keskiviikkona, heinäkuuta 25, 2012

Pilkun paikka ?


Pikapäivitys ennen kuin   palautan   romaanin  kirjastoon.


 Jennifer Eganin englanninkielisen   alkuteoksen nimi on  A Visit from the Goon Squad.  Suomeksi  kirjan nimi on Aika suuri  hämäys ( suom. Heikki Karjalainen).   Lukaisin kirjan nopeasti, harppoen.  Minua   hämäsi  kirjan suomalainen  nimi.    Mistä  hämäyksestä tässä on kysymys?   No, se selvisi kirjan lopussa, kun  Bennie sanoo Scottylle: " Aika on hämäystä, eikö niin?  Annatko sinä itsesi tulla hämätyksi?"   Alkuteoksessa repliikki kuuluu näin: "Time's a goon, right? You gonna let that that  goon push you around?"  Sanakirjan mukaan "goon"  tarkoittaa mm.  roistoa  sekä  tolloa  ja   "goon  squad"  roisto- tai tollosakkia.  Aika  on   huijari.  


Suomenkielisestä nimestä puuttuu pilkku aika-sanan jälkeen.     Pilkun puuttuminen muuttaa merkityksen  ja vie lukijan harhaan.  Onko se tarkoitus?  Kansikuvan spiraali  antaa kyllä vihjeen  ajan spiraalimaiseen luoteeseen, mutta oivalsin  sen vasta luettuani bennien avainrepliikin. Päällyksen  tekijä  Jussi Kaakinen on ilmeisesti lukenut kirjan tarkkaan. 


 Jennifer Egan on jossain  yhteydessä  kertonut,  että teoksen  inspiraatiolähteenä  on ollut  Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä ja   HBO-sarja Sopranos.   Romaanin  mottona on  Proustin  sanat, että aikaan sidottuja, erilaisia  vuosia vastaavia paikkoja on parasta etsiä itsestään.   Kirjan  englanninkielinen nimi  viittaa ehkä Sopronosin roistosakkiin, vaikkei Eganin  kirjassa   isoja  pahoja roistoja olekaan, on vain pieniä huijareita, jotka huijaavat pääasiassa itseään.




Kirja  on kevyttä  kesälukemista.  Kuin  hyvin  kuvattu, ohjattu ja leikattu Hollywood-elokuva, josta puuttuu henki.    Alkoi  tuntua  että Egan  on   opiskellut jonkin jenkkiyliopiston  luovan kirjoittamisen kurssilla, jolla opetetaan  miten  luodaan  henkilöitä ja miljöitä, miten  replikoidaan,  vaihdetaan  kerronnan rytmiä, tehdään rakennetta, hiotaan särmät pois.   Sanalla  sanoen  kirjoitetaan vetävä romaani.  Oppi ei ole mennyt ojaan.  Silti epäilen, että jotain persoonallista ja ainutkertaista  saattaa kadota  niillä kursseilla.  


Odotushorisonttini kirjan suhteen  oli aika korkealla, kun luin Hesarista Jukka Petäjän arvostelun jonka  mukaan Eganin  Aika Suuri hämäys on vuoden paras  käännöskirja.  Sitä horisonttia vasten luettuna kirja oli  pettymys.  Jotta saisi tuoreen lukukokemuksen, pitäisi  kai lakata lukemasta arvosteluja.   Siksi toisekseen, vuoden  parhaat käännösromaanit ovat vielä ilmestymättä.

tiistaina, heinäkuuta 10, 2012

Kalasääskien perhe-elämää


Kalasääsken poikaset   tuulelta suojassa äidin siipien alla. Pienin poikanen on  pyrstön alla.  Äiti kutsuu isää.  Pitäisi saada jo  ruokaa. Pesä on  jossain  Viron  rannikolla lähellä rautatietä. Kuvat ovat livekameran kuvaa, joista olen ottanut ruutukaappauksia ja käsitellyt  niitä  Microsoftin Paint-ohjelmalla. 


Isä  tuo  kalan pesälle.  Tällä kertaa se on elävä kala.   Kun isällä on ollut  huono kalastusonni, se tuo päättömän   savustetun   lohen.  Minua kiinnostaisi tietää mistä se hakee savustettuja lohia.  Hyvin nekin lapsille kelpaavat.  

Kalasääskiperheessä  on selkeä työnjako. Isä kalastaa ja tuo  ruuan. Äiti ruokkii poikaset  ja vahtii pesää.  Pienin poikanen  saa ensimmäisenä ruokaa.  Se on oppinut pitämään  puolensa. Olin  aluksi huolissani  selviääkö se hengissä, kun  isommat poikaset sorsivat sitä ruuanjaossa. Nyt  ne ovat oppineet odottamaan omaa vuoroaan. Ne ovat  fyysisesti paljon kehittyneempiä kuin pienin poikanen. Niillä on jo sulkien alut, pienimmällä on untuvapeite. 


Kun poikaset  on ruokittu,  äiti  järjestelee pesää.  Se korottaa pesän laitoja, etteivät  poikaset pääsisi putoamaan.

Päivän työt on tehty. Lapset  nukkuvat ja äiti katselee auringonlaskua.


Molemmat vanhemmat aamulla.   Näyttäisi  siltä kuin neuvottelisivat mitä tänään syödään.  Isä  ei  kauan  pesällä  viivy,  sillä on niin paljon töitä perheen elättämisessä.  Äiti on kotirouva.



Tänä iltana kuva on sumea. Äiti ja isä tulivat yhtä aikaa pesälle, mutta isä  ehti karata kuvasta.  Kuvan sumeus johtuu siitä, että joku  poikasista kakki  livekameran  linssiin.  Poikasilla on  tarkoituksenmukainen kloaakkisysteemi. Ne sinkauttavat kakan  pesän  laitojen  ulkopuolelle  - ikäänkuin äiti olisi sanonut  niille, että omaa pesää ei sitten  liata.

Näin  kuluvat iltani. En katsele telkkaria, en kaipaa  jännitystä enkä romantiikkaa. Katselen  livekameran kuvaa netistä  sen jälkeen  kun olen palannut  palstalta puutarhatöistä.  On livekamera  auki päivälläkin, kun kirjoitan. Jos  kuuluu  erikoisempia ääniä, käyn vilkaisemassa  mitä pesällä tapahtuu.


Lisäys 11.7.  Youtubessa on paljon  videoita  perhe-elämän   alkuvaihesta.  Tässä yksi niistä.  Ensimmäinen poikanen on kuoriutunut. Äiti on lähtenyt pesältä ja jättänyt isän  lapsenkatsijaksi. Isä ei oikein tiedä mitä tekisi. Isän erottaa äidistä siitä, että isällä on leveä  nilkkarengas.





Täältä lisää  tietoa  ja  videoita pesän elämästä:


http://www.looduskalender.ee/en/taxonomy/term/50

Lisäys  12.7. Torstai ip. Hirveä tuuli.  Kamera lakkasi toimimasta. Veikö myrsky  kameran? Toivottavasti ei poikasia.


Myöhemmin torstai-iltana. Myrskyn jälkeen.   Kamera toimii taas. Kaikki kolme poikasta ovat tallella, ihan  märkinä.  Äiti istuu  jossain  yläpuolella  vahtimassa pesää.  Pyrstö   heilahtaa  silloin tälläin kamerassa tummana. Pesällä  on epätavallisen hiljaista, toistaiseksi. Toipuvat myrskystä.   ( Kuva alla, klikkaa isommaksi)





Lisäys 13.7.  Eilinen myrsky kalasääsken pesällä  YouTubessa.  Oli se niin kamala myräkkä, että huolestuin miten   pesälle ja poikasille käy.



Ja tässä  video josta näkyy miten hurjat paikat  pesällä oli  12. 7. 2012 kun  puunoksa lensi päin emoa.