Ninni avustaa muistelmien kirjoittamisessa. Kissan kehräys kuulemma alentaa stressiä ja verenpainetta. En ole tutkinut asiaa objektiivisesti. Ninni on hyvä työkaveri. Kun se kyllästyy työntekoon, se menee kukkaruukkuun nokosille.
Mistähän johtuu, että bloggaamattomuus aiheuttaa lievästi huonoa omatuntoa, ikään kuin se olisi jokin velvollisuus? Kirjoittaminen vie aikaa, myös blogin kirjoittaminen. Facebook on nopeampi ja helpompi kommunikointimuoto.
4 kommenttia:
Minä mietin tekstejä kun kävelen tai uin. Tai vaikka en miettisikään, niin tulen kotiin puhkuen jotain ideaa.
En kyllä osaa sanoa tuleeko teksti samalla tavoin blogeihin kuin muuhunkin kirjoittamiseen. Siis aihiot, aiheet, jopa sanat. Aika mysteeri se juttu on kyllä ainakin mulle.
Täällä ei ole luitaan katkomati voinut mennä ulos kahteen päivään. No, kävin kahtena päivänä ja kävelin kuin mikäkin mummo, ettei menisi jalka tai kaksi poikki. Siis pelkkää muhkuraista jäätä. Ynnä varoituskeppejä, että jäätä ja lunta putoaa katoilta.
Mutta mistään kävelylenkistä ei ollut kyse.
Täällä on tänä talvena jostain syystä ollut pulaa hiekasta. Ehkä kaupungin huoltoihmiset eivät ole oppineet kierrättämään sitä: keräisivät keväällä ja levittäisivät syksyllä.
voi ku IHANA kisulainen!!!!! :))
Yritäpä olla pahantuulinen ja samaan aikaan silittää kissaa. Mieli asettuu aivan väkisin ja kissakin kohta kehrää onnesta.
iisi
vai ni
Lähetä kommentti