tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post7375168878615418051..comments2024-03-03T17:42:51.712+02:00Comments on Sanat: NostalgiaaAnita Konkkahttp://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-61448331656948027472007-10-11T22:02:00.000+03:002007-10-11T22:02:00.000+03:00Joom, ja mulla on Doris Lessingin Kultainen muist...Joom, ja mulla on Doris Lessingin Kultainen muistikirja jossakin, mutta ei sitä vain löydy. Sehän oli feminismin raamattu 60-luvulla. Tekisi mieli tarkastaa, miten se nyt vaikuttaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-45274472706379722462007-10-11T21:48:00.000+03:002007-10-11T21:48:00.000+03:00Minulla ON jossain kansio ihan ensimmäisistä julka...Minulla ON jossain kansio ihan ensimmäisistä julkaistuista. En vain yhtään tiedä missä se on.<BR/><BR/>Siellä on muitakin tärkeitä papereita ja olen nyt etsinyt kansiota varmaan kuukausia, mutta ei vain löydy.<BR/><BR/>Kyllä, olen pannut sen varmaan paikkaan. Eihän varmoja paikkoja koskaan löydä.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-37847791296409823842007-10-11T10:54:00.000+03:002007-10-11T10:54:00.000+03:00Mannerin "Orfiset laulut" oli ensimmäinen itsenäin...Mannerin "Orfiset laulut" oli ensimmäinen itsenäinen kirjahankintani pakollisten koulukirjaostosten lisäksi. Sivut nyt jo kellastuneet, sen runoja kopioitu lukuisiin kirjeisiin ja toivotuksiin. Asiat linkittyvät ihmeellisesti. Olisipa hauska lukea Ripsan arvostelu.<BR/><BR/>Sub rosa<BR/>2<BR/><BR/>Kuljemme ja kuljemme vuodenaikojen ohi<BR/>kahlaamme läpi lehtien<BR/>kuin vanhojen kirjeiden,<BR/>puiden tuhlatun rahan.<BR/><BR/>Hyväilemme ihoa<BR/>joka aina on erottava meidät.<BR/>Eksymme menneisyyteen<BR/>joka ei vaihdu.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-19566026542055549632007-10-10T21:02:00.000+03:002007-10-10T21:02:00.000+03:00Vanhemmilla on hirveä vaikutusvalta. Se kestää kok...Vanhemmilla on hirveä vaikutusvalta. Se kestää koko elämäniän. Onneksi minun isäni ei nähnyt kyhäystäni. Hän taisi asua siihen aikaan Espanjassa samassa talossa kuin Eeva-Liisa Manner. Se oli Sara Hildenin villa Churrianassa, lähellä Malagaa. Eeva-Liisa asui yläkerrassa, isäni alakerrassa. Heillä oli erilainen elämisen rytmi. Eeva-Liisa oli yöihminen, minun isäni aamuihminen.Anita Konkkahttps://www.blogger.com/profile/01212393567364609274noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-15576453.post-28966116162955880962007-10-10T20:06:00.000+03:002007-10-10T20:06:00.000+03:00Hassu juttu. Minäkin kirjoitin ensimmäisen kirja-a...Hassu juttu. Minäkin kirjoitin ensimmäisen kirja-arvosteluni Uuteen Suomeen. Se käsitteli Eeva-Liisa Mannerin Orfisia lauluja.<BR/><BR/>Äiti haukkui kirjoitukseni niin pahanpäiväisesti, että sen jälkeen en ole runoista uskaltanut kirjoittaa.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.com