lauantaina, elokuuta 18, 2007

Eino Leino Seuran 60-vuotisjuhlat

Edit myöhemmin ( kts. alempaa)

Videoleike Eino Leino Seuran 60-vuotisjuhlista Kaisaniemessä perjantaina 17.8. Ravintolassa oli niin pimeää, että videopätkästäkin tuli pimeä. Mutta ääni kuuluu. Leevi Lehto "räppää" Eino Leino Sykkö-runoa ja Aulikki Oksanen laulaa Kaj Chydeniuksen säestyksellä.




Leevi Lehto edusti seuran 70-lukua, Aulikki Oksanen 60-lukua. Muiden vuosikymmenten esiintyjät: Lassi Nummi 50-luku ( 40-luvun loppu), Tuomari Nurmio 80-luku, Eira Stenberg 90-luku, Vilja-Tuulia Huotarinen &Ville Hytönen 2000-luku. Seuran kunniajäsenet: Matti Suurpää, Veijo Meri, Kari Rahiala ja Tuula Isoniemi esittivät Eino Leinon "aatedraaman" Tienraivaajat. Heidän esityksestään on kuva Karri Kokon Ihmisiä, päiviä, elämää -blogissa.

Eira Stenbergillä oli niin ihana juhlahattu, että minun piti pyytää hänet kuvattavaksi ravintolan pihalle, jossa oli enemmän valoa kuin sisällä. Tässä tulos:


Oi, mikseivät naiset enää käytä hattuja!

PS. Ensi viikolla seuran juhlista tulee kooste Ylen ykkösellä kahtena päivänä,ja sen jälkeen juhlia voi kuunnella nettiradiosta. Lisäys myöhemmin. Parnasso-blogista luin, että kooste tulee Rdio Ylen ykköseltä ensi torstaina klo 23.05. Silloin olen Luxemburgissa.

Alla Timo Mäkelä juhlasarjakuvan luovutus seuralle

(Klikkaa isommaksi)
Kuvassa Eino Leino ja hänen seuransa jäseniä. Leino sanoo "Ruislinnun laulu korvissani" ja jäsenet: "Niin meidänkin".

Lisäys myöhemmin.

Vuosikymmenten kuluessa Eino Leinon Seurakin on muuttunut, eikä suinkaan huonompaan suuntaan ( vaikka vanhat ihmiset ovat sitä mieltä että kaikki on paljon huonommin kuin heidän nuoruudessaan). Seuran alkuvuosikymmeninä sarjakuvat eivät kuuluneet kulttuuriin eikä naisia suvaittu seuran jäseninä. Ensimmäiset naiset hyväksyttiin seuraan 60- luvulla. Ensimmäiseksi ja toistaiseksi ainoaksi naispuheenjohtajaksi valittiin 90-luvulla Kristina Carlson. Ja mitä korvani kuulivatkaan ravintolan pihalla - kaksi nuorta isää keskusteli vauvoistaan ohjelmatauon aikana. Entiseen aikaan tuoreet isät eivät keskustelleet pikkulapsien ruokinnasta seuran tilaisuuksissa. Sellainen olisi ollut aivan liian epäintellektuaalista. Minäkin häpesin, että olin tehnyt lapsia nuorella iälläni, enkä osallistunut intellektuaalisiin keskusteluihin ja maailman parantamiseen aktiivisesti.


4 kommenttia:

pianissimo kirjoitti...

onnea einoleinolle, miss' h'n nyt sitten onkin, sata vuotta sitten rakastin

Anonyymi kirjoitti...

Yritin eilen katsella videoleikettäsi, mutta kone sanoi, että siinä on virhe - ei näkynyt.
Niin, ne kukkahatut ja hatut yleensä. Muinoin rahaton opiskelija huonona päivänä meni Stokkan hattuosastolle ja kokeili eri luomuksia. Aina tepsi, jopahan hymy irtosi.
Kiitos kultturellista juhlaselostuksesta.

Sari kirjoitti...

Hienot on pippalot.
Meidän perheessä on aina pröystäilty Einon sukulaisuudella, mikäs minä olen vanhaa perintöä pilaamaan! :)
(jonkun serkku se oli)
Toisaalta olen myös vasenkätisen sukulainen, tyttäreni on vasuri mutta aika taitava oikealla kädelläänkin. Ja sisareni kai on piilovasuri, ehkä hänestä on kitketty (vahingossa)se ominaisuus lapsuudessa pois.

Noista hatuista sen verran, että onneksi ei tarvitse käyttää. Näytän missä tahansa päähineessä laitapuolen kulkijalta, ns. kassi-almalta. Kai hattupäisyys on sekin synnynnäinen ominaisuus, kuten Leinon sukulaisuus tai vasenkätisyys.

Anita Konkka kirjoitti...

anonyymi, videoleike ei näkynyt toisella koneellani, Firefox-selain ehdotti liitännäisten etsimistä, mutta ei suostunut asentamaan automaattisesti Adobe Flash Player Pluginia, se piti asentaa manuaalisesti, minkä jälkeen videoleike alkoi näkyä myös toisessa koneessa.

Sari, voi johtua kasvojen muodosta, ettei mikään hattu näytä päässä hyvältä, tai sitten hatun muodosta. Voi se olla periytyvääkin kuten vasenkätisyys. Minun isoäitini ja äitini käyttivät hattuja ja minullakin oli pienestä pitäen hattuja. Viime vuosina en ole enää löytänyt sellaista hattua jossa viihtyisin.