keskiviikkona, elokuuta 24, 2011

Kissa ja lankapuhelin

"Kirjahyllyn nuuskija, " Kirsti Ellilän blogikirjoitus


 Viime sunnuntain  Hesarissa oli Ritva Liisa Snellmanin kirjoitus arkipäivän etikettiongelmista.  Yksi niistä oli: Saako vieraisilla ollessa tutkia isäntäväen  kirjahyllyjä?  Ninni  ( kuvan kissa) on intohimoinen kirjahyllyjen nuuskija, ja niin olen minäkin.  Me ei välitetä etiketistä.  Me  käyttäydytään  huonosti, me  vedetään kirjoja esiin.




 Ninni  on juurin  vetänyt  esiin  William Blaken kirjan Poems and  Prophesies ja suunnittelee seuraavan kirjan  esiin vetämistä.


Nyt asiaan.  Ninnin syytä on, että päätin  vihdoinkin luopua  lankapuhelimesta.   Kävi  nimittäin niin, että  se  astui  jumiin  puhelimen yhden  näppäimen.     Puhelin ja tulostin ovat  vierekkäin penkillä.   Kun tulostin käynnistyy, Ninnin ryntää  puhelimen ylitse katsomaan mitä  tulostimessa tapahtuu.    Eräänä päivänä  puhelin  soi ja sieltä kuului vain ohutta sirinää. Sirinä ei  lakannut, joten  tein  vikailmoituksen parin päivän  kuluttua.  Asentaja tuli käymään ja totesi yhdellä  silmäyksellä ,  että  näppäin on jumissa. Hän kehotti  minua ostamaan uuden puhelimen.  Lasku tuli perässä - 78,80 euroa  parin minuutin käynnistä!


 Ajattelin, että miksi pitäisin puhelinta, jonka kuukausimaksut  vastikään   kohosivat,   varsinkaan kun en käytä sitä koskaan (paitsi kun kännykkä on hukassa).   Siihen  soittavat vain lehtien  myyjät ja tietokoneongelmainen naapuri, joka ei ole   periaatteellisista syistä hankinnut  kännykkää. 


 Tänään  kävin  irtisanomassa lankapuhelimen, näytin henkilöllisyystodistusta ja  allekirjoitin paperin. Niin päättyi  lähes   viisikymmentä vuotta kestänyt  suhteeni Elisan (  o.s. HPY) kanssa.  Kyllä   niin pitkän suhteen päättyminen  aina yhden blogikirjoituksen ansaitsee.


PS. Blogger  yrittää  imarrella,   jotta rupeaisin  käyttämään Adsensia.  Tänään kun pitkästä aikaa avasin Bloggerin, esiin  ponnahti ilmoitus: " Näyttää siltä että blogisi on  suosittu."  Höh. Enhän minä  ole aikoihin mitään kirjoittanut blogiin, kun  olen kirjoittanut  muistelmiani. Ne ovat nyt siinä  vaiheessa, että   ensimmäisen osan viimeinen luku on kirjoittamatta. Olen alkanut  korjata alkua ja suunnitella hakemistoa.

19 kommenttia:

Anna Amnell kirjoitti...

Ninni on entistä enemmän meidän kanadalaisen Topimme näköinen. Aivan hätkähdin, kun näin takaa otetun kuvan. Niskakarvat eivät ole yhtä tuuheat, mutta Topi olikin hyvin kookas uroskissa, minileijona.

Paras kuva Topista sivupalkissa alhaalla

http://kotikissamme.blogspot.com/

Anonyymi kirjoitti...

Ninni. Oikea konttuuri neiti :) Kirjat, puhelimet ja tulostimet hoituvat. Pehmein askelin, häntä vain viehkeästi heiluen...



Puhelin.
Hän tietää minusta niin paljon.

Okariina kirjoitti...

Sama täällä minun kissojeni kanssa: "Me ei välitetä etiketistä. Me käyttäydytään huonosti, me vedetään kirjoja esiin." ja kissat joskus vähän signeeraavatkin niitä. Terveisin Outi

Anonyymi kirjoitti...

Sitä honteloa parikaapelia pitkin tulee nykyinen tietokoneyhteytenikin. Pakeliittiluuri on kymmenen vuoden takaista historiaa.

iisi

Hirlii kirjoitti...

Luovuin lankapuhelimesta vuonna 2006 kun eräs ja eräs toinenkin ystävyys kertoi kuitenkin, lopulta kaiketi, hankkineensa kännykän. Kaipaan sitä sitä silti (siis ihan tuiki tavallista puhelinta). Ei voi mitään.

Ripsa kirjoitti...

Minä sain keskussairaalasta puhelimen josta kuuli koska siinä oli induktiosilmukka. Puhelin, samoin kuin ovikello, oli kytketty vilkkuvaloihin.

Minulle oli suositeltu täristintä, koska asunto on niin valoisa että valot näkyvät vain puolet vuodesta, eivät ihan sitäkään. Kaupunki veti täristimen punakynällä yli.

Yritin tulla toimeen induktiosilmukkajärjestelmällä, mutta sen tuhosi paikallinen puhelinmonopoli nostamalla kattoon kuukausimaksut. Ei enää auttanut se, etten itse voinut soittaa minnekään.

Nyt vasta minulla on induktiosilmukka joka sopii kuulokojeeseen. Tässä on kulunut aikaa 10 vuotta, jolloin en ole kuullut puhelimessa kuin omiani ja kyllästynyt kysymään MITÄ.

Ongelma kulminoitui siihen, että terveyskeskus kieltäytyy kategorisesti käyttämään sähköpostia, heidän on saatava puhua puhelimeen labratulokset ja muut. Sillä ei ole väliä kuuleeko potilas yhtään mitään ja ottaako hän kenties lääkkeitä aivan omia kuulemiaan määriä.

Määräys se on tyhmäkin määräys.

Anita Konkka kirjoitti...

Vastauksia kommentoijille:

Kaikki kissat ovat erilaisia, vaikka näyttävät samanlaisilta kuten Annan Topi ja minun Ninni.

Ninni on hyvä konttorineiti, vai oliskojan se rouva, kun sillä on pennutkin ollut. Puolenpäivän jälkeen se ilmoittaa että nyt on ruokatunti. Pakko nousta tietokoneelta, antaa sille ruoka ja syödä itsekin.

Lapsuuskodissani kissat signeerasivat äidin taidekirjoja ja maalauksiakin, joissa olivat olleet malleina. Yksi kissa kusaisi isän käsikirjoituksen päälle kostoksi, kun isä yritti opettaa sitä koiran tavoille.

Voi olla että minäkin alan kaivata lankapuhelinta, kun se syyskuun lopussa lopullisesti lakkaa toimimasta. Toivottavasti ei tarvitse ruveta asioimaan kännykän kanssa terveyskeskuksessa, siellä on aina niin pitkät jonotusajat. Mutta kai sekin aika on edessä iän myötä.

Onhan se kumma ettei terveyskeskuksesta osasta lähettää labratuloksia sähköpostilla. Ehkä se johtuu jostain potilassuojalaista tai sitten byrokratiasta.

Ripsa kirjoitti...

Niin, mitä tulee Lidia-neitirouvaan, niin hän on säikky. Tahtoo olla tietokoneen vieressä kun istun siinä pitempään, mutta kun murisen että elä nyt työnnä märkää kuonoas näppäinten päälle, niin se suuttuu ja puree.

Olen alkanut tulla siihen tulokseen että se ymmärtää ainakin suomea ja englantia suhteellisen yksityiskohtaisesti.

Terveyskeskuksista: en usko että ne enää tietävät mitä tekevät.

Anonyymi kirjoitti...

Tuohon terveyskeskusasiaan:
Kun miltei suurimmat kulut muodostuvat niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissa tietoteknologiakuluista, silloin ollaan jo hakoteillä. Vaasan keskussairaalan suuri rahakavalluskin liittyi tekonologiahankintapäällikön touhuihin.

Ripsa kirjoitti...

Anonyymi,
pointsi ei ollut teknologia (ja se päällikkö pitäisi kierrättää tervassa ja höyhenissä!) vaan se, että terveyskeskus ja sitä tietä Vaasan kaupunki kieltäytyy noudattamassa vammaislain esteettömyyspykälää.

Minusta on hengenvaarallista että potilaan saama tieto on kuulovammaisella puhelinkeskustelun varassa.

Elegia kirjoitti...

Ihana kirjahylly, juuri sellainen sopivan "sekainen", joka houkuttelee tutkimaan. Mikäs siinä olisi Ninnin kanssa tutkiessa.

Minä hämmästelin myös tuota kirjoitusta Kirsti Ellilän blogissa. Ei ole minullekaan tullut mieleeni, ettei esillä olevan kirjahyllyn kirjoja saisi tutkailla. Minun kotona ainakin saa ja olen jopa iloinen, jos niitä tutkitaan. Siitä voi syntyä mielenkiintoista keskusteluakin!

Elegia kirjoitti...

Nyt oion vähän käyttämääni sanaa "sekainen". Runsas olisi kuvaavampi sana.

Anita Konkka kirjoitti...

Kyllä se mun hyllyni on lähinnä sekainen. Vaikka Ninni yrittääkin sitä järjestää parhana kykynsä mukaan :)

Anonyymi kirjoitti...

Jos rahasta puhutaan, kissat hellyttävät sydämen:
Meillä taannoin kissa synnytti kuusi pentua. Kun ne saivat hampaita, niitä eivät kiinnostaneet meidän kirjamme, vaan kirjaston kalvolla päällystetyt kirjat. Yhtenä yönä kahden kirjan kannet oli nakerrettu täyteen hampaanjälkiä.
Kirjastossa virkailija sanoi ensin, että ne ovat pilalla ja maksettava - toinen olisi maksanut melkein 50 e. Paikalle saatiin kuitenkin ylempi naiskirjastontohoitaja, joka hymyili ymmärtäväisesti, kun kerrottiin syy. Hän sanoi, että kaipa uudelleen päällystys onnistuu, hinta 5 e.
Näin Kuopiossa.

Anita Konkka kirjoitti...

Elisalla ei ole sydäntä, mutta ylemmillä naiskirjastonhoitajilla on, Kuopiossa ainakin.

Leila kirjoitti...

Kyllä vain tunnistan kuuluvani joukkoon "Kirjojen nuuskijat". Jos jokun kodissa on kirjahylly, oletan ilman muuta, että voin sitä katsella, nimittäin siitä syntyy usein mitä mainiointa keskusteluakin - tai niistä kirjoista siis.

Kristian kirjoitti...

Tuosta suosittuudesta. Epäilemättä blogisi on jonkinlainen risteyspaikka. Taannoin googlasin urakalla sitä sun tätä ja eksyin häkellyttävän usein vanhoihin kirjoituksiisi, ajalta ennen omaa blogitaivaltani. Miten on, voisitko mahd. tehdä nostoja näihin luetuimpien ja/tai mielenkiintoisimpien kirjoitusten suhteen? Arkiston parhaimmat, tai jotain?

Anita Konkka kirjoitti...

Kristian, kunpa olis jokus aikaa selata vanhat jutut lävitse.

Bloggerilla on kyllä aika hyvä sivujen järjestelyohjelma, jonka nimi on Dynamic Views. Se järjestää jutut mm. aikajanalle, jonka nimi on Timeline. Kokeilin sitä, hyvältä näytti. Mutta sen vikana oli, että oikea sivupalkki katosi ja sen mukana Blogirulla, jota käyt5än aina kun ehdin blogeja lukemaan.

Kristian kirjoitti...

En tiedä voisiko vaikuttaa että sulla on tämä vanha malli käytössä. Teoriassa gadgetit voisi kai siirtää (joku skip-komento rimpsuineen) sivuille, joita sulla ei vissiin ole käytössä? Nekin pitäisi sitten koodata sivupalkin sijasta poikittain ylös (tai alas), vaan en tiedä auttaisiko sekään, Kokeilemallahan tuo selviäisi, mutta saattaa olla ison vaivan takana. Ehkä tuo uusi näkymä-toiminto ei ole ihan loppuun saakka mietitty (koodattu).