidin tuosta venäläisfilmatisoinnin eka osasta ainakin kovasti.
YLE teki sen tempun, että pakotti ihmiset hankkimaan näitä digibokseja ja pakkohan sitä oli halvin hankkia kun syödäkin piti, eikä sillä saa niin tallennetuksi että saisi kuljetetuksi telkkarista toiseen niin kuin videoita sai.
Videolle VOI nauhoitta myös digilähtetyksiä, mutta niistä tulee puuroa, kun tulevat kiertäneeksi ensin digilähetyksestä analogiseksi ja kuvan laatu on kehno.
Marja-Leena on suomentanut Pasternakin runoja. Kokoelma Sisareni, elämä ilmestyi vuonna 2003.
Perun mitä sanoin Anyseen digisovittimesta, se toimii mainiosti ja tallentaa ilman pätkimistä vanhemmassa tietokoneessani jossa on XP-käyttöjärjestelmä. Se on oikeastaan aika kätevä - ja lisäksi ja paljon halvempi ratkaisu kuin tallentava digiboksi.
Kiitos anonyymille ruslanian osoitteesta, Kävin siellä, en kylläkään löytänyt sieltä Saatana saapuu Moskovaan - draamasarjaa.
Minulla on uusi Mac-Linux, johon voi lisätä vähän kaikkea.
Kunhan tutustun siihen vähän tarkemmin, täytyy katsoa tuo tallennuspuoli.
Tämä systeemi on hieno ja kannatettava, mutta ilman asiansa osaavaa nörttiä sen aloittaminen ei suju.
En ole vielä testannut muuta kuin YLEn Areenan ja se toimii mainiosti eikä kone edes yritä kaatua, niin kuin teki iso XP-kone.
Kiitos Pasternak-tiedosta, pitää mennä kirjastoon etsimään!
Hei, mitenkä nyt päivität kotisivujais kun sinulla on Mac-Linux, eikä Frontpage toimi siinä yhdistelmässä? Tiesitkö että Googlella on ilmaista kotisivutilaa. Voit ottaa käyttöön useampia käyttäjänimiä ja tehdä jokaiselle nimelle oman kotisivun.
Ei kestä kiittää. Kyllä siellä on Master i Margarita: http://www.ruslania.com/context-8225/entity-3/language-4/sortby-12/perpage-10/bsearch_expression-Master/page-2.html
(sivulla viimeisenä)
Niinpä löytyikin, mutta kallis se on, kun maksaa 45 euroa.
Onhan se kallis. Sikäli toimiva nauhoittava digiboksi kyllä maksaa itsensä pian takaisin.
Anita! Älä ihmeessä mene hankkimaan tallentavaa digiboksia ennen kuin Jungnerit ja kumppanit taas muuttavat tapaa miten yhteinen kansa saa maksaa television katsomisensa!
Minä yritin etsiä Googlen kotisivujuttuja, mutta en löytänyt. On minulla tämä vanha XP edelleen, mutta näiltä saa tavaraa toisilleen, eli vähän niin kuin sillattu.
Sen sijaan noita blogeja on vaikka minkälaisia. Siis kotisivuihin verrattuna, mutta muistelen että olet tuskaillut päivittelyjen kanssa kaiken aikaa.
Googlaa: "Google Page Creator" niin löydät paikan missä voit luoda kotisivut.
Blogin päivittäminen on helppoa verrattuna kotisivujen päivittämiseen, siksi siirryin Bloggerin käyttäjäksi.
En osta tallentavaa digiboksia, koska ostin 17 euron digisovittimen tietokoneeseen. Sillä voi katsella ja tallentaa tv- ohjelmia XP-koneessa. Vistakoneessa se ei toimi hyvin, koska koneessa on liian vähän muistia. On edesvastuutonta että tietokonevalmistajat myyvät Vistalla varustettuja koneita, joissa on on vain 1 GB:n käyttömuisti. Puolet siitä menee Vistan ja virusohjelman pyörittämiseen. Lisämuistin ostaminen on kohtapuolin edessä, mutta mintekä tavallinen tumpelo pystyy asentamaan sen koneen sisään? Ihmettelen vain.
Ostin Mestari ja Margaritan Pietarista 200:lla ruplalla, siinä ei tosin ole tekstitystä. Nyt pitää ostaa myös Zhivago, koska digiboximme ei suostu toimimaan sitten millään. Teeman vuoksi se hankittiin, mutta lyhyeksi jäi ilo, Mestari ja Margaritan puolivälissä se sanoi sopimuksen irti. Ei ole voimia eikä aikaa mennä selvittämään syitä.
Onko siinä digiboksissa takuuaikaa jäljellä? Jos on , niin sen voi nlähettää takuuhuoltoon.
Hei,
olen nähnyt Zivagosta toisen ja kolmannen osan ja lähdin nyt etsimään lohtua tähän kurjuuteen. Sarja on mielettömän kaunis, puvut ja valot ja tilat ja tapetit on sellaisia että ne tekisi mieli syödä, mutta en tajua mitä järkeä koko tarinassa enää on kun tärkeimmät henkilöt on muutettu tunnistamattomiksi ja tapahtumia vedetty hatusta. Tulkinnanvaraa esim. Laran henkilössä on vaikka millä mitalla mutta nyt ei ole kysymys vain siitä että minulla ja sarjan tekijällä olisi eri näkökulma. Lara nyt vaan ei ole hysteerinen vamppi joka käyttää kaikkia vastaan tulevia miehiä hyväkseen - eikä hän pyytänyt Komarovskilta rahoja Rodjalle, eikä mennyt bunkkaamaan Antipoville vaan päinvastoin avusti sekä isää että poikaa. jne.
Ehkä on haluttu tehdä hänestä jotenkin aktiivinen osapuoli ja jotain muuta kuin sellainen superhyvä ihminen? Mutta miksi ihmeessä, kun särmää ja ristiriitaa löytyisi alkutekstistä vaikka kuinka?
Anteeksi nyt tämä vuodatus.
Zivago on minulle ainoalaatuinen kirja maailmassa, ehkä juuri epätasaisuutensa vuoksi, sen vuoksi että siinä kirjoittaja antaa itselleen luvan takertua niin filosofisiin kysymyksiin kuin säätilan kuvauksiin, vaikka keskeinen aihe olisikin joku muu. Rakkaudesta voi lukea siinä sivussa ja lohduttautua sillä että tällaista on joku saanut päähänsä kirjoittaa.
Huomaan tämän erikoisesti nyt kun sarjan henkilöitä kohtaan tekemä väkivalta saa minut hämmennyksiin ja pitää palata teoksen äärelle.
Alkukin on hienoin mitä voi olla.
"Kuljettiin ja kuljettiin ja laulettiin surulaulua "ollos iäti muistettu."
Hei Maija,
Ajattelin kolmannen jakson jälkeen, että ei minun muistini mukaan Lara vaatinut rahaa Komarovskilta siten kun elokuvassa esitettiin. Piti kaivaa kirja esiin ja lukea Laran ja Komoroskin kohtaukset uudelleen. Lara lainasi rahat perheeltä, jossa oli kotiopettajan. Hän kyllä ajatteli panna Komarovskin maksamaan hyväksikäytöstä, mutta vasta kolme vuotta myöhemmin.
Pasternak kuvaa Laran ristiriitaiseksi ja levottomaksi tytöksi. Hänen turhamaisuuttaan hiveli kun tuo" komea, lievästi harmaantunut mies joka olisi voinut olla hänen isänsä ja josta kirjoitettiin sanomalehdessä, sanoi jumalattareksi kuljetti teattereissa ja konserteissa... Komarovskin hakkailu vaunuissa ajurin selän takana tai kodikkaassa sivuaitiossa koko teatterin näh den hurmasi häntä julkeudellaan ja yllytti hänessä heräävää paholaista jäljittelemään," kirjoittaa Pasternak.
Draamasarjan ohjaaja on nostanut Laran esiin Laran paholaismaisia piirteitä, mutta ei ole osannut kuvata Laran masennusta. Lara oli vasta 16-vuotias ja täysin pois tasapainosta:" viiltävä kipu purkautui hopeana helisevinä naurunpuuskina, vastustus ja kiellot merkitsivät myönnytystä, ja kiduttajan käsi peittyi kiitollisuuden suudelmista." Laran käytös oli hysteeristä, koska hänen elämäntilanteensa oli kauhea.
Hysteerisiä nuoria naisia Venäjän kirjallisuudesta kyllä löytyy, esim. Idiootin Nastasja Filippovna, ylläpidetty nuori nainen. Ei luonne, vaan olosuhteet tekevät heistä hysteerisiä. Larassa on niin paljon luonteenvoimaa - sen lisäksi että hän saanut käydä kouluja - että hän pystyy vapautumaan Komarovskista, kun hän lähtee kolmeksi vuodeksi kotiopettajaksi. Mutta sitähän ei draamasarjassa kerrottu.
Niin, Larassa on kaksi puolta (vähintään): "Mutta tuollainen koulutytön häijy uhma meni nopeasti ohi. Kalvava masennus ja kauhu omasta kohtalosta juurtuivat häneen pitkäksi aikaa. Ja aina halutti nukkua. Halutti edes unessa unohtaa valvotut yöt, kyyneleet, ainainen päänsärky, läksyjen tankkaaminen ja tämä ainainen ruumiillinen väsymys. (-) Mies oli hänen kirouksensa, Lara vihasi häntä. Joka päivä hän eritteli samoja ajatuksia yhä uudelleen."
Demoninen puoli Larassa on turhamainen, uskalias, huonoja lähtökohtia itsevarmuudella ja huikentelevaisuudella kompensoiva. Sarjassa tulee esiin vain tämä puoli ja sekin kärjistettynä tunnistamattomaksi. Tarinan käänteet näyttäytyvät sen vuoksi merkityksettöminä, yhtä hyvin voisi tapahtua sitä kuin tätäkin. Tarkoitan että Komarovski-suhteen piinaavuus on merkittävää myöhemmin tarinassa, ja nyt se jää epäselväksi. No, ei Lara ole ainoa henkilö, jolle ei tehdä oikeutta. Mutta pakko se kai on katsoa, herkutella hienoilla miljöillä ja päivitellä.
Vielä muutama säätilaa koskeva sitaatti: "Ruohon peittämän maan tuoksu ja puiden avautuvat lehdet aiheuttivat päänkipua kuin votka ja blinien käry laskiaisena." "Pakkanen vyörytteli kevyesti kaikille tahoille pyöreitä, siloisia ääniä, jotka oli hiottu kuin sorvipenkissä."
Kiitos kuuluu myös suomentajalle.
Lähetä kommentti