lauantaina, helmikuuta 09, 2008

Minun historiani

Tällä miehellä on ollut suuri vaikutus Suomen historiaan ja kollektiiviseen alitajuntaan. Hän on Pietari Suuri, joka perusti Pietarin kaupungin suomalaisten asuttamalle suomaalle Nevan suistoon. Inkerinmaan valloitus ei riittänyt Pietari Suurelle. Hän lähetti sotajoukkonsa miehittämään Suomen. Se aika tunnetaan Isovihan aikana. Siltä ajalta on peräisin suomalaisiin syvälle juurtunut ryssäviha.

Pietarin kaupungista ja sen lähialueista tuli katastrofialue Inkerin suomalaisille Venäjän vallankumouksen jälkeen. Isäni on kuvannut sitä aikaa romaaneissaan Kahden maailman rajalla ja Pietarin valot. Hänen kauttaan Venäjän vallankumous on vaikuttanut myös minun elämääni. Minuahan ei olisi ellei vallankumousta olisi tullut, minkä takia isän perhe joutui pakenemaan Suomeen. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Pietarin kaupungin läheisyys muodostui Talvisotana tunnetuksi katastrofiksi koko Suomelle.

Valokuvatorstain 78. aihe on historia. Kuvasin Pietari Suuren patsaan syksyllä 2006 Petroskoissa. Se seisoo Äänisjärven rannalla. Pietari Suuri perusti Petroskoin, Petrozavodskin eli Pietarin savotan ( = tehtaan) kolme kuukautta Pietarin kaupungin perustamisen jälkeen.

Kirjahyllyni aarteita. Klikkaa kuva isommaksi

Tämä historiankirja vuodelta 1768 kuului isoäitini äidinisälle Frans Wilhelm Nygrenille. Hänen aikanaan kirjat eivät vanhentuneet yhtä nopeasti kuin nykyään. Niinpä hän luki tätä historiankirjaa koulussa 70-80 vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Hän oli Lapuan kappalaisen poika. Hänen kohdallaan pitää paikkansa sanonta: papin pojat ovat pahimpia. Hän oli kova tappelupukari ja viinamäen mies. Hän meni naimisiin kirkkoherra Gummeruksen tyttären kanssa. Hänestä tuli Lapuan varanimismies, mutta hän ehtinyt toimia virassa kovin kauan, kun paleltui humalapäissään maantien ojaan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olikin niin tutun näköinen patsas. Itse kävin viime kesänä sitä ihailemassa Petroskoissa. Lähelle tulevaa historiaa tämäkin. Ehlana

Ripsa kirjoitti...

Joo, Isonvihan toinen nimi on Suuri Pohjansota. Aiheesta on kirjoittanut jo kaksi isoa opusta Kusta H.J. Vilkuna, ja tuntuu että hänen tietolähteensä eivät tyhjennyt, koska hän hakee materiaalia etenkin paikallisarkistoista ja museoista.

Muistan ihmetelleeni pohjalaista ryssävihaa, kun tämä on niin kovasti kaukana rajalta, mutta Vilkunan teoksissa on yksityiskohtaisesti kerrottu mitä kaikkea täällä tapahtui Isonvihan aikaan.

Vilkuna sanookin jossain, että vieläkin on olemassa Isovihasta suusanallista perimätietoa. Se on ollut paha viha.

KirsiMy kirjoitti...

Olemme matkanneet samoihin vuosiin historiassa, Anita :)
Aika oli suomalaisille ankeaa.

Anonyymi kirjoitti...

Olenpa oppinut enemmän tästä osasta Suomen historia, ja sinun perheenkin historia, kiitos!