Vasemmalla Venäjä, oikealla Viro, välissä Narvanjoki ( klikkaa kuvat isommiksi).
Rajasillan Viron puoleisessa päässä liehuvat Euroopan unionin ja Viron liput. Valokuvatorstain 186.haaste on Raja.
Minä olen aina elänyt "Kahden maailman rajalla" - se oli isäni muistelmaromaani, joka joutui kiellettyjen kirjojen listalle sodan jälkeen. Isä oli Toksovasta, Pietarin naapurista, ja äiti Lapualta. Ne maailmat olivat täysin erilaiset: " Itä ja länsi jotka eivät koskaan kohtaa/ eivät koskaan eroa"( Gunnar Ekelöf).
Marraskuun tunnelmissa soikoon Narvan marssi:
5 kommenttia:
Juuri tuommoiseen paikkaan semmoisten vanhempien laps joutuukin. Tai oikeastaan pääsee. Etuoikeushan se on, tuntea ja tietää.
Rajalla on muutenkin hyvä tila.
Miehen suku istutti tammen Narvaan, koska suvun esi-isät olivat tulleet Suomeen sitä kautta kai Skotlannista
Enpä paljon ole matkustellut, mutta Narvassa olen käynyt.
Oli kevät alkamassa, mutta kaikki vielä likaista ja mustaa, surullinen kuva jäi kaupungista.
Jotain Hienoakin, vanhoja puita suojeltuna, näytti kun lahoa sisusta olisi poltettu lahon leviämisen estämiseksi... tai jotain...
Jännästi yläkuvassa syntyy optinen harharaja tuohon kuvan keskelle. Ehkä teksti saa aivot sen siihen kuvittelemaan..
Hyvässä paikassa on kuvaaja ollut.
Onpa hieno vastaus sinulla! Ja vielä tuo taustatietokin. Olet monien rajojen lapsi.;)
Lähetä kommentti