Minä käytin joskus 1980-luvulla supergripperriksi kutsuttua valtaisaa imukuppia ison Sitikan konnepellillä high band -kameratelineenä. Tuulilasi oli kulmassa, joka todella mahtavasti heijasti maisemaa. ko. lyhytelokuva sai kiitosta näistä tehosteista (ja musiikista).
En tiedä, onko esim. Avecin arkistossa miten nähtävissä: Saturday Afternoon, 1989. Mutta sieltä löytyy. Pitäisi siirtää, ja nopeasti jollekin digiformaatille, nuo viimeiset u-matic haiskut.
15 kommenttia:
heijastuksiahan siinä? Pienet ruudut ikkunoissa ovat ihastuttavia rajauksia.
Kuin pieniä tauluja. Todella kaunis kuva.
Lasi läikehtii, rajat elävät.
Vahan lasin heijastukset kiinnostivat kun otin kuvaa.
Rajattua näkymää, hyvä kuva!;)
Tästä kuvasta tykkään; hienot heijastukset, kaunista vanhaa! Hienosti rajattu!
Hieno kuva!
Tämä on kaunis, hieman salaperäinen kuva.
Upeasti läikehtii tuo vanha lasi. Hyvä paikka myös, kun on vastakkain kaksi vanhaa rakennusta.
Ikkunan- ja ovenkarmit rajaavat hyvin, mutta avaavat samalla näkymän vaika minne. Sinun kuvassasi hauskasti takaisin ulos.
Pidän itsekin ikkunoiden - ja ovien - kuvaamisesta. Aina ei vain kehtaa tähtäillä toisten koteja.
ps. Oletteko nähneet Iineksen ensimmäisen 12 kuvaa-haastevastauksen. Siinä vasta ikkuna!
ohoo!
Jo olet nätit sävyt löytänyt.
Aivan upea rajaus, ja mahtavan eläväiset vanhat lasit!
Minä käytin joskus 1980-luvulla supergripperriksi kutsuttua valtaisaa imukuppia ison Sitikan konnepellillä high band -kameratelineenä. Tuulilasi oli kulmassa, joka todella mahtavasti heijasti maisemaa. ko. lyhytelokuva sai kiitosta näistä tehosteista (ja musiikista).
Uteliaisuus heräsi, mikä lyhytleffa ja voiko sen nähdä missään?
En tiedä, onko esim. Avecin arkistossa miten nähtävissä: Saturday Afternoon, 1989. Mutta sieltä löytyy. Pitäisi siirtää, ja nopeasti jollekin digiformaatille, nuo viimeiset u-matic haiskut.
Lähetä kommentti