Jep, olen samaa mieltä ( Simo 3 v.)sunnuntai, marraskuuta 25, 2007
Ajan harha
Valokuvatorstain 69. haaste: Minun mielestäni suurimpia virheitämme, heti ihmisenä olemisen jälkeen, on aikakäsityksemme luonne. Meillä on kaiken maailman kapistukset, kellot ja kalenterit, jotka siivuttavat ajan kuin makkaran, ja me nimeämme siivut aivan kuin omistaisimme ne eivätkä ne voisi koskaan muuttua - "kello 11.00, 11. marraskuuta 1918" - vaikka todellisuudessa ne saattavat hajota kappaleiksi ja vieriä tiehensä aivan yhtä helposti kuin elohopeapisarat.(Kurt Vonnegut: Maaton mies, Tammi 2007, suomennos Erkki Jukarainen)
Jep, olen samaa mieltä ( Simo 3 v.)
Jep, olen samaa mieltä ( Simo 3 v.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Lapsena aika oli aivan erilaista. Kesät kesti kauemmin, koskaan ei satanut, ehti tehdä paljon enemmän asioita jne. Ei osannut murehtia huomisesta....
Voi niitä hyviä aikoja. Meillä olisi kyllä paljon opittavaa lapsilta!!
Tuosta sitaatin makkaransiivutusvertauksesta tulee mieleeni yksi loistava elokuva: Alain Tannerin Jonas täyttää 25 vuonna 2000. Siinä historianopettaja havainnollistaa aikaa juuri pilkkomalla makkaraa palasiksi - ja siis kritisoi moista aikakäsitystä. Jos oikein muistan, on nimittäin aikaa siitä, kun elokuvan viimeksi näin.
Se oli hieno leffa, kunpa näkisi sen uudelleen. Mutta ei taida löytyä dvd:na Makuunista.
Jos Teema loppuisi, ei nähtäisi mitään vanhoja hyviä leffoja.
Sitä joku Hesarin kolumnisti TV-palstalla ennusti tänään, kun jotain TV/radio-ohjelmia pannaan YLEllä päiviltä.
En kyllä tajua. Mitä järkeä oli digitalisoimisessa, kun sen vuoksi tai muuten vain ihmisiä on kaiken aikaa potkittu yhteisestä YLEstämme ulos. Siis ei kai kukaan tyhjää katso?
Kauhea ajatuskin, että Teema lopetettaisiin, kun ei ei ole tarpeeksi katsojia hyville leffoille ja muillekin fiksuille ohjelmille. Vaivaakohan suomalaisia jonkinlainen aivopöhö, kun eivät jaksa katsella muuta kuin viihdettä. Vai ovatko niin loppuun uupuneita rankan työpäivän jälkeen?
Vaivaa! Kulutusmato humeetissa.
Se imee järjen samankaltaisesti kuin lapamato vatsasta,
jota ei juuri huomaa muusta kuin että on alwariinsa nälkä.
Kulutusmato ahmii viihdettä niin kuin lapamato pöystiä.
Lopputulos on juuri tuo kuvaamasi aivopöhö. Siihen ei
ole vielä lääkettä.
Ainoa millä voi pelastautua on lahjoittaa katsomislaite
naapurille, kilpailijalle tai wihamiehelle.
Lähetä kommentti